Kategoria: Teatteri | 895 viestiä | 197,4 t lukukertaa
Vastannut: Mustelmann, 19.06.2026
Kategoria: Konepaja | 446 viestiä | 216,9 t lukukertaa
Vastannut: Mustelmann, 15.06.2026
TV-sarjat
17.07.2020
Mustelmann
64 kirjaa, 7 kirja-arviota, 1287 viestiä
Stranger Things, 3. kausi
Aika pitkään meni, että jaksoin tarttua sarjan kolmanteen kauteen, sillä kakkonen ei jättänyt halua nähdä lisää. Sitä ei jättänyt myöskään loistava ensimmäinen kausi, mutta siitä huolimatta pidin kakkosesta yllättävän paljon, vaikka siinä ei tuotukaan pöytään mitään uutta. Pidin myös kolmoskaudesta, vaikka yhä edelleen sarja vain toistaa itseään, eli velloo loputtoman hurmaavassa kasariestetiikassa mysteerin pysyessä käytännössä samana. Mutta siinä missä kakkoskausi oli vähän tylsää lantrinkia ykkösen väkevyyteen, kolmannella hommassa oli taas tuoreuden tuntua.
Mielestäni oli hyvä juttu, että vanha ydinporukka oli jätetty hieman taustalle, kun taas muutamat sivuhahmot saivat enemmän tilaa ja nostettiin oikeastaan päähenkilöiden asemaan. Uusista hahmoista mieleen jäi Cary Elwesin juonikas kaupunginjohtaja sekä tietysti se ihana jäätelötyttö. Suurehkoksi kasvanut hahmokatras pidettiin hyvin kasassa jakamalla heidät pienempiin kasoihin, jolloin eri porukoiden tekemisiä oli vaivatonta seurata. Kestikin aika pitkään, ennen kuin kaikki hahmot lopulta yhdistivät voimansa, vaikka he tutkivat samaa mysteeriä, joskin hieman eri lähtökohdista. Pääpahis oli tosiaan vieläkin se sama lonkerohirviö, mutta neuvostokommarien sotkeminen mukaan kuvioon onnistui vähän peittämään sitä, että samaa vanhaahan tässä toistetaan.
En odottanut kakkoskaudelta suuria, mutta pidin siitä kuitenkin. En odottanut kolmoskaudeltakaan suuria, mutta pidin siitä jo huomattavan paljon. En odota suuria myöskään tulevalta neloskaudelta, mutta pitää varmaan jo uskoa, ettei Stranger Things päästä minua otteestaan. Neloseen olisi tosin hyvä lopettaa, koska se on maaginen raja, jonka jälkeen hyvätkin sarjat yleensä latistuvat väistämättä.
Aika pitkään meni, että jaksoin tarttua sarjan kolmanteen kauteen, sillä kakkonen ei jättänyt halua nähdä lisää. Sitä ei jättänyt myöskään loistava ensimmäinen kausi, mutta siitä huolimatta pidin kakkosesta yllättävän paljon, vaikka siinä ei tuotukaan pöytään mitään uutta. Pidin myös kolmoskaudesta, vaikka yhä edelleen sarja vain toistaa itseään, eli velloo loputtoman hurmaavassa kasariestetiikassa mysteerin pysyessä käytännössä samana. Mutta siinä missä kakkoskausi oli vähän tylsää lantrinkia ykkösen väkevyyteen, kolmannella hommassa oli taas tuoreuden tuntua.
Mielestäni oli hyvä juttu, että vanha ydinporukka oli jätetty hieman taustalle, kun taas muutamat sivuhahmot saivat enemmän tilaa ja nostettiin oikeastaan päähenkilöiden asemaan. Uusista hahmoista mieleen jäi Cary Elwesin juonikas kaupunginjohtaja sekä tietysti se ihana jäätelötyttö. Suurehkoksi kasvanut hahmokatras pidettiin hyvin kasassa jakamalla heidät pienempiin kasoihin, jolloin eri porukoiden tekemisiä oli vaivatonta seurata. Kestikin aika pitkään, ennen kuin kaikki hahmot lopulta yhdistivät voimansa, vaikka he tutkivat samaa mysteeriä, joskin hieman eri lähtökohdista. Pääpahis oli tosiaan vieläkin se sama lonkerohirviö, mutta neuvostokommarien sotkeminen mukaan kuvioon onnistui vähän peittämään sitä, että samaa vanhaahan tässä toistetaan.
En odottanut kakkoskaudelta suuria, mutta pidin siitä kuitenkin. En odottanut kolmoskaudeltakaan suuria, mutta pidin siitä jo huomattavan paljon. En odota suuria myöskään tulevalta neloskaudelta, mutta pitää varmaan jo uskoa, ettei Stranger Things päästä minua otteestaan. Neloseen olisi tosin hyvä lopettaa, koska se on maaginen raja, jonka jälkeen hyvätkin sarjat yleensä latistuvat väistämättä.
Stranger Things, 3. kausi
Aika pitkään meni, että jaksoin tarttua sarjan kolmanteen kauteen, sillä kakkonen ei jättänyt halua nähdä lisää. Sitä ei jättänyt myöskään loistava ensimmäinen kausi, mutta siitä huolimatta pidin kakkosesta yllättävän paljon, vaikka siinä ei tuotukaan pöytään mitään uutta. Pidin myös kolmoskaudesta, vaikka yhä edelleen sarja vain toistaa itseään, eli velloo loputtoman hurmaavassa kasariestetiikassa mysteerin pysyessä käytännössä samana. Mutta siinä missä kakkoskausi oli vähän tylsää lantrinkia ykkösen väkevyyteen, kolmannella hommassa oli taas tuoreuden tuntua.
Mielestäni oli hyvä juttu, että vanha ydinporukka oli jätetty hieman taustalle, kun taas muutamat sivuhahmot saivat enemmän tilaa ja nostettiin oikeastaan päähenkilöiden asemaan. Uusista hahmoista mieleen jäi Cary Elwesin juonikas kaupunginjohtaja sekä tietysti se ihana jäätelötyttö. Suurehkoksi kasvanut hahmokatras pidettiin hyvin kasassa jakamalla heidät pienempiin kasoihin, jolloin eri porukoiden tekemisiä oli vaivatonta seurata. Kestikin aika pitkään, ennen kuin kaikki hahmot lopulta yhdistivät voimansa, vaikka he tutkivat samaa mysteeriä, joskin hieman eri lähtökohdista. Pääpahis oli tosiaan vieläkin se sama lonkerohirviö, mutta neuvostokommarien sotkeminen mukaan kuvioon onnistui vähän peittämään sitä, että samaa vanhaahan tässä toistetaan.
En odottanut kakkoskaudelta suuria, mutta pidin siitä kuitenkin. En odottanut kolmoskaudeltakaan suuria, mutta pidin siitä jo huomattavan paljon. En odota suuria myöskään tulevalta neloskaudelta, mutta pitää varmaan jo uskoa, ettei Stranger Things päästä minua otteestaan. Neloseen olisi tosin hyvä lopettaa, koska se on maaginen raja, jonka jälkeen hyvätkin sarjat yleensä latistuvat väistämättä.
09.08.2020
Mustelmann
64 kirjaa, 7 kirja-arviota, 1287 viestiä
BoJack Horseman katsottu kuudennen kauden myötä loppuun.
Olipahan erikoinen animaatiosarja. Viinaan menevä ja sosiaalisissa suhteissaan sekoileva hevosmies yritti korjata itseään kuntoon kuuden tuotantokauden verran ja kenties lopulta onnistuikin siinä jossain määrin. Värikäs ja lapsenomainen ulkoasu hämäsi alkupuolella, mutta lopulta sitä huomasi seuraavansa yllättävän vakavahenkistä draamasarjaa, joka pisti miettimään välillä omankin elämän asioita. Ei sitä tosiaan aina edes noteerannut, että filosofisten kysymysten äärellä painiskelee ihmisten lisäksi myös joukko hölmön näköisiä eläinhahmoja. BoJack oli yllättävänkin samaistuttava päähenkilö, sillä olen itsekin tuntenut olevani vähintään yhtä hukassa kuin hän, mitä nyt rahaa ja naisia on ollut elämässäni vähemmän.
Viimeinen kausi paketoi sarjan ihan onnistuneesti, enkä jäänyt kaipaamaan lisää. Mitään kovin vahvaa koukkua tässä ei missään vaiheessa ollut ja toisinaan huumorikin oli siinä määrin omaperäistä, ettei se aina iskenyt täysillä. Sarjaa tulikin katsottua lähinnä silloin, kun ei ollut parempaakaan tekemistä. Lopuksi annan kiitokset ääninäyttelijöille, jotka todella herättivät hahmonsa eloon, varsinkin Will Arnett päähevosena oli loistava.
Olipahan erikoinen animaatiosarja. Viinaan menevä ja sosiaalisissa suhteissaan sekoileva hevosmies yritti korjata itseään kuntoon kuuden tuotantokauden verran ja kenties lopulta onnistuikin siinä jossain määrin. Värikäs ja lapsenomainen ulkoasu hämäsi alkupuolella, mutta lopulta sitä huomasi seuraavansa yllättävän vakavahenkistä draamasarjaa, joka pisti miettimään välillä omankin elämän asioita. Ei sitä tosiaan aina edes noteerannut, että filosofisten kysymysten äärellä painiskelee ihmisten lisäksi myös joukko hölmön näköisiä eläinhahmoja. BoJack oli yllättävänkin samaistuttava päähenkilö, sillä olen itsekin tuntenut olevani vähintään yhtä hukassa kuin hän, mitä nyt rahaa ja naisia on ollut elämässäni vähemmän.
Viimeinen kausi paketoi sarjan ihan onnistuneesti, enkä jäänyt kaipaamaan lisää. Mitään kovin vahvaa koukkua tässä ei missään vaiheessa ollut ja toisinaan huumorikin oli siinä määrin omaperäistä, ettei se aina iskenyt täysillä. Sarjaa tulikin katsottua lähinnä silloin, kun ei ollut parempaakaan tekemistä. Lopuksi annan kiitokset ääninäyttelijöille, jotka todella herättivät hahmonsa eloon, varsinkin Will Arnett päähevosena oli loistava.
[b]BoJack Horseman[/b] katsottu kuudennen kauden myötä loppuun.
Olipahan erikoinen animaatiosarja. Viinaan menevä ja sosiaalisissa suhteissaan sekoileva hevosmies yritti korjata itseään kuntoon kuuden tuotantokauden verran ja kenties lopulta onnistuikin siinä jossain määrin. Värikäs ja lapsenomainen ulkoasu hämäsi alkupuolella, mutta lopulta sitä huomasi seuraavansa yllättävän vakavahenkistä draamasarjaa, joka pisti miettimään välillä omankin elämän asioita. Ei sitä tosiaan aina edes noteerannut, että filosofisten kysymysten äärellä painiskelee ihmisten lisäksi myös joukko hölmön näköisiä eläinhahmoja. BoJack oli yllättävänkin samaistuttava päähenkilö, sillä olen itsekin tuntenut olevani vähintään yhtä hukassa kuin hän, mitä nyt rahaa ja naisia on ollut elämässäni vähemmän.
Viimeinen kausi paketoi sarjan ihan onnistuneesti, enkä jäänyt kaipaamaan lisää. Mitään kovin vahvaa koukkua tässä ei missään vaiheessa ollut ja toisinaan huumorikin oli siinä määrin omaperäistä, ettei se aina iskenyt täysillä. Sarjaa tulikin katsottua lähinnä silloin, kun ei ollut parempaakaan tekemistä. Lopuksi annan kiitokset ääninäyttelijöille, jotka todella herättivät hahmonsa eloon, varsinkin Will Arnett päähevosena oli loistava.
03.09.2020
Jussi
1236 kirjaa, 109 kirja-arviota, 1764 viestiä
Katselen parhaillaan Babylon 5:n kakkoskautta. Takana on 12 jaksoa, eli olen juuri ohittanut kauden puolivälin. Minulle Babylon 5 on Buffy, vampyyrintappajan jälkeen kaikkien aikojen paras telkkasarja ja selvästi paras scifisarja. Mutta tämä on ensimmäinen uusintakatseluni. Edellinen ja ainoa kerta oli silloin, kun sarja näytettiin Suomen televisiossa vuosina 1997–2000. Omistan kaikki kaudet dvd-bokseina suomeksi tekstitettyinä.
Toisella katselukerralla vuosien jälkeen sarja iskee yhä kovaa. Monet juonenkäänteet ovat muistissa, mutta valtavasti on unohtunut. Toisaalta en ole vielä päässyt siihen, milloin Babylon 5 on parhaimmillaan, sillä pidin eniten kolmos- ja neloskausista. Sarjan luojan mukaan koko ensimmäinen kausi sekä toisen kauden kahdeksan ekaa jaksoa ovat pohjustusta, ja sitten toiminta varsinaisesti käynnistyy jaksolla "The Coming of Shadows".
Sain alkuviikosta katsottua loppuun Castlen kahdeksannen eli viimeisen kauden. Olin seurannut sarjaa pitkään – siitä lähtien, kun se aloitti Nelosella keväällä 2010. Kasikauden katsoin Viaplaystä. Taso oli kieltämättä laskenut sarjan parhaista ajoista, mutta viimeistäkin kautta katseli ihan mielellään.
