TV-sarjat

Tuli sairastettua kesällä niin, että uskoin siihen kuolevani. Lääkärin mielipide asiasta saattoi olla vähän eri, mutta tuli joka tapauksessa mietittyä, mitä olisin elämässä halunnut vielä kokea. Totesin, että olisin minä ne kaapissa dvd-muodossa odottaneet [b]Salaisten kansioiden [/b]tuotantokaudet 1 - 9 halunnut vielä katsoa läpi. Niin että ensimmäisen tuotantokauden ensimmäisestä jaksosta sitten aloitin, kun olin sen verran tervehtynyt, että jaksoin katsoa televisiota. [img]/media/kunena/emoticons/rs_tongue.png[/img]   Hitaasti etenee, kun en katso kuin jakson illassa, enkä ole nyt pariin viikkoon jaksanut töiden jälkeen katsoa sitäkään. Vaan eipä tuolla kiirettä. Alkutunnarista ja vähän rakeisesta kuvasta tulee perin hyvä mieli. Mörkit ovat ihan yhtä kamalia kuin joskus penskana, vanhaa kunnon maksansyöjähirviötäkin säikyin ihan kuin silloin joskus. Ja Mulder on niin nuori ja söötti, hih. [img]/media/kunena/emoticons/rs_wub.png[/img] 

Katsoin juuri loppuun Apple TV:stä ekan kauden sarjasta [b][url=https://www.imdb.com/title/tt11280740/]Severance[/url]. [/b]Täytyy sanoa että on yksi parhaista scifi- ja ylipäätään tv-sarjoista joita olen nähnyt, mutta ensimmäinen kausi jää todella kesken. Todella, todella kesken. Saa nähdä miten sarja tästä jatkuu. Jatkaako se täyttä höyryä vai tuleeko kaikkien mysteerien jälkeen eeppinen lässähdys... En tosin jaksa uskoa viimeksi mainittuun, sillä sarja on tähän asti tehty niin hyvin niin käsikirjoituksen kuin näyttelynkin osalta. Jään odottelemaan, toivottavasti tarvitsee odottaa vain tämän vuoden loppuun. Voin arvata ettei Severance ole ehkä ihan kaikkien juttu, mutta luulisin että se voisi silti hyvinkin vedota myös scifiä harrastamattomiin, sillä Philip K. Dickmäisistä kummallisuuksista huolimatta sarjan maailma on hyvin realistinen, mikä varmaan vaikuttaa siihen että se menee niin ihon alle.   Myös [b]The Cuphead Show![/b] on tullut katsottua kokonaan, mutta täytyy sanoa että välillä se oli hieman raskasta. Viittauksia vanhoihin animaatioihin on paljon, mutta välillä tuntui ettei sarjassa ei juuri mitään muuta olekaan. Kohellusta on, ja sikareiden ja uhkapeliteemojen sijasta paljon vanhojen animaatioiden hieman kyseenalaisiakin juonenkäänteitä, joissa vitsit ammennetaan siitä että joku törmää johonkin, putoaa ansakuoppaan tai pistää ilman syytä koko asunnon päreiksi. Tämä puoli väheni toisella ja kolmannella kaudella kun sarja alkoi selvästi mennä enemmän omaan suuntaansa, mutta kohellus säilyy. Pidän alkuperäisestä pelistä paljon enemmän, sekä tunnelman että animaatiotyön osalta, vaikka eihän siinä toki ole niin paljoa juonta että sitä voisi muuten verrata suoraan sarjaan. Ehkä tämä olisi hyötynyt pätkismäisten jaksojen sijaan hieman pitemmästä juonenkuljetuksesta? Olisiko se käynyt kohderyhmälle, joka on selvästi enemmän lapsiyleisö kuin mitä videopeliversiossa, joka oli suunnattu enemmän aikuisille/animaatioharrastajille? Sitä en oletakaan että sarjan animaatio olisi voitu tehdä samalla tavalla kuin miten se peliin tehtiin, mutta fiilis on muutenkin hyvin erilainen, ei pelkästään animaatiotekniikan takia. Mutta hyvältähän se muuten näyttää.

Vaihteeksi animea Netflixistä, eli [b]Akuma Kun[/b]. Ihan ensimmäiseksi pitää tähdentää, etten ole lukenut yhtäkään Shigeru Mizukin mangaa eikä tämäkään ollut siis entuudestaan tuttu. Lähinnä tartuin sarjaan koska se vaikutti mielenkiintoisella tavalla erilaiselta ja mukavan vanhanaikaiselta. Mitä olen ymmärtänyt, niin kyseessä ovat uudet hahmot (vaikka vanhoja on mukana sivuhahmoina) ja sarja lienee alkuperäistä Akuma Kunia synkempi. Senkin tiesin että Shigeru Mizuki teki paljon kauhumangaa ja hänen tyylinsä oli hyvin omaperäinen, ja hän piti kovasti hirviöistä ja keskittyi paljon japanilaiseen kansanperinteeseen.   Ensivaikutelma oli hieman hämmentynyt, en oikein tiennyt jaksanko katsoa eteenpäin vai en. Lopulta fiilikset kääntyivät positiivisen puolelle, sarja on lisäksi animeksi miellyttävän erilainen ja saattaa iskeä niihinkin jotka eivät perus-animesta välitä. Tyyli on kivan erilaista ja taustoista on tehty vanhanaikaisella tavalla piirretyn oloisia, viivavarjostuksia ja kaikkea. Veikkaan kyllä että tämä on niitä sarjoja jotka jakavat mielipiteet jyrkästi.   Alkuun sarja tuntui jopa hieman sekavalta, osin jopa hölmöltä. Tyyli on ilmeisesti sekoitus vanhahtavaa Mizukin omaa tyyliä ja modernimpaa animetyyliä. K-16 ikärajasta huolimatta se tuntuu vanhalta lasten animelta josta on tehty yllättävänkin raaka, synkempi ja aikuisempi versio, mutta ikärajasta huolimatta se ei ole mitenkään överisti sitä - raaimmissa kohdissa kamera kääntyy useimmiten sopivasti pois. Ajattelin myös että olisi hyödyksi jos Akuma Kun olisi entuudestaan tuttu, sillä monasti oli olo että sarja olettaa katsojan tietävän asioita. Vai olinko se vain minä joka ei heti tajunnut käsikirjoitusta ja tarvitsin tottumisaikaa ja tutustumista hahmoihin? Joka tapauksessa, ja kaikesta hölmöydestä huolimatta, jotenkin pääsin sarjaan sisään ja aion katsoa toisen kauden jos se on tulossa. Tämä nimittäin loppui kovin hämmentävään kohtaan.

[b]The Lone Gunmen[/b]   Nokkava tietokonenero Langly, idealistinen patriootti Byers ja äreä monitoimihämärämies Frohike pyörittävät The Lone Gunman -lehteä (nimi viittaa JFK:n murhaan), jonka missiona on taistella taistella oikeuden ja totuuden puolesta paljastamalla salaliittoja, rikoksia ja kummia tapauksia, joihin valtavirtamedia ei koske pitkällä tikullakaan. Skuuppeja metsästäessään kolmikko joutuu jos jonkinlaiseen liemeen ja tarvitsee apua ei niin terävältä mutta rohkealta ja suurisydämiseltä Jimmy Bondilta (ei sukua 007:lle) sekä yleensä kolmikkoa askeleen edellä olevalta jäätävän sarkastiselta mysteerinaiselta Yves Adele Harlow'lta.   Tämä Salaisten kansioiden spin-off vuosituhannen alusta sai kirveestä vain yhden kauden jälkeen, minkä voisi olettaa kielivän huonosta laadusta. Sarjan työntäminen Ö-kansioon olisi kuitenkin virhe, koska se osoittautui vallan mainioksi. Mieleen tulee, että vuosikausien ufoilun jälkeen tekijätiimi halusi välillä vähän irrotella ja parodioidakin koko salaliittoteemaa. Sarjassa nimittäin riittää suht vakavan pilottijakson jälkeen niin melko absurdia huumoria kuin juonellisia kierrepallojakin, joissa asiat ovat lopulta muuta kuin miltä ne suurta salaliittoa odottavasta kolmikosta ensin näyttävät. Loppua kohti sarjassa tosin alkaa vierailla enemmänkin emosarjan hahmoja ja tunnelma taas vakavoituu hieman, kunnes... sarja päättyy cliffhangeriin. Voi harmistus.   Vannoutuneet X-fiilit saanevat enemmän irti hahmojen yhteydestä niihin scifimpiin salkkareihin, mutta Mulderin ja Scullyn seikkailuja suuremmin seuraamattomallekin katsojalle sarja toimii itsenäisenä kokonaisuutena. Se on vauhdikas, jännittävä, fiksu ja hauska (jos sopivasti yli vedetty huumori uppoaa) eikä epäröi laittaa hahmojaan noloihin tilanteisiin, mutta myös antaa päähenkilöille tilaa kasvaa ihmisinä. Kaikista heikkouksistaan huolimatta hörhöilevä kolmikko ja kumppaninsa onnistuvat myös ihan oikeasti tekemään hyvää ja oppivat arvostamaan toisiaan. Näistä aineksista olisi epäilemättä syntynyt vieläkin parempi kakkoskausi, jos sille olisi annettu mahdollisuus.  