Sitten tv-sarjauutisia:
Eloonjääneiden (The 100) seitsemäs eli viimeinen kausi käynnistyy Subilla tämän viikon sunnuntaina klo 22.50.
Nyt on virallisesti vahvistettu, että Agents of S.H.I.E.L.D. löytyy 15. syyskuuta Suomessa aloittavasta Disney+:sta. Löytämäni listauksen mukaan sarjan seitsemäs eli viimeinen kausi ei ole mukana. Mutta olen erittäin tyytyväinen jo siihen, että pääsen lopultakin katsomaan kuutoskauden. Viitoskauden näki Suomessa viime vuonna Viaplayn kautta.
His Dark Materialsin toinen tuotantokausi käynnistyy marraskuussa, myös Suomessa HBO Nordicilla. Minä en ole ehtinyt katsoa ensimmäistäkään kautta...
Stephen Kingin Tukikohta-romaanin uusi tv-sarjasovitus on saanut alkamispäivän Amerikan televisiossa: 17. joulukuuta. Vielä ei ole tiedossa, kuinka sarja näytetään Suomessa. Ja käykö niin, että ison profiilin minisarjan saapuessa tänne Kingin klassinen kirja on suomennoksena yhä loppuunmyyty, eikä uutta painosta oteta?
BBC American The Watch starttaa ensi tammikuussa. Terry Pratchettin perikunta on entistä voimakkaammin irtisanoutunut tv-sarjasta.
Netflix tilasi The Last Kingdomiin viidennen kauden!
Altered Carbon – Muuntohiili sai kirveestä, eli scifisarja jää kahden kauden mittaiseksi.
Sama tapahtui NOS4A2-kauhusarjalle.
Penny Dreadful: City of Angelsille kävi vielä huonommin, sillä se canceloitiin heti ensimmäiseen tuotantokauteen.
Iain M. Banksin Kulttuuri-kirjojen tv-adaptaatio Amazonilla ei toteudukaan.
EDIT: Unohdin mainita sen, että Cixin Liun Kolmen kappaleen probleema -scifiromaani kääntyy Netflix-sarjaksi. Hankkeen ruorissa ovat Game of Thronesista tutut David Benioff ja D.B. Weiss.
Toisella katselukerralla vuosien jälkeen sarja iskee yhä kovaa. Monet juonenkäänteet ovat muistissa, mutta valtavasti on unohtunut. Toisaalta en ole vielä päässyt siihen, milloin Babylon 5 on parhaimmillaan, sillä pidin eniten kolmos- ja neloskausista. Sarjan luojan mukaan koko ensimmäinen kausi sekä toisen kauden kahdeksan ekaa jaksoa ovat pohjustusta, ja sitten toiminta varsinaisesti käynnistyy jaksolla "The Coming of Shadows".
Sain alkuviikosta katsottua loppuun Castlen kahdeksannen eli viimeisen kauden. Olin seurannut sarjaa pitkään – siitä lähtien, kun se aloitti Nelosella keväällä 2010. Kasikauden katsoin Viaplaystä. Taso oli kieltämättä laskenut sarjan parhaista ajoista, mutta viimeistäkin kautta katseli ihan mielellään.
Sitten tv-sarjauutisia:
Eloonjääneiden (The 100) seitsemäs eli viimeinen kausi käynnistyy Subilla tämän viikon sunnuntaina klo 22.50.
Nyt on virallisesti vahvistettu, että Agents of S.H.I.E.L.D. löytyy 15. syyskuuta Suomessa aloittavasta Disney+:sta. Löytämäni listauksen mukaan sarjan seitsemäs eli viimeinen kausi ei ole mukana. Mutta olen erittäin tyytyväinen jo siihen, että pääsen lopultakin katsomaan kuutoskauden. Viitoskauden näki Suomessa viime vuonna Viaplayn kautta.
His Dark Materialsin toinen tuotantokausi käynnistyy marraskuussa, myös Suomessa HBO Nordicilla. Minä en ole ehtinyt katsoa ensimmäistäkään kautta...
Stephen Kingin Tukikohta-romaanin uusi tv-sarjasovitus on saanut alkamispäivän Amerikan televisiossa: 17. joulukuuta. Vielä ei ole tiedossa, kuinka sarja näytetään Suomessa. Ja käykö niin, että ison profiilin minisarjan saapuessa tänne Kingin klassinen kirja on suomennoksena yhä loppuunmyyty, eikä uutta painosta oteta?
BBC American The Watch starttaa ensi tammikuussa. Terry Pratchettin perikunta on entistä voimakkaammin irtisanoutunut tv-sarjasta.
Netflix tilasi The Last Kingdomiin viidennen kauden!
Altered Carbon – Muuntohiili sai kirveestä, eli scifisarja jää kahden kauden mittaiseksi.
Sama tapahtui NOS4A2-kauhusarjalle.
Penny Dreadful: City of Angelsille kävi vielä huonommin, sillä se canceloitiin heti ensimmäiseen tuotantokauteen.
Iain M. Banksin Kulttuuri-kirjojen tv-adaptaatio Amazonilla ei toteudukaan.
EDIT: Unohdin mainita sen, että Cixin Liun Kolmen kappaleen probleema -scifiromaani kääntyy Netflix-sarjaksi. Hankkeen ruorissa ovat Game of Thronesista tutut David Benioff ja D.B. Weiss.
Katselen parhaillaan [i]Babylon 5:[/i]n kakkoskautta. Takana on 12 jaksoa, eli olen juuri ohittanut kauden puolivälin. Minulle Babylon 5 on [i]Buffy, vampyyrintappajan[/i] jälkeen kaikkien aikojen paras telkkasarja ja selvästi paras scifisarja. Mutta tämä on ensimmäinen uusintakatseluni. Edellinen ja ainoa kerta oli silloin, kun sarja näytettiin Suomen televisiossa vuosina 1997–2000. Omistan kaikki kaudet dvd-bokseina suomeksi tekstitettyinä.
Toisella katselukerralla vuosien jälkeen sarja iskee yhä kovaa. Monet juonenkäänteet ovat muistissa, mutta valtavasti on unohtunut. Toisaalta en ole vielä päässyt siihen, milloin Babylon 5 on parhaimmillaan, sillä pidin eniten kolmos- ja neloskausista. Sarjan luojan mukaan koko ensimmäinen kausi sekä toisen kauden kahdeksan ekaa jaksoa ovat pohjustusta, ja sitten toiminta varsinaisesti käynnistyy jaksolla "The Coming of Shadows".
Sain alkuviikosta katsottua loppuun [i]Castlen[/i] kahdeksannen eli viimeisen kauden. Olin seurannut sarjaa pitkään – siitä lähtien, kun se aloitti Nelosella keväällä 2010. Kasikauden katsoin Viaplaystä. Taso oli kieltämättä laskenut sarjan parhaista ajoista, mutta viimeistäkin kautta katseli ihan mielellään.
Sitten tv-sarjauutisia:
[i]Eloonjääneiden[/i] (The 100) seitsemäs eli viimeinen kausi käynnistyy Subilla tämän viikon sunnuntaina klo 22.50.
Nyt on virallisesti [url=https://disney.fi/kaikki-tama-tulossa-disney-plus-palveluun]vahvistettu,[/url] että [i]Agents of S.H.I.E.L.D[/i]. löytyy 15. syyskuuta Suomessa aloittavasta Disney+:sta. Löytämäni [url=https://moontv.fi/ohjelmat/blogi/disney-suomessa-kanavan-alussa-julkaistava-sisalto/]listauksen[/url] mukaan sarjan seitsemäs eli viimeinen kausi ei ole mukana. Mutta olen erittäin tyytyväinen jo siihen, että pääsen lopultakin katsomaan kuutoskauden. Viitoskauden näki Suomessa viime vuonna Viaplayn kautta.
[i]His Dark Materialsin[/i] toinen tuotantokausi käynnistyy marraskuussa, myös Suomessa HBO Nordicilla. Minä en ole ehtinyt katsoa ensimmäistäkään kautta...
Stephen Kingin [i]Tukikohta[/i]-romaanin uusi tv-sarjasovitus on saanut [url=https://deadline.com/2020/08/the-stand-cbs-all-access-premiere-date-stephen-king-whoopi-goldberg-1203022343/]alkamispäivän[/url] Amerikan televisiossa: 17. joulukuuta. Vielä ei ole tiedossa, kuinka sarja näytetään Suomessa. Ja käykö niin, että ison profiilin minisarjan saapuessa tänne Kingin klassinen kirja on suomennoksena yhä loppuunmyyty, eikä uutta painosta oteta?
BBC American [i]The Watch[/i] starttaa ensi tammikuussa. Terry Pratchettin perikunta on entistä voimakkaammin [url=https://thewertzone.blogspot.com/2020/08/terry-pratchett-estate-distances-itself.html]irtisanoutunut[/url] tv-sarjasta.
Netflix [url=https://thewertzone.blogspot.com/2020/07/the-last-kingdom-renewed-for-fifth.html]tilasi[/url] [i]The Last Kingdomiin[/i] viidennen kauden!
[i]Altered Carbon – Muuntohiili[/i] [url=https://deadline.com/2020/08/altered-carbon-canceled-netflix-after-2-seasons-1203023456/]sai kirveestä,[/url] eli scifisarja jää kahden kauden mittaiseksi.
[url=https://deadline.com/2020/08/nos4a2-canceled-after-two-seasons-amc-1203027715/]Sama tapahtui[/url] [i]NOS4A2[/i]-kauhusarjalle.
[i]Penny Dreadful: City of Angelsille[/i] kävi vielä huonommin, sillä se [url=https://deadline.com/2020/08/penny-dreadful-city-of-angels-canceled-after-one-season-showtime-1203020187/]canceloitiin[/url] heti ensimmäiseen tuotantokauteen.
Iain M. Banksin [i]Kulttuuri[/i]-kirjojen tv-adaptaatio Amazonilla [url=https://www.tor.com/2020/08/24/amazons-culture-tv-series-no-longer-in-the-works/]ei toteudukaan.[/url]
EDIT: Unohdin mainita sen, että Cixin Liun [i]Kolmen kappaleen probleema[/i] -scifiromaani [url=https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006621356.html]kääntyy[/url] Netflix-sarjaksi. Hankkeen ruorissa ovat [i]Game of Thronesista[/i] tutut David Benioff ja D.B. Weiss.
Muokannut Jussi (05.09.2020)
18.09.2020
kyty
32 kirjaa, 7 kirja-arviota, 1052 viestiä
JP Ahosen Belzebubs-sarjakuvasta on tulossa animaatiosarja: Cartoon Forum’s Satanic Sitcom: ‘Belzebubs,’a ‘Modern Family’ Meets ‘The Addams Family’ in 2D
Projekti on vielä hyvin alkutekijöissään, mutta tullee aikanaan Yleltä.
Projekti on vielä hyvin alkutekijöissään, mutta tullee aikanaan Yleltä.
JP Ahosen Belzebubs-sarjakuvasta on tulossa animaatiosarja: [url=https://variety.com/2020/film/global/cartoon-forum-satanic-sitcom-belzebubs-euro-toon-forum-1234772474/]Cartoon Forum’s Satanic Sitcom: ‘Belzebubs,’a ‘Modern Family’ Meets ‘The Addams Family’ in 2D[/url]
Projekti on vielä hyvin alkutekijöissään, mutta tullee aikanaan Yleltä.
19.09.2020
Mustelmann
64 kirjaa, 7 kirja-arviota, 1287 viestiä
Ash vs Evil Dead, kaikki kolme kautta katsottu.
Katsottuani alkuperäisen leffatrilogian päätin ottaa kokeiluun sen pohjalta tehdyn tv-sarjan, jonka pääosassa nähdään Evil Dead-näyttelijöistä kuuluisin eli Bruce Campbell. Yksinkertaisessa ja humoristisessa sarjassa tehdään samaa kuin leffoissakin, eli taistellaan demoneita ja muuta pahuutta vastaan. Kaiken lähtökohtana toimii jälleen Necronomicon, tuo ihmisnahkaan painettu kirjaklassikko, jonka sisältämät loitsut ja pimeät voimat pääsevät jälleen kerran valloilleen. Ash Williams työskentelee rautakaupassa ja elää asuntovaunussa viinaa vetäen ja naisia naurattaen kyseinen opus edelleen hallussaan ja kännisen runonlausunnan seurauksena haulikolle ja moottorisahalle tulee taas käyttöä.
Jos leffoissa oli edes jonkinlaista kauhutunnelmaa puhtaan huumorin lisäksi, niin sarjassa painetaan menemään jatkuvalla sekoiluvaihteella ilman vakavuuden häivääkään. Kaikki leffojen väkivaltaisuudet on viety reippaasti yli kaikkien standardien ja niinpä jokaisessa jaksossa roiskitaan verellä ja sisälmyksillä enemmän kuin hyvä maku sallii. Aluksi pähkähullu splatter viehättää ja naurattaa täysillä, mutta sitten kyllästyminen iskee ja katsoja alkaa toivoa sarjalta muutakin sisältöä. Sitä ei juuri tarjota, vaikka leffojen laihoista ideoista revitäänkin kaikki irti ja yritetään keksiä vähän lisää päälle. Kirjaan, demoneihin ja muuhun hölynpölyyn liittyvä taustoitus ei ainakaan minua kiinnostanut ja muutenkin sarjan pyrkimys luoda jonkinlaista Evil Dead-mytologiaa tuntuu kovin väkinäiseltä. Mutta kun kyse on kokonaisesta sarjasta, niin jotain oli varmaan pakko heittää hatusta.