[b]Shōgun[/b]    "Tapahtumat sijoittuvat tässä vanhaan Japaniaan."    Näin voisi tätä sarjaa kuvailla runoilija U. Turhapuro.    Sarja löytyy Disney+ -palvelusta, josta voi tarkemman kuvauksen käydä katsomassa. Mutta lyhyesti kuvailtuna sarja sijoittuu vuoden 1600 Japaniin ja on tiukkaa valtataistelua ja juonittelua alusta loppuun. Tarina on fiktiivinen, mutta perustuu löyhästi tositapahtumiin.   Tuli juuri katsottua kyseisen sarjan viimeinen osa ja on kyllä pakko kehua. Sarja on upeasti toteutettu. En ole mikään feodaalisen Japanin syvällinen tuntija, mutta vakuuttavan oloista meininkiä sarja tarjoaa ainakin omaan silmään.     Huomaa, että vaikutteita on otettu Game of Thronesista, mikä ei tässä todellakaan ole huono asia. Sarjaan on onnistuttu luomaan samanlainen tunnelma ja komeat puitteet kuin GoT:ssa; paikkana vaan tässä on Japani ja fantasiaelementtejä ei luonnollisesti ole.     Oikeastaan ainoa nillityksen aihe on se, että kaikki eurooppalaiset puhuvat englantia, vaikka päähenkilöä vaille suurin osa on mm. portugalilaisia.   Sarja perustuu James Clavellin samannimiseen romaaniin 1970-luvulta. En ole kirjaa lukenut, eli en osaa sanoa miten uskollinen sarja on lähdemateriaalille.    Sarjan lopetus oli ehkä hieman hämmentävä ensi alkuun, mutta asiaa selviteltyäni se ilmeisesti on aika yksi yhteen kirjan kanssa.     Ikäraja on 18+, eli ihan herkimmille sarja voi olla liikaa vaikka väkivallalla ei mitenkään mässäillä. Kuitenkin mm. seppuku tulee kyllä katsojalle tutuksi viimeistään tätä sarjaa katsoessa.     Vahva suositus, jos historialliset sarjat ja samurait kiinnostavat. 

Tositapahtumiin perustuminen on tasolla, että on olemassa maa nimeltä Japani ja siellä on pyörinyt tämän kaltaista toimintaa. Tästä on tehty 80-luvulla TV-sarja, mistä tämä nykyinen on mahdollisesti saanut vaikutteita. GoT on korkeintaan saanut vaikutteita Shogunista. Jopa minun 80 vuotias äitini on lukenut Shogunin useamman kerran ja jos loppu on samanlainen kuin kirjassa, niin ei siinä ole mitään hämmentävää .

Ymmärsinkin, että jo ko. kirja on saanut vain vaikutteita oikeista henkilöistä ja että itse tarina on käytännössä fiktiota.   Olen tietoinen myös tuon vanhemman sarjan olemassaolosta. En valitettavasti ole päässyt sitä näkemään, mutta lukemani perusteella seksiä ja väkivaltaa piisaa, kuten varsinkin GoT:n ekoilla kausilla. GoT-vaikutteilla viittasinkin lähinnä uuden sarjan yleisilmeiseen. Tuo vanha sarja, sen perusteella mitä olen lyhyitä pätkiä siitä nähnyt, näyttää - no, kasarilta (missä ei siis ole mitään pahaa, päinvastoin).    Hämmentävällä lopulla viittasin siihen, että lähdemateriaalia tuntematon olisi ehkä mainonnan ja aikaisempien jaksojen nostatuksen perusteella odottanut toisenlaista [spoiler] (suurta taistelua tms.) [/spoiler] lopetusta. Minusta lopetus oli ihan hyvä.     

[b]Justified[/b] - kaudet 1 & 2   Yleinen mielenkiintoni sarjoja kohtaan on ollut vähissä viime aikoina, mutta päätin ottaa kesäprojektiksi Justifiedin, jonka kaksi ensimmäistä kautta kolahtivat oikein hyvin ja saivat haluamaan lisääkin. Päähenkilö on oikeutta omaan tyyliinsä jakava U. S. Marshal eli liittovaltion sheriffi Raylan Givens, joka ampuu pilottijaksossa palkkatappajan allasbaarin pöytään silmiä räpäyttämättä. Roistojen ampuminen ei aina ole hyväksyttävää edes Amerikassa, joten Raylan siirretään hirveänä rangaistuksena kotiseudulleen Kentuckyyn, jonka hän uskoi jo jättäneensä taakseen. Pontikkaa keittelevät hillbillyt ovat riitaisaa sakkia ja heidän tehtailemiaan rikoksia selvittäessään Raylan joutuu tietysti vastakkain menneisyytensä kanssa.   Justified on moderniin asuun puettu länkkärisarja, jossa kovanaamainen sheriffi sotkeentuu takapajuiseen valtaistuinpeliin, jossa kaksi nahistelevaa sukua kilpailee siitä, kumpi hallitsee seudun ruohobisnestä ja keittää parasta pontikkaa. Raylan Givens ei tosin ole mikään antisankari, vaan herkästä liipaisinsormesta huolimatta ihan reilu ja reipas tyyppi, joka ei ryhdy hämärähommiin ainakaan omasta tahdostaan. Minua tosin hieman häiritsee, että häntä esittävä Timothy Olyphant näyttää maailman mukavimmalta ja kilteimmältä herrasmieheltä, vaikka hänen hahmonsa herättääkin pikkunilkeissä pelkoa ja kunnioitusta. Tällaisessa roolissa odottaisi näkevänsä hieman arpisemman ja olemukseltaan kulmikkaamman näyttelijän. Mutta ei tämä mikään oikea ongelma ole, Olyphant sopii sheriffiksi kyllä muuten hyvin, minkä hän osoitti aikanaan jo Deadwoodissa.   Ekan kauden jaksokohtaiset kertomukset maistuivat minulle hyvin, vaikka meno oli ehkä turhankin yksinkertaista ilman mainittavaa jännityksen tuntua. Toisella kaudella viikon keissi-tyyppinen tarinankerronta jää taka-alalle, jolloin episodista toiseen jatkuvat juonikaaret saavat enemmän tilaa. Kakkoskauden pääpahiksena nähtävä Mags Bennett on oikein mieluisa hahmo, joka yrittää pitää kolme pölvästipoikaansa ruodussa ja pysyä punaniskamafian matriarkkana. Harmi vain, että Margot Martindalen esittämä herttainen rötösmuori taitaa jäädä kakkoskauden helmeksi, vaan enpä mene vielä sanomaan.   Jatkan tästä mielelläni eteenpäin, sillä Justified tuntuu olevan täsmäsarja juuri minulle. Verrokiksi nostaisin Bansheen, jossa myös ratkottiin pikkukaupungin pienimuotoisia rikoksia äijäcoolin päähenkilön johdolla ihmissuhdedraamaa unohtamatta. Justified on tosin enemmän kiinni realismissa ja fiilikseltään kevyempi ja leppoisampi sarja, vaikka tietty länkkärityyli yhdistää molempia. Huumoriakin on paljon ja pidin erityisesti siitä, miten Raylanin tavaramerkki-stetsonille kuittaillaan ekalla kaudella vähän väliä.

Kaikki Justified kaudet löytyy hyllystä bluraynä. Erinomainen sarja.

Minullakin on sarja blu-reiskana hyllyssä, mutta se löytyy myös Disney plussasta. Sitten on olemassa joku spin off-sarja nimeltä City Primeval, jossa Mr. Givens jatkaa päähenkilönä, mutta sen katsominen menee jonnekin kauas tulevaisuuteen.