Bruce Campbell on tietenkin yhtä mainio kuin aina. Hän tuntuu todella nauttivan paluusta Ashin rooliin ja vetää kaikki kohtaukset vahvalla tunteella. Mies on kuin se känninen kaveri, joka kertoo samat kaskut joka saunaillassa, nauraa hersyvästi ja kertoo vielä yhden, vaikka kaikki ovat tympääntyneet niihin jo aikoja sitten. Mutta ei siinä, Campbell on sympaattinen tyyppi, josta ei voi olla pitämättä. Niin ja onhan mukana myös Lucy Lawless, joka nostaa sarjan tasoa pelkällä läsnäolollaan, vaikka hänelle ei kovin järkevää tekemistä keksittykään. No eipä kyllä oikein kenellekään, jos rehellisiä ollaan.
Kyllä tätä Evil Dead-faneille voi varauksella suositella, kunhan ei odota, että sarjasta kehittyisi ekan jakson jälkeen mitään ihmeempää. Jokaista leffojen kohtausta lypsetään viimeisen päälle, eli viittauksia vanhaan ei todellakaan tarvitse erikseen etsiä, mikä toki ilahduttaa ensin, mutta ärsyttää myöhemmin. Mutta hei, väkivalta on visvaista, onelinerit huonoja, naiset kohtalaisen kuumia ja meininki huolettoman hurttia, joten eiköhän jokainen osaa päätellä, pitääkö tällaisesta vai ei.
Katsottuani alkuperäisen leffatrilogian päätin ottaa kokeiluun sen pohjalta tehdyn tv-sarjan, jonka pääosassa nähdään Evil Dead-näyttelijöistä kuuluisin eli Bruce Campbell. Yksinkertaisessa ja humoristisessa sarjassa tehdään samaa kuin leffoissakin, eli taistellaan demoneita ja muuta pahuutta vastaan. Kaiken lähtökohtana toimii jälleen Necronomicon, tuo ihmisnahkaan painettu kirjaklassikko, jonka sisältämät loitsut ja pimeät voimat pääsevät jälleen kerran valloilleen. Ash Williams työskentelee rautakaupassa ja elää asuntovaunussa viinaa vetäen ja naisia naurattaen kyseinen opus edelleen hallussaan ja kännisen runonlausunnan seurauksena haulikolle ja moottorisahalle tulee taas käyttöä.
Jos leffoissa oli edes jonkinlaista kauhutunnelmaa puhtaan huumorin lisäksi, niin sarjassa painetaan menemään jatkuvalla sekoiluvaihteella ilman vakavuuden häivääkään. Kaikki leffojen väkivaltaisuudet on viety reippaasti yli kaikkien standardien ja niinpä jokaisessa jaksossa roiskitaan verellä ja sisälmyksillä enemmän kuin hyvä maku sallii. Aluksi pähkähullu splatter viehättää ja naurattaa täysillä, mutta sitten kyllästyminen iskee ja katsoja alkaa toivoa sarjalta muutakin sisältöä. Sitä ei juuri tarjota, vaikka leffojen laihoista ideoista revitäänkin kaikki irti ja yritetään keksiä vähän lisää päälle. Kirjaan, demoneihin ja muuhun hölynpölyyn liittyvä taustoitus ei ainakaan minua kiinnostanut ja muutenkin sarjan pyrkimys luoda jonkinlaista Evil Dead-mytologiaa tuntuu kovin väkinäiseltä. Mutta kun kyse on kokonaisesta sarjasta, niin jotain oli varmaan pakko heittää hatusta.
Bruce Campbell on tietenkin yhtä mainio kuin aina. Hän tuntuu todella nauttivan paluusta Ashin rooliin ja vetää kaikki kohtaukset vahvalla tunteella. Mies on kuin se känninen kaveri, joka kertoo samat kaskut joka saunaillassa, nauraa hersyvästi ja kertoo vielä yhden, vaikka kaikki ovat tympääntyneet niihin jo aikoja sitten. Mutta ei siinä, Campbell on sympaattinen tyyppi, josta ei voi olla pitämättä. Niin ja onhan mukana myös Lucy Lawless, joka nostaa sarjan tasoa pelkällä läsnäolollaan, vaikka hänelle ei kovin järkevää tekemistä keksittykään. No eipä kyllä oikein kenellekään, jos rehellisiä ollaan.
Kyllä tätä Evil Dead-faneille voi varauksella suositella, kunhan ei odota, että sarjasta kehittyisi ekan jakson jälkeen mitään ihmeempää. Jokaista leffojen kohtausta lypsetään viimeisen päälle, eli viittauksia vanhaan ei todellakaan tarvitse erikseen etsiä, mikä toki ilahduttaa ensin, mutta ärsyttää myöhemmin. Mutta hei, väkivalta on visvaista, onelinerit huonoja, naiset kohtalaisen kuumia ja meininki huolettoman hurttia, joten eiköhän jokainen osaa päätellä, pitääkö tällaisesta vai ei.
[b]Ash vs Evil Dead[/b], kaikki kolme kautta katsottu.
Katsottuani alkuperäisen leffatrilogian päätin ottaa kokeiluun sen pohjalta tehdyn tv-sarjan, jonka pääosassa nähdään Evil Dead-näyttelijöistä kuuluisin eli Bruce Campbell. Yksinkertaisessa ja humoristisessa sarjassa tehdään samaa kuin leffoissakin, eli taistellaan demoneita ja muuta pahuutta vastaan. Kaiken lähtökohtana toimii jälleen Necronomicon, tuo ihmisnahkaan painettu kirjaklassikko, jonka sisältämät loitsut ja pimeät voimat pääsevät jälleen kerran valloilleen. Ash Williams työskentelee rautakaupassa ja elää asuntovaunussa viinaa vetäen ja naisia naurattaen kyseinen opus edelleen hallussaan ja kännisen runonlausunnan seurauksena haulikolle ja moottorisahalle tulee taas käyttöä.
Jos leffoissa oli edes jonkinlaista kauhutunnelmaa puhtaan huumorin lisäksi, niin sarjassa painetaan menemään jatkuvalla sekoiluvaihteella ilman vakavuuden häivääkään. Kaikki leffojen väkivaltaisuudet on viety reippaasti yli kaikkien standardien ja niinpä jokaisessa jaksossa roiskitaan verellä ja sisälmyksillä enemmän kuin hyvä maku sallii. Aluksi pähkähullu splatter viehättää ja naurattaa täysillä, mutta sitten kyllästyminen iskee ja katsoja alkaa toivoa sarjalta muutakin sisältöä. Sitä ei juuri tarjota, vaikka leffojen laihoista ideoista revitäänkin kaikki irti ja yritetään keksiä vähän lisää päälle. Kirjaan, demoneihin ja muuhun hölynpölyyn liittyvä taustoitus ei ainakaan minua kiinnostanut ja muutenkin sarjan pyrkimys luoda jonkinlaista Evil Dead-mytologiaa tuntuu kovin väkinäiseltä. Mutta kun kyse on kokonaisesta sarjasta, niin jotain oli varmaan pakko heittää hatusta.
Bruce Campbell on tietenkin yhtä mainio kuin aina. Hän tuntuu todella nauttivan paluusta Ashin rooliin ja vetää kaikki kohtaukset vahvalla tunteella. Mies on kuin se känninen kaveri, joka kertoo samat kaskut joka saunaillassa, nauraa hersyvästi ja kertoo vielä yhden, vaikka kaikki ovat tympääntyneet niihin jo aikoja sitten. Mutta ei siinä, Campbell on sympaattinen tyyppi, josta ei voi olla pitämättä. Niin ja onhan mukana myös Lucy Lawless, joka nostaa sarjan tasoa pelkällä läsnäolollaan, vaikka hänelle ei kovin järkevää tekemistä keksittykään. No eipä kyllä oikein kenellekään, jos rehellisiä ollaan.
Kyllä tätä Evil Dead-faneille voi varauksella suositella, kunhan ei odota, että sarjasta kehittyisi ekan jakson jälkeen mitään ihmeempää. Jokaista leffojen kohtausta lypsetään viimeisen päälle, eli viittauksia vanhaan ei todellakaan tarvitse erikseen etsiä, mikä toki ilahduttaa ensin, mutta ärsyttää myöhemmin. Mutta hei, väkivalta on visvaista, onelinerit huonoja, naiset kohtalaisen kuumia ja meininki huolettoman hurttia, joten eiköhän jokainen osaa päätellä, pitääkö tällaisesta vai ei.
07.10.2020
Mustelmann
64 kirjaa, 7 kirja-arviota, 1287 viestiä
Deadwood, 1. kausi
Tartuin tähän HBO:n länkkärisarjaan nyt ensimmäistä kertaa elämässäni, joskin hämärien muistikuvieni mukaan olen saattanut ainakin vilkaista sitä, kun sarjaa esitettiin telkkarissa. Kovan maineensa takia odotin siltä tietenkin paljon ja aloituskauden perusteella sanoisin, ettei maine ole syntynyt tyhjästä. Mielikuvissani sarja oli enemmän dialogipainotteista draamaa kuin revolvereilla paukuttelua ja näinhän asia onnekseni olikin. Kahdentoista jakson aikana ammutaan muutama laukaus ja aika moni hahmo pääsee hengestään, mutta rankimmat kamppailut käydään usein viskilasin äärellä sanan säilää heiluttaen.
Ainakaan tämä ensimmäinen kausi ei ollut kovin juonivetoinen ja odotinkin aika pitkään, erottuisiko tapahtumien seasta jokin punainen lanka. En sellaista itse löytänyt, mutta tämä ei haitannut silti lainkaan, sillä sarjan pääosassa ovat monenkirjavat hahmot sekä tietenkin itse Deadwood, tuo huorien, uhkapelureiden ja kullankaivajien kansoittama kyläpahanen. Lainsuojattomassa yhteisössä ahneus ja vallanhimo kukoistavat, eikä kunniasta tai rehellisyydestä kiinnipitäminen ole helppoa heillekään, jotka eivät suoranaisesti ole fucking cocksuckereita.
Saluunanpitäjä Al Swearengen oli minulle tietenkin tuttu hahmo jo entuudestaan, onhan kyseessä yksi tv-historian ikimuistoisimmista kieroilijoista. Tämä suurenmoinen paskiainen on kenties Deadwoodin tärkein hahmo sekä katsojan silmissä että paikallisena vallanpitäjänä ja mies hallitsikin koko showta vähän liiankin tehokkaasti. Mutta eipä siinä, hahmo on loistava ja lopulta hänestä oppii jopa aidosti pitämään. Al Swearengen tietää, milloin heittää ruumis sikojen appeeksi ja milloin heittää läppää ihan muina miehinä.
Toki muutkin hahmot ovat kiehtovia. Entinen (ja kohta taas nykyinen) sheriffi Seth Bullock tuo synkkään rotankoloon ripauksen empatiaa ja oikeudenmukaisuutta. Lääkäri Cochran auttaa muita parhaansa mukaan, vaikka tunteekin itsensä voimattomaksi Deadwoodin kaltaisen mätäpaiseen edessä. Pastori Smithin psykofyysinen romahdus oli ensin hauskaa ja sitten surullista katsottavaa. Kilpaileva kapakoitsija ja pillukauppias Cy Tolliver jäi puolestaan aika etäiseksi hahmoksi, mutta ihmettelenpä suuresti, mikäli hänen ja Swearengenin välille ei tulevissa jaksoissa kehitellä kunnon konfliktia. Sen norjalaisen orpotytön funktioon toivon myös tulevaisuudessa jotain selvennystä.
Aloitan kakkoskauden jahka tässä kerkeää. Vähän harmittaa, kun tietää ennakkoon, että sarja loppuu ennen aikojaan, mutta se tuoreehko elokuva kaiketi viimeistelee sen kohtalaisen hyvin. Ennen sitä jäljellä on kuitenkin vielä 24 tv-sarjan jaksoa, jotka aion nautiskella kaikessa rauhassa.
Tartuin tähän HBO:n länkkärisarjaan nyt ensimmäistä kertaa elämässäni, joskin hämärien muistikuvieni mukaan olen saattanut ainakin vilkaista sitä, kun sarjaa esitettiin telkkarissa. Kovan maineensa takia odotin siltä tietenkin paljon ja aloituskauden perusteella sanoisin, ettei maine ole syntynyt tyhjästä. Mielikuvissani sarja oli enemmän dialogipainotteista draamaa kuin revolvereilla paukuttelua ja näinhän asia onnekseni olikin. Kahdentoista jakson aikana ammutaan muutama laukaus ja aika moni hahmo pääsee hengestään, mutta rankimmat kamppailut käydään usein viskilasin äärellä sanan säilää heiluttaen.
Ainakaan tämä ensimmäinen kausi ei ollut kovin juonivetoinen ja odotinkin aika pitkään, erottuisiko tapahtumien seasta jokin punainen lanka. En sellaista itse löytänyt, mutta tämä ei haitannut silti lainkaan, sillä sarjan pääosassa ovat monenkirjavat hahmot sekä tietenkin itse Deadwood, tuo huorien, uhkapelureiden ja kullankaivajien kansoittama kyläpahanen. Lainsuojattomassa yhteisössä ahneus ja vallanhimo kukoistavat, eikä kunniasta tai rehellisyydestä kiinnipitäminen ole helppoa heillekään, jotka eivät suoranaisesti ole fucking cocksuckereita.
Saluunanpitäjä Al Swearengen oli minulle tietenkin tuttu hahmo jo entuudestaan, onhan kyseessä yksi tv-historian ikimuistoisimmista kieroilijoista. Tämä suurenmoinen paskiainen on kenties Deadwoodin tärkein hahmo sekä katsojan silmissä että paikallisena vallanpitäjänä ja mies hallitsikin koko showta vähän liiankin tehokkaasti. Mutta eipä siinä, hahmo on loistava ja lopulta hänestä oppii jopa aidosti pitämään. Al Swearengen tietää, milloin heittää ruumis sikojen appeeksi ja milloin heittää läppää ihan muina miehinä.
Toki muutkin hahmot ovat kiehtovia. Entinen (ja kohta taas nykyinen) sheriffi Seth Bullock tuo synkkään rotankoloon ripauksen empatiaa ja oikeudenmukaisuutta. Lääkäri Cochran auttaa muita parhaansa mukaan, vaikka tunteekin itsensä voimattomaksi Deadwoodin kaltaisen mätäpaiseen edessä. Pastori Smithin psykofyysinen romahdus oli ensin hauskaa ja sitten surullista katsottavaa. Kilpaileva kapakoitsija ja pillukauppias Cy Tolliver jäi puolestaan aika etäiseksi hahmoksi, mutta ihmettelenpä suuresti, mikäli hänen ja Swearengenin välille ei tulevissa jaksoissa kehitellä kunnon konfliktia. Sen norjalaisen orpotytön funktioon toivon myös tulevaisuudessa jotain selvennystä.
Aloitan kakkoskauden jahka tässä kerkeää. Vähän harmittaa, kun tietää ennakkoon, että sarja loppuu ennen aikojaan, mutta se tuoreehko elokuva kaiketi viimeistelee sen kohtalaisen hyvin. Ennen sitä jäljellä on kuitenkin vielä 24 tv-sarjan jaksoa, jotka aion nautiskella kaikessa rauhassa.
[b]Deadwood[/b], 1. kausi
Tartuin tähän HBO:n länkkärisarjaan nyt ensimmäistä kertaa elämässäni, joskin hämärien muistikuvieni mukaan olen saattanut ainakin vilkaista sitä, kun sarjaa esitettiin telkkarissa. Kovan maineensa takia odotin siltä tietenkin paljon ja aloituskauden perusteella sanoisin, ettei maine ole syntynyt tyhjästä. Mielikuvissani sarja oli enemmän dialogipainotteista draamaa kuin revolvereilla paukuttelua ja näinhän asia onnekseni olikin. Kahdentoista jakson aikana ammutaan muutama laukaus ja aika moni hahmo pääsee hengestään, mutta rankimmat kamppailut käydään usein viskilasin äärellä sanan säilää heiluttaen.
Ainakaan tämä ensimmäinen kausi ei ollut kovin juonivetoinen ja odotinkin aika pitkään, erottuisiko tapahtumien seasta jokin punainen lanka. En sellaista itse löytänyt, mutta tämä ei haitannut silti lainkaan, sillä sarjan pääosassa ovat monenkirjavat hahmot sekä tietenkin itse Deadwood, tuo huorien, uhkapelureiden ja kullankaivajien kansoittama kyläpahanen. Lainsuojattomassa yhteisössä ahneus ja vallanhimo kukoistavat, eikä kunniasta tai rehellisyydestä kiinnipitäminen ole helppoa heillekään, jotka eivät suoranaisesti ole fucking cocksuckereita.
Saluunanpitäjä Al Swearengen oli minulle tietenkin tuttu hahmo jo entuudestaan, onhan kyseessä yksi tv-historian ikimuistoisimmista kieroilijoista. Tämä suurenmoinen paskiainen on kenties Deadwoodin tärkein hahmo sekä katsojan silmissä että paikallisena vallanpitäjänä ja mies hallitsikin koko showta vähän liiankin tehokkaasti. Mutta eipä siinä, hahmo on loistava ja lopulta hänestä oppii jopa aidosti pitämään. Al Swearengen tietää, milloin heittää ruumis sikojen appeeksi ja milloin heittää läppää ihan muina miehinä.
Toki muutkin hahmot ovat kiehtovia. Entinen (ja kohta taas nykyinen) sheriffi Seth Bullock tuo synkkään rotankoloon ripauksen empatiaa ja oikeudenmukaisuutta. Lääkäri Cochran auttaa muita parhaansa mukaan, vaikka tunteekin itsensä voimattomaksi Deadwoodin kaltaisen mätäpaiseen edessä. Pastori Smithin psykofyysinen romahdus oli ensin hauskaa ja sitten surullista katsottavaa. Kilpaileva kapakoitsija ja pillukauppias Cy Tolliver jäi puolestaan aika etäiseksi hahmoksi, mutta ihmettelenpä suuresti, mikäli hänen ja Swearengenin välille ei tulevissa jaksoissa kehitellä kunnon konfliktia. Sen norjalaisen orpotytön funktioon toivon myös tulevaisuudessa jotain selvennystä.
Aloitan kakkoskauden jahka tässä kerkeää. Vähän harmittaa, kun tietää ennakkoon, että sarja loppuu ennen aikojaan, mutta se tuoreehko elokuva kaiketi viimeistelee sen kohtalaisen hyvin. Ennen sitä jäljellä on kuitenkin vielä 24 tv-sarjan jaksoa, jotka aion nautiskella kaikessa rauhassa.
26.10.2020
Mustelmann
64 kirjaa, 7 kirja-arviota, 1287 viestiä
Deadwood, 2. kausi
Länkkärihommat jatkuvat ja ihmisten arki kämäisessä kaivoskylässä näyttäytyy entistä arkisempana. Mitään selkeää juonilinjaa ei oikein vieläkään ollut, vaan sarjan keskiössä ovat edelleen mainiot hahmot, jotka pyristelevät randomin oloisten tapahtumien keskellä. Jotenkin tästä tulee mieleen Mad Men, jonka vahvuus oli myöskin komeassa ajankuvassa ja hahmovetoisuudessa. Viski toki virtaa molemmissa sarjoissa melkein joka kohtauksessa ja runsaasta dialogista huolimatta moni hahmo jää vaille kaipaamaansa ymmärrystä. Mutta heikkouskin on sama: eteenpäin kulkeva, dynaaminen juoni puuttuu ja sellaista taidan itse tarvita, niin mukavaa kuin minulla hahmojen kanssa onkin ollut.
Al Swearengen piti tätäkin kautta tiukasti hallussaan, mihin olin varautunutkin. Cy Tolliver pysyi valitettavasti edelleen jotenkin liian hämäränä entiteettinä, eikä kahden rötösherran välistä taistelua saatu aikaiseksi, vaikka sellaista toivoinkin. Minusta oli turhauttavaa, että Deadwoodin kaksi merkittävintä vallesmannia lähinnä härnäävät toisiaan, mutta eivät ota kunnolla yhteen. Ehkä kolmannella kaudella ambitiot viimein törmäävät voimalla toisiinsa?
Viimeinen jakso oli kyllä onnistunut. Hautajaisten jälkeen vietettiin hääjuhlia ja ilakoinnin ja viulunvingutuksen taustalla lyötiin kirvestä selkään ja joku tipahti katolta alas naru kaulassaan. Viimeinen kuva oli tietenkin Swearengenista, joka myhäili saluunansa parvekkeella niinku ei mitään. That cocksucker!
Kuinkahan monta huorataloa tuollaiseen pieneen yhteisöön oikein mahtuu? No ehkä mainaaminen on sen verran tuottoisaa toimintaa, että iltaryypyn ja pokeripelin jälkeen jää varaa muuhunkin. Vaikka joka päivä.
Länkkärihommat jatkuvat ja ihmisten arki kämäisessä kaivoskylässä näyttäytyy entistä arkisempana. Mitään selkeää juonilinjaa ei oikein vieläkään ollut, vaan sarjan keskiössä ovat edelleen mainiot hahmot, jotka pyristelevät randomin oloisten tapahtumien keskellä. Jotenkin tästä tulee mieleen Mad Men, jonka vahvuus oli myöskin komeassa ajankuvassa ja hahmovetoisuudessa. Viski toki virtaa molemmissa sarjoissa melkein joka kohtauksessa ja runsaasta dialogista huolimatta moni hahmo jää vaille kaipaamaansa ymmärrystä. Mutta heikkouskin on sama: eteenpäin kulkeva, dynaaminen juoni puuttuu ja sellaista taidan itse tarvita, niin mukavaa kuin minulla hahmojen kanssa onkin ollut.
Al Swearengen piti tätäkin kautta tiukasti hallussaan, mihin olin varautunutkin. Cy Tolliver pysyi valitettavasti edelleen jotenkin liian hämäränä entiteettinä, eikä kahden rötösherran välistä taistelua saatu aikaiseksi, vaikka sellaista toivoinkin. Minusta oli turhauttavaa, että Deadwoodin kaksi merkittävintä vallesmannia lähinnä härnäävät toisiaan, mutta eivät ota kunnolla yhteen. Ehkä kolmannella kaudella ambitiot viimein törmäävät voimalla toisiinsa?
Viimeinen jakso oli kyllä onnistunut. Hautajaisten jälkeen vietettiin hääjuhlia ja ilakoinnin ja viulunvingutuksen taustalla lyötiin kirvestä selkään ja joku tipahti katolta alas naru kaulassaan. Viimeinen kuva oli tietenkin Swearengenista, joka myhäili saluunansa parvekkeella niinku ei mitään. That cocksucker!
Kuinkahan monta huorataloa tuollaiseen pieneen yhteisöön oikein mahtuu? No ehkä mainaaminen on sen verran tuottoisaa toimintaa, että iltaryypyn ja pokeripelin jälkeen jää varaa muuhunkin. Vaikka joka päivä.
[b]Deadwood[/b], 2. kausi
Länkkärihommat jatkuvat ja ihmisten arki kämäisessä kaivoskylässä näyttäytyy entistä arkisempana. Mitään selkeää juonilinjaa ei oikein vieläkään ollut, vaan sarjan keskiössä ovat edelleen mainiot hahmot, jotka pyristelevät randomin oloisten tapahtumien keskellä. Jotenkin tästä tulee mieleen Mad Men, jonka vahvuus oli myöskin komeassa ajankuvassa ja hahmovetoisuudessa. Viski toki virtaa molemmissa sarjoissa melkein joka kohtauksessa ja runsaasta dialogista huolimatta moni hahmo jää vaille kaipaamaansa ymmärrystä. Mutta heikkouskin on sama: eteenpäin kulkeva, dynaaminen juoni puuttuu ja sellaista taidan itse tarvita, niin mukavaa kuin minulla hahmojen kanssa onkin ollut.
Al Swearengen piti tätäkin kautta tiukasti hallussaan, mihin olin varautunutkin. Cy Tolliver pysyi valitettavasti edelleen jotenkin liian hämäränä entiteettinä, eikä kahden rötösherran välistä taistelua saatu aikaiseksi, vaikka sellaista toivoinkin. Minusta oli turhauttavaa, että Deadwoodin kaksi merkittävintä vallesmannia lähinnä härnäävät toisiaan, mutta eivät ota kunnolla yhteen. Ehkä kolmannella kaudella ambitiot viimein törmäävät voimalla toisiinsa?
Viimeinen jakso oli kyllä onnistunut. Hautajaisten jälkeen vietettiin hääjuhlia ja ilakoinnin ja viulunvingutuksen taustalla lyötiin kirvestä selkään ja joku tipahti katolta alas naru kaulassaan. Viimeinen kuva oli tietenkin Swearengenista, joka myhäili saluunansa parvekkeella niinku ei mitään. That cocksucker!
Kuinkahan monta huorataloa tuollaiseen pieneen yhteisöön oikein mahtuu? No ehkä mainaaminen on sen verran tuottoisaa toimintaa, että iltaryypyn ja pokeripelin jälkeen jää varaa muuhunkin. Vaikka joka päivä.
22.11.2020
Mustelmann
64 kirjaa, 7 kirja-arviota, 1287 viestiä
Deadwood, 3. kausi
Se oli sitten siinä ja Deadwoodin hyveet ja paheet nähty ja koettu. Viimeiseksi jäänyt kolmas kausi oli edellisten tapaan laadukasta tavaraa ja ehti paketoimaan kaivosyrittäjä George Hearstiin liittyvän juonikuvion kohtalaisesti, mutta jätti monta muuta asiaa vaille loppuratkaisua. Tämä on toki yleistä tietoa, joten sarjan päättyminen kesken kaiken ei päässyt yllättämään, mutta olisihan tätä vielä yhden kauden jaksanut.
Vajaaksi jääneenäkin Deadwood on hieno kokonaisuus, jonka kaltaista ei ole länkkärisarjojen kohdalla ennen tai sen jälkeen nähty. Toiminnan ja coolien juonenkäänteiden sijaan painotus pysyy koko ajan dialogissa, jota sarjassa todella riittää. Hahmot ovat onneksi mielenkiintoisia ja näyttelytyö erinomaista, joten värikästä ja runollista puhetulvaa kuuntelee mielellään. Välillä hahmojen sanankäyttö menee silti niin koukeroiseksi, etten ollut aina varma, mikä edes on keskustelun aihe. En myöskään aina pysynyt mukana isoherrojen juonitteluissa ja hahmojen tavoitteita ja käyttäytymistä oli toisinaan vaikea ymmärtää. Mutta jos dialogi menikin joskus yli hilseen, niin se oli kuitenkin aina viihdyttävää. Voisin kuunnella Powers Boothen murinaa Cy Tolliverina vaikka äänikirjan verran.