[b]Justified[/b] - kaudet 3 & 4   Olen katsonut tätä melko verkkaiseen tahtiin, mutta lähinnä siksi, etten halua ahmia kaikkea herkkua liian nopeasti. Kahdella ekalla kaudella tuntui siltä, että juonikuviot ovat vähän turhankin yksinkertaisia, mutta sarjan edetessä ja ilmeisesti budjetin kasvaessa niin käänteiden kuin hahmojenkin määrä on kasvanut huomattavasti. Nyt pitää olla itsekin vähän enemmän skarppina, jotta kaikesta pysyy kärryillä, mitä pidän ihan mieluisana asiana. Kolmoskauden pääpahista esittävä Neal McDonough on oiva valinta valkoistakin valkoisemman pukumiehen rooliin, sillä miehen kasvot suorastaan huokuvat lipevää karismaa. Toinen mieleenjäävä uusi hahmo on Ellstin Limehouse, joka näyttäytyy eräänlaisena tarkkailijana tai taustavoimana tyhmempien roistojen sotkiessa kätensä vereen hänen puolestaan.   Mitä tulee Raylan Givensiin, niin toivoisin hänen joutuvan kerrankin oikeasti tiukkaan paikkaan sen sijaan, että hän vain kylmänviileästi kävelee voittajana ulos tilanteesta kuin tilanteesta. Raylanin pomo on ainoa, jolla on sananvaltaa hänen tekemisiinsä, mutta vanha ukko on hänelle enemmänkin isähahmo kuin varsinainen esimies. Olen myös odottanut, että Raylanin kaksi lähintä kollegaa saisivat sarjassa enemmän tilaa, sillä nyt vaikuttaa siltä, että kumpaakin roikotetaan mukana vähän turhan takia. Kummallista muuten, ettei Raylan ole kellistänyt sitä tummaa neitoa, vaikka mies on osoittanut olevansa paatunut häntäheikki, joka päätyy läheisiin tekemisiin lähes jokaisen naishahmon kanssa.

[b]Justified[/b] - kaudet 5 & 6   Tästä on jo aikaa, mutta mainitaanpa kuitenkin, että sarja tuli katsottua loppuun. Pidin kaikista kausista, mutta toisen kauden pontikanhajuiset ja eniten tuppukyläfiilistä sisältäneet rikoskeissit jäivät ehkä parhaiten mieleeni. Joka kaudella oli kuitenkin omat muistamisen arvoiset hahmonsa ja tapahtumansa, mikä piti hyvin mielenkiintoa yllä läpi sarjan. Moni mulkero sai odotetusti ansionsa mukaan, mutta henkensä heitti pari sellaistakin hahmoa, joille olisi toivonut parempaa kohtaloa. Raylan Givensin ja Boyd Crowderin välinen, sarjan perustan muodostava vihanpito saa viimeisellä kaudella tyydyttävän päätöksen ja muutenkin sarja pysyy yllättävän elinvoimaisena loppuun asti.   Justified on kiistatta miehistä uhoa puhkuva äijäsarja, jossa naiset jäävät usein miesten jalkoihin, mutta samalla se on aika leppoisaa ja harmitonta katsottavaa. Väkivalta pidetään maltillisena, kielenkäyttö kurissa ja paljas pinta säädyllisyyden rajoissa. Rennosta ja viihdyttävästä pohjavireestä huolimatta särmää löytyy riittävästi, vaikka pieni annos lisärouheutta olisikin ehkä tehnyt terää. Jos sarja ei olekaan kaikilta osin ikimuistoinen, Timothy Olyphantin esittämä päähenkilö kohoaa fiktiivisten poliisien listalla kärkijoukkoon. Tai siis marshalien, sillä Raylan oikaisee sarjan aikana usein, ettei hän ole poliisi, vaan U. S. Marshal, mikä ero sitten lieneekään.

[b]Siilon[/b] toinen kausi loppui ja [b]Severancen[/b] toinen kausi alkoi. Molemmat sarjat ovat täysin eri tyylisiä, mutta niputan ne herkästi yhteen sillä molemmat ovat scifiä ja Apple Tv:ssä.   Siiloa en ole vieläkään lukenut kirjana, oikeastaan aloin pohtia josko haluan katsoa sarjan ensin loppuun. Kolmannen kauden pitäisi varmaan tulla joskus vuoden päästä, ja muoks: ilmeisesti neljäs on viimeinen eli sitä saanee odottaa sitten pari vuotta. Siilon toinen kausi oli edelleen hyvä, joskin ensimmäisen kauden sulkeutunut tunnelma on sattuneesta syistä poissa. Yksi parhaita scifi-sarjoja mitä olen nähnyt. Pidän erityisesti uskottavasta maailmanrakennuksesta, tapahtumapaikat ja ihmiset on saatu tuntumaan todellisilta.   Surrealistisempi Severance on 2. kauden ensimmäisen jakson perusteella vielä hankala arvioida. Ensimmäinen kausi oli poikkeuksellisen hyvä, joten odotukset ovat korkealla. Samalla odotan jatkoa varauksella, koska tuntuu vaikealta kuvitella miten edellinen kausi voisi luontevasti jatkua siitä mihin se jäi. Alku onkin hämmentävä sillä katsoja ei tiedä enempää kuin hahmotkaan. Katsotaan...