Paria hahmoa pitää vähän parjata. Calamity Jane oli aluksi hauska koheltaja, mutta sitten kyllästyin siihen, että hän vain harhaili kännissä ympäriinsä ja vittuili vastaantulijoille. Al Swearengenin lempihuora Trixie oli jatkuvasti ihan kyrpänä kaikkia ja kaikkea kohtaan, enkä itse oikein tajunnut hänen loputonta äkäisyyttään. Minä olisin valinnut suosikikseni vaikka sen nuoremman ja surullisen näköisen tytön, jonka rooli oli kuunnella Alin väkeviä monologeja suihinoton yhteydessä.
Kuten totesin jo aiemmilla kausilla, niin olisin kaivannut puheen oheen enemmän toimintaa. Hahmovetoisuus ja ajankuvalla mehustelu riittävät kyllä pitkälle, mutta myönnän olevani katsoja, jonka mielenkiinto herpaantuu ilman dynaamista juonta. Niinpä osa Deadwoodin elämänmenosta näyttäytyi minulle hieman tylsänä. Tajusin onneksi katsoa sarjaa aika hitaaseen tahtiin, harvoin kahtakaan jaksoa kerralla, jolloin fiilistelymoodi pysyi paremmin yllä.
Se oli sitten siinä ja Deadwoodin hyveet ja paheet nähty ja koettu. Viimeiseksi jäänyt kolmas kausi oli edellisten tapaan laadukasta tavaraa ja ehti paketoimaan kaivosyrittäjä George Hearstiin liittyvän juonikuvion kohtalaisesti, mutta jätti monta muuta asiaa vaille loppuratkaisua. Tämä on toki yleistä tietoa, joten sarjan päättyminen kesken kaiken ei päässyt yllättämään, mutta olisihan tätä vielä yhden kauden jaksanut.
Vajaaksi jääneenäkin Deadwood on hieno kokonaisuus, jonka kaltaista ei ole länkkärisarjojen kohdalla ennen tai sen jälkeen nähty. Toiminnan ja coolien juonenkäänteiden sijaan painotus pysyy koko ajan dialogissa, jota sarjassa todella riittää. Hahmot ovat onneksi mielenkiintoisia ja näyttelytyö erinomaista, joten värikästä ja runollista puhetulvaa kuuntelee mielellään. Välillä hahmojen sanankäyttö menee silti niin koukeroiseksi, etten ollut aina varma, mikä edes on keskustelun aihe. En myöskään aina pysynyt mukana isoherrojen juonitteluissa ja hahmojen tavoitteita ja käyttäytymistä oli toisinaan vaikea ymmärtää. Mutta jos dialogi menikin joskus yli hilseen, niin se oli kuitenkin aina viihdyttävää. Voisin kuunnella Powers Boothen murinaa Cy Tolliverina vaikka äänikirjan verran.
Paria hahmoa pitää vähän parjata. Calamity Jane oli aluksi hauska koheltaja, mutta sitten kyllästyin siihen, että hän vain harhaili kännissä ympäriinsä ja vittuili vastaantulijoille. Al Swearengenin lempihuora Trixie oli jatkuvasti ihan kyrpänä kaikkia ja kaikkea kohtaan, enkä itse oikein tajunnut hänen loputonta äkäisyyttään. Minä olisin valinnut suosikikseni vaikka sen nuoremman ja surullisen näköisen tytön, jonka rooli oli kuunnella Alin väkeviä monologeja suihinoton yhteydessä.
Kuten totesin jo aiemmilla kausilla, niin olisin kaivannut puheen oheen enemmän toimintaa. Hahmovetoisuus ja ajankuvalla mehustelu riittävät kyllä pitkälle, mutta myönnän olevani katsoja, jonka mielenkiinto herpaantuu ilman dynaamista juonta. Niinpä osa Deadwoodin elämänmenosta näyttäytyi minulle hieman tylsänä. Tajusin onneksi katsoa sarjaa aika hitaaseen tahtiin, harvoin kahtakaan jaksoa kerralla, jolloin fiilistelymoodi pysyi paremmin yllä.
[b]Deadwood[/b], 3. kausi
Se oli sitten siinä ja Deadwoodin hyveet ja paheet nähty ja koettu. Viimeiseksi jäänyt kolmas kausi oli edellisten tapaan laadukasta tavaraa ja ehti paketoimaan kaivosyrittäjä George Hearstiin liittyvän juonikuvion kohtalaisesti, mutta jätti monta muuta asiaa vaille loppuratkaisua. Tämä on toki yleistä tietoa, joten sarjan päättyminen kesken kaiken ei päässyt yllättämään, mutta olisihan tätä vielä yhden kauden jaksanut.
Vajaaksi jääneenäkin Deadwood on hieno kokonaisuus, jonka kaltaista ei ole länkkärisarjojen kohdalla ennen tai sen jälkeen nähty. Toiminnan ja coolien juonenkäänteiden sijaan painotus pysyy koko ajan dialogissa, jota sarjassa todella riittää. Hahmot ovat onneksi mielenkiintoisia ja näyttelytyö erinomaista, joten värikästä ja runollista puhetulvaa kuuntelee mielellään. Välillä hahmojen sanankäyttö menee silti niin koukeroiseksi, etten ollut aina varma, mikä edes on keskustelun aihe. En myöskään aina pysynyt mukana isoherrojen juonitteluissa ja hahmojen tavoitteita ja käyttäytymistä oli toisinaan vaikea ymmärtää. Mutta jos dialogi menikin joskus yli hilseen, niin se oli kuitenkin aina viihdyttävää. Voisin kuunnella Powers Boothen murinaa Cy Tolliverina vaikka äänikirjan verran.
Paria hahmoa pitää vähän parjata. Calamity Jane oli aluksi hauska koheltaja, mutta sitten kyllästyin siihen, että hän vain harhaili kännissä ympäriinsä ja vittuili vastaantulijoille. Al Swearengenin lempihuora Trixie oli jatkuvasti ihan kyrpänä kaikkia ja kaikkea kohtaan, enkä itse oikein tajunnut hänen loputonta äkäisyyttään. Minä olisin valinnut suosikikseni vaikka sen nuoremman ja surullisen näköisen tytön, jonka rooli oli kuunnella Alin väkeviä monologeja suihinoton yhteydessä.
Kuten totesin jo aiemmilla kausilla, niin olisin kaivannut puheen oheen enemmän toimintaa. Hahmovetoisuus ja ajankuvalla mehustelu riittävät kyllä pitkälle, mutta myönnän olevani katsoja, jonka mielenkiinto herpaantuu ilman dynaamista juonta. Niinpä osa Deadwoodin elämänmenosta näyttäytyi minulle hieman tylsänä. Tajusin onneksi katsoa sarjaa aika hitaaseen tahtiin, harvoin kahtakaan jaksoa kerralla, jolloin fiilistelymoodi pysyi paremmin yllä.
23.11.2020
KiLLPaTRiCK
254 kirjaa, 2 kirja-arviota, 434 viestiä
MustelmannDeadwood, 3. kausiTähän on siis lopetus. Deadwood: The Movie (2019)
Se oli sitten siinä ja Deadwoodin hyveet ja paheet nähty ja koettu. Viimeiseksi jäänyt kolmas kausi oli edellisten tapaan laadukasta tavaraa ja ehti paketoimaan kaivosyrittäjä George Hearstiin liittyvän juonikuvion kohtalaisesti, mutta jätti monta muuta asiaa vaille loppuratkaisua. Tämä on toki yleistä tietoa, joten sarjan päättyminen kesken kaiken ei päässyt yllättämään, mutta olisihan tätä vielä yhden kauden jaksanut.
Vajaaksi jääneenäkin Deadwood on hieno kokonaisuus, jonka kaltaista ei ole länkkärisarjojen kohdalla ennen tai sen jälkeen nähty. Toiminnan ja coolien juonenkäänteiden sijaan painotus pysyy koko ajan dialogissa, jota sarjassa todella riittää. Hahmot ovat onneksi mielenkiintoisia ja näyttelytyö erinomaista, joten värikästä ja runollista puhetulvaa kuuntelee mielellään. Välillä hahmojen sanankäyttö menee silti niin koukeroiseksi, etten ollut aina varma, mikä edes on keskustelun aihe. En myöskään aina pysynyt mukana isoherrojen juonitteluissa ja hahmojen tavoitteita ja käyttäytymistä oli toisinaan vaikea ymmärtää. Mutta jos dialogi menikin joskus yli hilseen, niin se oli kuitenkin aina viihdyttävää. Voisin kuunnella Powers Boothen murinaa Cy Tolliverina vaikka äänikirjan verran.
Paria hahmoa pitää vähän parjata. Calamity Jane oli aluksi hauska koheltaja, mutta sitten kyllästyin siihen, että hän vain harhaili kännissä ympäriinsä ja vittuili vastaantulijoille. Al Swearengenin lempihuora Trixie oli jatkuvasti ihan kyrpänä kaikkia ja kaikkea kohtaan, enkä itse oikein tajunnut hänen loputonta äkäisyyttään. Minä olisin valinnut suosikikseni vaikka sen nuoremman ja surullisen näköisen tytön, jonka rooli oli kuunnella Alin väkeviä monologeja suihinoton yhteydessä.
Kuten totesin jo aiemmilla kausilla, niin olisin kaivannut puheen oheen enemmän toimintaa. Hahmovetoisuus ja ajankuvalla mehustelu riittävät kyllä pitkälle, mutta myönnän olevani katsoja, jonka mielenkiinto herpaantuu ilman dynaamista juonta. Niinpä osa Deadwoodin elämänmenosta näyttäytyi minulle hieman tylsänä. Tajusin onneksi katsoa sarjaa aika hitaaseen tahtiin, harvoin kahtakaan jaksoa kerralla, jolloin fiilistelymoodi pysyi paremmin yllä.
Komeata menoa, kun näyttelijätkin ovat vanhentuneet yli kymmenen vuotta. Hearst taas mukana. Suosittelen blu-raytä.
[quote="Mustelmann" post=62407][b]Deadwood[/b], 3. kausi
Se oli sitten siinä ja Deadwoodin hyveet ja paheet nähty ja koettu. Viimeiseksi jäänyt kolmas kausi oli edellisten tapaan laadukasta tavaraa ja ehti paketoimaan kaivosyrittäjä George Hearstiin liittyvän juonikuvion kohtalaisesti, mutta jätti monta muuta asiaa vaille loppuratkaisua. Tämä on toki yleistä tietoa, joten sarjan päättyminen kesken kaiken ei päässyt yllättämään, mutta olisihan tätä vielä yhden kauden jaksanut.
Vajaaksi jääneenäkin Deadwood on hieno kokonaisuus, jonka kaltaista ei ole länkkärisarjojen kohdalla ennen tai sen jälkeen nähty. Toiminnan ja coolien juonenkäänteiden sijaan painotus pysyy koko ajan dialogissa, jota sarjassa todella riittää. Hahmot ovat onneksi mielenkiintoisia ja näyttelytyö erinomaista, joten värikästä ja runollista puhetulvaa kuuntelee mielellään. Välillä hahmojen sanankäyttö menee silti niin koukeroiseksi, etten ollut aina varma, mikä edes on keskustelun aihe. En myöskään aina pysynyt mukana isoherrojen juonitteluissa ja hahmojen tavoitteita ja käyttäytymistä oli toisinaan vaikea ymmärtää. Mutta jos dialogi menikin joskus yli hilseen, niin se oli kuitenkin aina viihdyttävää. Voisin kuunnella Powers Boothen murinaa Cy Tolliverina vaikka äänikirjan verran.
Paria hahmoa pitää vähän parjata. Calamity Jane oli aluksi hauska koheltaja, mutta sitten kyllästyin siihen, että hän vain harhaili kännissä ympäriinsä ja vittuili vastaantulijoille. Al Swearengenin lempihuora Trixie oli jatkuvasti ihan kyrpänä kaikkia ja kaikkea kohtaan, enkä itse oikein tajunnut hänen loputonta äkäisyyttään. Minä olisin valinnut suosikikseni vaikka sen nuoremman ja surullisen näköisen tytön, jonka rooli oli kuunnella Alin väkeviä monologeja suihinoton yhteydessä.
Kuten totesin jo aiemmilla kausilla, niin olisin kaivannut puheen oheen enemmän toimintaa. Hahmovetoisuus ja ajankuvalla mehustelu riittävät kyllä pitkälle, mutta myönnän olevani katsoja, jonka mielenkiinto herpaantuu ilman dynaamista juonta. Niinpä osa Deadwoodin elämänmenosta näyttäytyi minulle hieman tylsänä. Tajusin onneksi katsoa sarjaa aika hitaaseen tahtiin, harvoin kahtakaan jaksoa kerralla, jolloin fiilistelymoodi pysyi paremmin yllä.[/quote]
Tähän on siis lopetus. Deadwood: The Movie (2019)
Komeata menoa, kun näyttelijätkin ovat vanhentuneet yli kymmenen vuotta. Hearst taas mukana. Suosittelen blu-raytä.
14.12.2020
FreakyMike
1395 kirjaa, 2 kirja-arviota, 393 viestiä
Tykkäsikö täällä kukaan muu Belgraviasta? https://areena.yle.fi/1-50482441
Minisarjan korkeista tuotantoarvoista huomasi selvästi, että taustalta löytyy samoja tekijöitä kuin Downton Abbeyssa. Aika upea miljöö ja mehukkaita vehkeilyjä, vaikka olikin melko ennalta arvattavaa meininkiä paikoitellen.
Minisarjan korkeista tuotantoarvoista huomasi selvästi, että taustalta löytyy samoja tekijöitä kuin Downton Abbeyssa. Aika upea miljöö ja mehukkaita vehkeilyjä, vaikka olikin melko ennalta arvattavaa meininkiä paikoitellen.
Tykkäsikö täällä kukaan muu Belgraviasta? https://areena.yle.fi/1-50482441
Minisarjan korkeista tuotantoarvoista huomasi selvästi, että taustalta löytyy samoja tekijöitä kuin Downton Abbeyssa. Aika upea miljöö ja mehukkaita vehkeilyjä, vaikka olikin melko ennalta arvattavaa meininkiä paikoitellen.
14.12.2020
Echramath
4 kirjaa, 452 viestiä
Mustelmann[img ]https://64.media.tumblr.com/f5c10d4018d49669d84b5fe7ab0f92e3/tumblr_nattmgi8k31tcuhpfo1_500.jpg[/img]
Bruce Campbell on tietenkin yhtä mainio kuin aina. Hän tuntuu todella nauttivan paluusta Ashin rooliin ja vetää kaikki kohtaukset vahvalla tunteella. Mies on kuin se känninen kaveri, joka kertoo samat kaskut joka saunaillassa, nauraa hersyvästi ja kertoo vielä yhden, vaikka kaikki ovat tympääntyneet niihin jo aikoja sitten.
Katsoinkin vastikään The Adventures of Brisco County Juniorin, mikä oli omia suosikkejani silloin kun se ysärillä tuli telkkarista ja itse olin vissiin 13 tai jotain. En kyllä tässä vaiheessa muistanut paljon muuta kuin, että "se musta mies oli hauska", siihen maailmanaikaan en toki tiennyt, että Bruce Campbell on mitenkään erityinen asia. (OIi se edelleen) Mistään muualtahan tuota en löytänyt edes puolivirallisia reittejä kuin ostamalla region 1 DVD-boksin eBaysta (se suomalainen paketti on kai vain puolikas ainokaisesta kaudesta, jos sen jostain löytää).
Kaksi palkkionmetsästäjä, Brisco (Campbell) ja Lord Bowler (Julius Carry) seikkailevat, ensin tietysti kilpaillen, mutta varsin pian kumppaneiksi ryhtyen, kuvitteellisessa ja tietysti aikansa yhteiskunnalliset ongelmat hyvin pitkälle sivuuttavassa Villissä Lännessä, vuosisadan vaihde jo lähestyy ja uusi tulevaisuuden tekniikka alkaa jo länteenkin valua varsinkin yhtenä vakihahmona toimivan keksijäukon (John Astin eli alkup. Gomez Addams) myötä ja on siinä se selkeä scifijuonikin, josta nyt ihan selvästikään missään vaiheessa ei oikein edes tiedetä mitä sillä pitäisi tehdä. Tuotantoarvot ovat kovat, budjetti oli melkoinen, TV-tuotantona tämä meinasi, että tuotantoyhtiöt vähän koko ajan vääntelivät suuntaa mihin sarjan olisi pitänyt olla menossa ja kaiken lisäksi se katsojaluvut jäivät lopulta niin alhaisiksi, että koko sarja sai kirvestä.
Harmi, tämä on se sarjan ykköskausi, jossa on hyviä juttuja jo, mutta missä muotoa haetaan ja jota seuraa hyvät kakkos- ja kolmoskaudet, sitten ideat loppuvat ja tulee vielä neljäs ja viides, mutta nyt meillä on vain tämä aika mahtava epäonnistuminen, jos ymmärrätte mitä tarkoitan.
Eli jos nyt kykenee katsomaan ysärin tv-sarjaa tropeineen enää näin maailmanaikoina, tätä voi suositella tietysti Brucen faneille, pöljien retroscifijuttujen ystävillä ja tietysti Lucky Luken lukijoille (koska jos unohdetaan, ettei cowboymme ole yksinäinen, meininki on muuten hyvin samanhenkistä vaikkei ehkä suoraan vaikutteita ottanutta) ja jos länkkäri lajityyppinä kiinnostaa, tämä on viimeinen sarja, joita kuvattiin Hollywoodin klassisissa länkkärikylissä, joissa aikanaan filmattiin ties mitä leffoja ja tv-sarjoja, ja mukana oli näiden tuotantojen veteraaniavustajia mm. opettamassa Brucen ihan oikeasti pyörittämään Coltin koteloon, silleen coolisti, kyllä te tiedätte.
Ja jos tykkää Deadwoodin sanailusta, vähän joka sarjaan mukaan kerenneen John Pyper-Fergusonin Peter Hutter on vähän sellainen lasten versio tästä.
Edit: olisi ollut hauska nähdä myös Briscon paluu vaikka kieltolain aikaan, mutta valitettavasti Julius Carry menehtyi syöpään vuonna 2008 ja ilman häntä juttu olisi kädenlämpöinen.
[quote="Mustelmann" post=62213]
Bruce Campbell on tietenkin yhtä mainio kuin aina. Hän tuntuu todella nauttivan paluusta Ashin rooliin ja vetää kaikki kohtaukset vahvalla tunteella. Mies on kuin se känninen kaveri, joka kertoo samat kaskut joka saunaillassa, nauraa hersyvästi ja kertoo vielä yhden, vaikka kaikki ovat tympääntyneet niihin jo aikoja sitten. [/quote]
[img ]https://64.media.tumblr.com/f5c10d4018d49669d84b5fe7ab0f92e3/tumblr_nattmgi8k31tcuhpfo1_500.jpg[/img]
Katsoinkin vastikään [b]The Adventures of Brisco County Juniorin[/b], mikä oli omia suosikkejani silloin kun se ysärillä tuli telkkarista ja itse olin vissiin 13 tai jotain. En kyllä tässä vaiheessa muistanut paljon muuta kuin, että "se musta mies oli hauska", siihen maailmanaikaan en toki tiennyt, että Bruce Campbell on mitenkään erityinen asia. (OIi se edelleen) Mistään muualtahan tuota en löytänyt edes puolivirallisia reittejä kuin ostamalla region 1 DVD-boksin eBaysta (se suomalainen paketti on kai vain puolikas ainokaisesta kaudesta, jos sen jostain löytää).
Kaksi palkkionmetsästäjä, Brisco (Campbell) ja Lord Bowler (Julius Carry) seikkailevat, ensin tietysti kilpaillen, mutta varsin pian kumppaneiksi ryhtyen, kuvitteellisessa ja tietysti aikansa yhteiskunnalliset ongelmat hyvin pitkälle sivuuttavassa Villissä Lännessä, vuosisadan vaihde jo lähestyy ja uusi tulevaisuuden tekniikka alkaa jo länteenkin valua varsinkin yhtenä vakihahmona toimivan keksijäukon (John Astin eli alkup. Gomez Addams) myötä ja on siinä se selkeä scifijuonikin, josta nyt ihan selvästikään missään vaiheessa ei oikein edes tiedetä mitä sillä pitäisi tehdä. Tuotantoarvot ovat kovat, budjetti oli melkoinen, TV-tuotantona tämä meinasi, että tuotantoyhtiöt vähän koko ajan vääntelivät suuntaa mihin sarjan olisi pitänyt olla menossa ja kaiken lisäksi se katsojaluvut jäivät lopulta niin alhaisiksi, että koko sarja sai kirvestä.
Harmi, tämä on se sarjan ykköskausi, jossa on hyviä juttuja jo, mutta missä muotoa haetaan ja jota seuraa hyvät kakkos- ja kolmoskaudet, sitten ideat loppuvat ja tulee vielä neljäs ja viides, mutta nyt meillä on vain tämä aika mahtava epäonnistuminen, jos ymmärrätte mitä tarkoitan.
Eli jos nyt kykenee katsomaan ysärin tv-sarjaa tropeineen enää näin maailmanaikoina, tätä voi suositella tietysti Brucen faneille, pöljien retroscifijuttujen ystävillä ja tietysti Lucky Luken lukijoille (koska jos unohdetaan, ettei cowboymme ole yksinäinen, meininki on muuten hyvin samanhenkistä vaikkei ehkä suoraan vaikutteita ottanutta) ja jos länkkäri lajityyppinä kiinnostaa, tämä on viimeinen sarja, joita kuvattiin Hollywoodin klassisissa länkkärikylissä, joissa aikanaan filmattiin ties mitä leffoja ja tv-sarjoja, ja mukana oli näiden tuotantojen veteraaniavustajia mm. opettamassa Brucen ihan oikeasti pyörittämään Coltin koteloon, silleen coolisti, kyllä te tiedätte.
Ja jos tykkää [url=https://www.dailymotion.com/video/x2o11bx]Deadwoodin sanailusta[/url], vähän joka sarjaan mukaan kerenneen John Pyper-Fergusonin Peter Hutter on [url=https://www.youtube.com/watch?v=WcnPE4TnKqA]vähän sellainen lasten versio tästä[/url].
Edit: olisi ollut hauska nähdä myös Briscon paluu vaikka kieltolain aikaan, mutta valitettavasti Julius Carry menehtyi syöpään vuonna 2008 ja ilman häntä juttu olisi kädenlämpöinen.
15.12.2020
Mustelmann
64 kirjaa, 7 kirja-arviota, 1287 viestiä
Muistan Briscon hämärästi lapsuudestani ja olen pitkään yrittänyt löytää sarjan jostain, mutta ne vanhat dvd-levyt tuntuvat olevan kiven alla ja suoratoistoissakaan sitä ei ole. Jos tuosta joskus tehtäisiin laadukas blu-ray-julkaisu, raottaisin lompakkoani välittömästi.
Mr. Campbell on seikkaillut myös sarjassa nimeltä Jack of All Trades, joka sai peräti kaksi kautta 2000-luvun alussa. Jonkinlaista 1800-luvulle sijoittuvaa agenttitoimintaa ilmeisesti. Sarja on minulle täysin tuntematon ja törmäsin siihen vasta hiljattain. Sekin kiinnostaisi nähdä, mutta kuinka ollakaan, saatavuus on jälleen heikkoa.
Mr. Campbell on seikkaillut myös sarjassa nimeltä Jack of All Trades, joka sai peräti kaksi kautta 2000-luvun alussa. Jonkinlaista 1800-luvulle sijoittuvaa agenttitoimintaa ilmeisesti. Sarja on minulle täysin tuntematon ja törmäsin siihen vasta hiljattain. Sekin kiinnostaisi nähdä, mutta kuinka ollakaan, saatavuus on jälleen heikkoa.
Muistan Briscon hämärästi lapsuudestani ja olen pitkään yrittänyt löytää sarjan jostain, mutta ne vanhat dvd-levyt tuntuvat olevan kiven alla ja suoratoistoissakaan sitä ei ole. Jos tuosta joskus tehtäisiin laadukas blu-ray-julkaisu, raottaisin lompakkoani välittömästi.
Mr. Campbell on seikkaillut myös sarjassa nimeltä [b]Jack of All Trades[/b], joka sai peräti kaksi kautta 2000-luvun alussa. Jonkinlaista 1800-luvulle sijoittuvaa agenttitoimintaa ilmeisesti. Sarja on minulle täysin tuntematon ja törmäsin siihen vasta hiljattain. Sekin kiinnostaisi nähdä, mutta kuinka ollakaan, saatavuus on jälleen heikkoa.
16.12.2020
Echramath
4 kirjaa, 452 viestiä
MustelmannMuistan Briscon hämärästi lapsuudestani ja olen pitkään yrittänyt löytää sarjan jostain, mutta ne vanhat dvd-levyt tuntuvat olevan kiven alla ja suoratoistoissakaan sitä ei ole. Jos tuosta joskus tehtäisiin laadukas blu-ray-julkaisu, raottaisin lompakkoani välittömästi.Ei tuo eBaysta tilaaminen mitenkään hankalaa ole, jos vain on Paypal käytössä, esim. tuolla käyttämälläni kauppiaalla on kyllä noita lisääkin. Ihan heti nuo eivät tule, koska noiden halpojen rahtien taustalla on kai joku ajatus, että lähetys pannaan johonkin konttiin, joka sitten tungetaan johonkin rahtikoneeseen jossa sattuu olemaan tilaa, mutta voi se maata jossain pitempäänkin (enpä tiedä vaikka päätyisivät johonkin merikonttiin). Nyt kun tilasin tuon Jack of All Tradesin, kun satuit mainitsemaan, kauppias lupaa, että se olisi varmaan Suomessa viimeistään helmikuussa. Kaippa se voi hävitä matkalla kokonaankin, mutta on minulla varaa pistää pari kymppiä tuotteeseen, jonka saan todennäköisesti, kun ei Tarmo lähikauppiaallakaan ole.
Mr. Campbell on seikkaillut myös sarjassa nimeltä Jack of All Trades, joka sai peräti kaksi kautta 2000-luvun alussa. Jonkinlaista 1800-luvulle sijoittuvaa agenttitoimintaa ilmeisesti. Sarja on minulle täysin tuntematon ja törmäsin siihen vasta hiljattain. Sekin kiinnostaisi nähdä, mutta kuinka ollakaan, saatavuus on jälleen heikkoa.
EU-alueen ulkopuolelta tulevissa tilauksissa vain on lisätoimena tullaaminen, mikä on tätä nykyä melko helppoa, käytännössä paketti pysähtyy Tulliin ja sieltä sitten vakiomuotoisella kirjeellä ilmoitetaa, jossa kerrotaan, että nyt pitäisi tullata (periaatteessa joku DVD-boksi voi tulla läpikin), mikä on jo kymmenisen vuotta onnistunut Tullin nettisivuilla, ei tarvi mennä virka-aikana jonnekin hevon kuuseen esikaupunkiin tullaamaan, kuten kai joskus piti.
Käytännössä useimmista tuotteista ei mitään ihmeellistä kirjaimellista tullimaksua tule paria euroa enempää, mutta arvolisävero pitää maksaa kaikesta, jopa postimaksuista. Tullin nettisivuille pitää myös osata jostain arpoa tullattavan tavaran koodi (olikohan se tässä tapauksessa "8523 49 51 00 / digitaaliset monikäyttölevyt (DVD-levyt)"), mutta sen kerran kun tilasin USA:sta pyöräilyvaatteita soitin suoraan tullin palvelunumeroon ja sieltä joku kunnollinen tullimies heti kertoi oikean luokituksen. (En myöskään saanut satikutia tullausrikoksesta, kun tilasin eräästä kaupasta muutamia satunnaisia (siis en oikeasti tiennyt mitä firman valikoimaista tulisi, jotain jämäeriä myivät näin) t-paitoja, väitin puuvillaisiksi ja kotona paljastui osan olevan sekoitekuitua, mutta suosittelen silti etsimään oikean koodin)
Tullit ja verot voi maksaa nettipankista, mutta jostain varmasti oikein hyvästä syystä Postin ulkomaanpostien käsittelymaksu (3€) pitää maksaa pankki- tai luottokortilla. Sitten vain odotellaan, kyllä tuonne asti päästyään tulee parissa päivässä. (En kyllä tiijä pääsekö Tullin sivuilta tarkistelamaan onko mitään tullattavaa jos epäilee postin hukanneen tuon kirjeen)
(Jostain syystä Kiinasta tilattu halpa pask... ihan tarpeelliset käyttötavarat, joiden hinta on postikuluineen vähemmän kuin postikulut USA:sta, tulevat ilman tuota Postin käsittelymaksua, vaikka luulin, että tuo maksu tulisi juuri sen takia, että dealextremet ja alibabat edelleen lähettelevät jonkun muinaisen "Kiina on kirjaimellinen kehitysmaa"-sopparin perusteella niin halvalla, että Posti joutuu jakelemaan maksikirjeenä saapuvat autonrenkaat tappiolla ja sitten ihmetellään kun kotimaan postikulut nousevat. Mutta tämä ei liity DVD-levyjen tilaamiseen Amerikasta)
Ja tietysti levyt ovat tietysti aina Region 1:sta, mistä minä en tiedä aiheuttaako se nykyään jollekin harmaita hiuksia. Itse katsoin tietokoneella ja odotin jopa vähän, että olisi joutunut googlailemaan jotain ihmeellisyyksiä, miten Linuxissa saa DeCSS-softan haettua jostain epämääräisestä lähteestä asennettua, todellisuudessa löin lätyn sisään ja VLC Playerin tulille ilman sen kummempaa ihmettelyä. Nykyään koneissa on muistiakin niin paljon, että levyn imagen voi tunkea ramdiskille eli koneen muistaa ja soittaa sieltä joutumatta kuuntelemaan aseman ääntä – tai sitten kannattaa vähintään jollain tapaa (Linuxissa hdparm -E 4 /dev/dvd, tai mikä levyasemasi tunnus onkaan) hidastaa, koska eihän videota katsoessa ole mitään iloa siitä, että asema kuulostaa kiihdyttävältä helikopterilta ja pystyy täten lukemaan vaikkapa kymmenen sekunnin edestä videokuvaa sekunnissaa.
[quote="Mustelmann" post=62452]Muistan Briscon hämärästi lapsuudestani ja olen pitkään yrittänyt löytää sarjan jostain, mutta ne vanhat dvd-levyt tuntuvat olevan kiven alla ja suoratoistoissakaan sitä ei ole. Jos tuosta joskus tehtäisiin laadukas blu-ray-julkaisu, raottaisin lompakkoani välittömästi.
Mr. Campbell on seikkaillut myös sarjassa nimeltä [b]Jack of All Trades[/b], joka sai peräti kaksi kautta 2000-luvun alussa. Jonkinlaista 1800-luvulle sijoittuvaa agenttitoimintaa ilmeisesti. Sarja on minulle täysin tuntematon ja törmäsin siihen vasta hiljattain. Sekin kiinnostaisi nähdä, mutta kuinka ollakaan, saatavuus on jälleen heikkoa.[/quote]
Ei tuo eBaysta tilaaminen mitenkään hankalaa ole, jos vain on Paypal käytössä, esim. tuolla käyttämälläni kauppiaalla on [url=https://www.ebay.com/itm/The-Adventures-of-Brisco-County-Jr-The-Complete-Series-New-DVD-Dig/391607679688]kyllä noita lisääkin[/url]. Ihan heti nuo eivät tule, koska noiden halpojen rahtien taustalla on kai joku ajatus, että lähetys pannaan johonkin konttiin, joka sitten tungetaan johonkin rahtikoneeseen jossa sattuu olemaan tilaa, mutta voi se maata jossain pitempäänkin (enpä tiedä vaikka päätyisivät johonkin merikonttiin). Nyt kun tilasin tuon Jack of All Tradesin, kun satuit mainitsemaan, kauppias lupaa, että se olisi varmaan Suomessa viimeistään helmikuussa. Kaippa se voi hävitä matkalla kokonaankin, mutta on minulla varaa pistää pari kymppiä tuotteeseen, jonka saan [i]todennäköisesti[/i], kun ei Tarmo lähikauppiaallakaan ole.
EU-alueen ulkopuolelta tulevissa tilauksissa vain on lisätoimena tullaaminen, mikä on tätä nykyä melko helppoa, käytännössä paketti pysähtyy Tulliin ja sieltä sitten vakiomuotoisella kirjeellä ilmoitetaa, jossa kerrotaan, että nyt pitäisi tullata (periaatteessa joku DVD-boksi voi tulla läpikin), mikä on jo kymmenisen vuotta onnistunut Tullin nettisivuilla, ei tarvi mennä virka-aikana jonnekin hevon kuuseen esikaupunkiin tullaamaan, kuten kai joskus piti.
Käytännössä useimmista tuotteista ei mitään ihmeellistä kirjaimellista [i]tullimaksua[/i] tule paria euroa enempää, mutta arvolisävero pitää maksaa kaikesta, jopa postimaksuista. Tullin nettisivuille pitää myös osata jostain arpoa tullattavan tavaran koodi (olikohan se tässä tapauksessa "8523 49 51 00 / digitaaliset monikäyttölevyt (DVD-levyt)"), mutta sen kerran kun tilasin USA:sta pyöräilyvaatteita soitin suoraan tullin palvelunumeroon ja sieltä joku kunnollinen tullimies heti kertoi oikean luokituksen. (En myöskään saanut satikutia tullausrikoksesta, kun tilasin eräästä kaupasta muutamia satunnaisia (siis en oikeasti tiennyt mitä firman valikoimaista tulisi, jotain jämäeriä myivät näin) t-paitoja, väitin puuvillaisiksi ja kotona paljastui osan olevan sekoitekuitua, mutta suosittelen silti etsimään oikean koodin)
Tullit ja verot voi maksaa nettipankista, mutta[i] jostain varmasti oikein hyvästä syystä[/i] Postin ulkomaanpostien käsittelymaksu (3€) pitää maksaa pankki- tai luottokortilla. Sitten vain odotellaan, kyllä tuonne asti päästyään tulee parissa päivässä. (En kyllä tiijä pääsekö Tullin sivuilta tarkistelamaan onko mitään tullattavaa jos epäilee postin hukanneen tuon kirjeen)
(Jostain syystä Kiinasta tilattu halpa pask... ihan tarpeelliset käyttötavarat, joiden hinta on postikuluineen vähemmän kuin postikulut USA:sta, tulevat ilman tuota Postin käsittelymaksua, vaikka luulin, että tuo maksu tulisi juuri sen takia, että dealextremet ja alibabat edelleen lähettelevät jonkun muinaisen "Kiina on kirjaimellinen kehitysmaa"-sopparin perusteella niin halvalla, että Posti joutuu jakelemaan maksikirjeenä saapuvat autonrenkaat tappiolla ja sitten ihmetellään kun kotimaan postikulut nousevat. Mutta tämä ei liity DVD-levyjen tilaamiseen Amerikasta)
Ja tietysti levyt ovat tietysti aina Region 1:sta, mistä minä en tiedä aiheuttaako se nykyään jollekin harmaita hiuksia. Itse katsoin tietokoneella ja odotin jopa vähän, että olisi joutunut googlailemaan jotain ihmeellisyyksiä, miten Linuxissa saa DeCSS-softan haettua jostain epämääräisestä lähteestä asennettua, todellisuudessa löin lätyn sisään ja VLC Playerin tulille ilman sen kummempaa ihmettelyä. Nykyään koneissa on muistiakin niin paljon, että levyn imagen voi tunkea ramdiskille eli koneen muistaa ja soittaa sieltä joutumatta kuuntelemaan aseman ääntä – tai sitten kannattaa vähintään jollain tapaa (Linuxissa hdparm -E 4 /dev/dvd, tai mikä levyasemasi tunnus onkaan) hidastaa, koska eihän videota katsoessa ole mitään iloa siitä, että asema kuulostaa kiihdyttävältä helikopterilta ja pystyy täten lukemaan vaikkapa kymmenen sekunnin edestä videokuvaa sekunnissaa.
17.12.2020
HourglassEyes
505 kirjaa, 57 kirja-arviota, 2775 viestiä
Jos joku ei ole vielä pilannut päiväänsä näkemällä mitä pyhäinhäväistystä Kiekkomaailmalle on tehty BBC American puolesta, niin tässä sarjan trailer. En tiedä mitä tässä on ajateltu, mutta ei ainkaan Pratchettin luomaa maailmaa tai hahmoja. Jaettu kärsimys jne....
https://www.youtube.com/watch?v=Px-ljMM_EeM
https://www.youtube.com/watch?v=Px-ljMM_EeM
Jos joku ei ole vielä pilannut päiväänsä näkemällä mitä pyhäinhäväistystä Kiekkomaailmalle on tehty BBC American puolesta, niin tässä sarjan trailer. En tiedä mitä tässä on ajateltu, mutta ei ainkaan Pratchettin luomaa maailmaa tai hahmoja. Jaettu kärsimys jne....
https://www.youtube.com/watch?v=Px-ljMM_EeM
17.12.2020
Mustelmann
64 kirjaa, 7 kirja-arviota, 1287 viestiä
EchramathJos olen ymmärtänyt oikein, aluekoodit aiheuttavat minulle ongleman, koska käytän leffasoittimena Xbox Onea, joka pyörittää vain oman alueeni levyjä, eli region kakkosta. Tietokoneeni levyasemasta en tiedä, mutta sillä nyt en muutenkaan leffoja katsoisi.
Ja tietysti levyt ovat tietysti aina Region 1:sta, mistä minä en tiedä aiheuttaako se nykyään jollekin harmaita hiuksia.
Ei kuulu enää ketjun aiheeseen, mutta olen kyllä tilannut tavaraa EU:n ulkopuoleltakin, eli lähinnä Amerikasta. En muistaakseni ole koskaan joutunut asioimaan tullin kanssa, joten jos jotain ylimääräisiä maksuja on ollut, ne on hoidettu puolestani tai ne ovat sisältyneet ostohintaan.
[quote="Echramath" post=62453]
Ja tietysti levyt ovat tietysti aina Region 1:sta, mistä minä en tiedä aiheuttaako se nykyään jollekin harmaita hiuksia.[/quote]
Jos olen ymmärtänyt oikein, aluekoodit aiheuttavat minulle ongleman, koska käytän leffasoittimena Xbox Onea, joka pyörittää vain oman alueeni levyjä, eli region kakkosta. Tietokoneeni levyasemasta en tiedä, mutta sillä nyt en muutenkaan leffoja katsoisi.
Ei kuulu enää ketjun aiheeseen, mutta olen kyllä tilannut tavaraa EU:n ulkopuoleltakin, eli lähinnä Amerikasta. En muistaakseni ole koskaan joutunut asioimaan tullin kanssa, joten jos jotain ylimääräisiä maksuja on ollut, ne on hoidettu puolestani tai ne ovat sisältyneet ostohintaan.
27.12.2020
Echramath
4 kirjaa, 452 viestiä
MustelmannNo, ennen vanhaan tietokoneissa oli sub-D-liitin, joka tuuppasi VGA:ta, putkitelkkari luuli saavansa SCARTin kautta jotain komposiittia tai interlacetettua RGB:tä vähintään – nykyään kaikessa on HDMI, eikä tietokoneen näytön ja telkkarin välillä ole samanlaista periaatteellista eroa, ja joku PAL vs NTSC:kin alkaa olla historiaa. Sinällään ei ole ihan päätön idea hommata jostain dvd-laite, jonka pysyvästi lukitsee ykköseen, jos muu ei auta.EchramathJos olen ymmärtänyt oikein, aluekoodit aiheuttavat minulle ongleman, koska käytän leffasoittimena Xbox Onea, joka pyörittää vain oman alueeni levyjä, eli region kakkosta. Tietokoneeni levyasemasta en tiedä, mutta sillä nyt en muutenkaan leffoja katsoisi.
Ja tietysti levyt ovat tietysti aina Region 1:sta, mistä minä en tiedä aiheuttaako se nykyään jollekin harmaita hiuksia.
Brisco (kokonaisena, suomijulkaisija kai keksi väittää 14 ensimmäistä jaksoa "kaudeksi" lähinnä päästään) tai Jack of all Trades eivät siis ole varsinaisesti "kiven alla". Monet lapsena luetut eurosarjakuvat ovat, niitä myytiin vähän (ja osa painoksesta saattoi mennä silppuriin kun siihen aikaan ei arvostettu) ja luettiin kirjaston kappaleista, jotka on sittemmin poistettu, englanniksi niitä ei ole käännetty koskaan, ranskaa monikaan ei osaa, nykyään voi toivoa löytävänsä edes kirjastopoiston jostain ja tietyistä antikvariaateista toki saa hyväkuntoisia jos on valmis maksamaan lähempänä satasta olevan hinnan. Mutta noiden sarjojen region 1 -paketit saa koska vain haluaa ja region 2 -julkaisua ei ole olemassakaan, eikä varmasti tule. Joku streamingpalvelu voisi hankkia, jos ne olisivat sellaisia entiteettejä jotka moisia toiveita kuuntelevat.
Sinällään jonkun 90-luvun tuotosten rajoittaminen maantieteellisesti on ihan helvetin tyhmää, pardon my french. Jostain syystä mm. suomalaisia elokuviakin julkaistiin lähinnä region 2:lla... vaikka on olemassa myös region 0 eli maailmanlaajuinen. Kaiketi haluttiin erikseen miettiä, aikooko joku julkaista Koirankynnen leikkaajan Euroopan ulkopuolella asuville Suomea osaaville.
Mutta palatakseni Bruce Campbelliin, myös Burn Notice vaikuttaa ihan mielenkiintoiselta, tosin siinä nyt kai ei ainakaan ole mitään scifi- tai fantasiaelementtejä ole, sellaista agenttitoimintaa, eikä Bruce ole pääosassa vaan ilmeisesti vähän niinkuin saa vetää haddockia Jeffrey Donovanin tintille, jos ymmärrätte mitä tarkoitan, mikä ilmeisesti sopii hänelle erinomaisesti. Donovan taas ei oikein näytä yhtään perinteiseltä actionsankarilta vaan enemmänkin lehdessä haastateltavalta startup-yrittäjältä, mitä pidän tässä tapauksessa bonuksena, joten taidanpa etsiä näytteeksi tuon ensimmäisen kauden DVD:n, jota kyllä saa kahdella markalla Huutonetistä.
[quote="Mustelmann" post=62458][quote="Echramath" post=62453]
Ja tietysti levyt ovat tietysti aina Region 1:sta, mistä minä en tiedä aiheuttaako se nykyään jollekin harmaita hiuksia.[/quote]
Jos olen ymmärtänyt oikein, aluekoodit aiheuttavat minulle ongleman, koska käytän leffasoittimena Xbox Onea, joka pyörittää vain oman alueeni levyjä, eli region kakkosta. Tietokoneeni levyasemasta en tiedä, mutta sillä nyt en muutenkaan leffoja katsoisi.
[/quote]
No, ennen vanhaan tietokoneissa oli sub-D-liitin, joka tuuppasi VGA:ta, putkitelkkari luuli saavansa SCARTin kautta jotain komposiittia tai interlacetettua RGB:tä vähintään – nykyään kaikessa on HDMI, eikä tietokoneen näytön ja telkkarin välillä ole samanlaista periaatteellista eroa, ja joku PAL vs NTSC:kin alkaa olla historiaa. Sinällään ei ole ihan päätön idea hommata jostain dvd-laite, jonka pysyvästi lukitsee ykköseen, jos muu ei auta.
Brisco (kokonaisena, suomijulkaisija kai keksi väittää 14 ensimmäistä jaksoa "kaudeksi" lähinnä päästään) tai Jack of all Trades eivät siis ole varsinaisesti "kiven alla". Monet lapsena luetut eurosarjakuvat ovat, niitä myytiin vähän (ja osa painoksesta saattoi mennä silppuriin kun siihen aikaan ei arvostettu) ja luettiin kirjaston kappaleista, jotka on sittemmin poistettu, englanniksi niitä ei ole käännetty koskaan, ranskaa monikaan ei osaa, nykyään voi toivoa löytävänsä edes kirjastopoiston jostain ja tietyistä antikvariaateista toki saa hyväkuntoisia jos on valmis maksamaan lähempänä satasta olevan hinnan. Mutta noiden sarjojen region 1 -paketit saa koska vain haluaa ja region 2 -julkaisua ei ole olemassakaan, eikä varmasti tule. Joku streamingpalvelu voisi hankkia, jos ne olisivat sellaisia entiteettejä jotka moisia toiveita kuuntelevat.
Sinällään jonkun 90-luvun tuotosten rajoittaminen maantieteellisesti on ihan helvetin tyhmää, pardon my french. Jostain syystä mm. suomalaisia elokuviakin julkaistiin lähinnä region 2:lla... vaikka on olemassa myös region 0 eli maailmanlaajuinen. Kaiketi haluttiin erikseen miettiä, aikooko joku julkaista Koirankynnen leikkaajan Euroopan ulkopuolella asuville Suomea osaaville.
Mutta palatakseni Bruce Campbelliin, myös [b]Burn Notice[/b] vaikuttaa ihan mielenkiintoiselta, tosin siinä nyt kai ei ainakaan ole mitään scifi- tai fantasiaelementtejä ole, sellaista agenttitoimintaa, eikä Bruce ole pääosassa vaan ilmeisesti vähän niinkuin saa vetää haddockia Jeffrey Donovanin tintille, jos ymmärrätte mitä tarkoitan, mikä ilmeisesti sopii hänelle erinomaisesti. Donovan taas ei oikein näytä yhtään perinteiseltä actionsankarilta vaan enemmänkin lehdessä haastateltavalta startup-yrittäjältä, mitä pidän tässä tapauksessa bonuksena, joten taidanpa etsiä näytteeksi tuon ensimmäisen kauden DVD:n, jota kyllä saa kahdella markalla Huutonetistä.
28.12.2020
KiLLPaTRiCK
254 kirjaa, 2 kirja-arviota, 434 viestiä
EchramathBurn Notice on mielestäni erinomainen 9/10 TV-sarja. Ei se muuten olisi kestänyt 7 vuotta ja yhtä TV-elokuvaa. Jotenkin kaikki vaan toimii tässä Alias tyyppisessä sarjassa. Osa syynä on varmaan, että sama tyyppi (Matt Nix) hääri sarjan takana koko ajan ja piti ohjat käsissä. Toiminta on esitetty todella hyvin. Aseita ja actionia on paljon. Jeffrey Donovan on täydellinen poltetun agentin roolissa. Ei sitä uskoisi, mutta miehen kyky muuntautua tilanteen mukaan, on jotain maagista. Bruce ja muut hahmot tuovat huumoria sarjaan ja dialogi on vain niin mehevää kuin Buffya kuuntelisi. Melkein tekisi mieli ruveta katsomaan uudestaan alusta. Tuli joskus jopa hankittua toka kausi blu-raynä. Valitettavasti muita kausia ei koskaan reiskalle tullut, tuota leffaa lukuun ottamatta. Sarja olisi toiminut hyvin HD:nä, kun suurin osa on kuvattu ulkona kauniissa ja aurinkoisessa Floridassa vähän kuin Miami Vice. Ei voi kuin suositella.
Mutta palatakseni Bruce Campbelliin, myös Burn Notice vaikuttaa ihan mielenkiintoiselta, tosin siinä nyt kai ei ainakaan ole mitään scifi- tai fantasiaelementtejä ole, sellaista agenttitoimintaa, eikä Bruce ole pääosassa vaan ilmeisesti vähän niinkuin saa vetää haddockia Jeffrey Donovanin tintille, jos ymmärrätte mitä tarkoitan, mikä ilmeisesti sopii hänelle erinomaisesti. Donovan taas ei oikein näytä yhtään perinteiseltä actionsankarilta vaan enemmänkin lehdessä haastateltavalta startup-yrittäjältä, mitä pidän tässä tapauksessa bonuksena, joten taidanpa etsiä näytteeksi tuon ensimmäisen kauden DVD:n, jota kyllä saa kahdella markalla Huutonetistä.
[quote="Echramath" post=62487]
Mutta palatakseni Bruce Campbelliin, myös [b]Burn Notice[/b] vaikuttaa ihan mielenkiintoiselta, tosin siinä nyt kai ei ainakaan ole mitään scifi- tai fantasiaelementtejä ole, sellaista agenttitoimintaa, eikä Bruce ole pääosassa vaan ilmeisesti vähän niinkuin saa vetää haddockia Jeffrey Donovanin tintille, jos ymmärrätte mitä tarkoitan, mikä ilmeisesti sopii hänelle erinomaisesti. Donovan taas ei oikein näytä yhtään perinteiseltä actionsankarilta vaan enemmänkin lehdessä haastateltavalta startup-yrittäjältä, mitä pidän tässä tapauksessa bonuksena, joten taidanpa etsiä näytteeksi tuon ensimmäisen kauden DVD:n, jota kyllä saa kahdella markalla Huutonetistä.[/quote]
Burn Notice on mielestäni erinomainen 9/10 TV-sarja. Ei se muuten olisi kestänyt 7 vuotta ja yhtä TV-elokuvaa. Jotenkin kaikki vaan toimii tässä Alias tyyppisessä sarjassa. Osa syynä on varmaan, että sama tyyppi (Matt Nix) hääri sarjan takana koko ajan ja piti ohjat käsissä. Toiminta on esitetty todella hyvin. Aseita ja actionia on paljon. Jeffrey Donovan on täydellinen poltetun agentin roolissa. Ei sitä uskoisi, mutta miehen kyky muuntautua tilanteen mukaan, on jotain maagista. Bruce ja muut hahmot tuovat huumoria sarjaan ja dialogi on vain niin mehevää kuin Buffya kuuntelisi. Melkein tekisi mieli ruveta katsomaan uudestaan alusta. Tuli joskus jopa hankittua toka kausi blu-raynä. Valitettavasti muita kausia ei koskaan reiskalle tullut, tuota leffaa lukuun ottamatta. Sarja olisi toiminut hyvin HD:nä, kun suurin osa on kuvattu ulkona kauniissa ja aurinkoisessa Floridassa vähän kuin Miami Vice. Ei voi kuin suositella.
22.01.2021
Jussi
1236 kirjaa, 109 kirja-arviota, 1764 viestiä
Katsoin loppuun Disney+:sta The Mandalorianin ensimmäisen kauden. Tätä on kehuttu kovasti, ja pakko sanoa, että minäkin tykkäsin. Aito Tähtien sodan tunnelma saavutettiin hyvin. Jaksoja oli vain kahdeksan, mutta se tuntui juuri sopivalta määrältä. Tehosteet eivät yhtään hävenneet elokuvien rinnalla. Palvelussa on tarjolla myös toinen kausi, mutta en ajatellut heti jatkaa sillä, vaan katsoa välissä jotain muuta.
Eilen uutisoitiin, että HBO suunnittelee tv-sarjaa George R.R. Martinin Dunk & Egg -pienoisromaaneista sekä Robert Baratheonin kapinasta. Jälkimmäinen ei olisi varsinainen adaptaatio Martinin teoksista, vaan se kertoisi tapahtumista non 15 vuotta[*] ennen Valtaistuinpeliä.
Olisi kiva saada lisää Westerosiin sijoittuvia tv-sarjoja. Seuraavaksi on tulossa House of the Dragon, jonka kuvaaminen alkaa kohta. Itse olen nähnyt ainoastaan Game of Thronesin neljä ensimmäistä kautta. Dunk & Egg -sarjasta ei voi tulla kovin pitkää, sillä pienoisromaaneita on tähän mennessä julkaistu vain kolme. Niistä ei pysty kuvaamaan useita kausia jaksoja. GRRM:n tarkoituksena on kirjoittaa neljäs tarina The Winds of Winterin valmistuttua, ja myöhemmin vielä lisää.
Robertin kapina -sarjaa katsoisin vasta sitten, kun olen lukenut Tulen ja jään laulun kokonaan. On mahdollista, että viimeisessä kirjassa saadaan paljastuksia kapinan aikaisiin tapahtumiin liittyen, enkä halua spoilaantua niistä tv-sarjan kautta. Sarjassa nähtäisiin paljon GoT:sta tuttuja hahmoja nuorempina versioina. Mutta voi hyvin käydä niin, ettei kumpikaan näistä tv-sarjoista toteudu.
[*] Näin siis kirjoissa. En muista, oliko GoT:ssa kulunut enemmän aikaa kapinasta.
Eilen uutisoitiin, että HBO suunnittelee tv-sarjaa George R.R. Martinin Dunk & Egg -pienoisromaaneista sekä Robert Baratheonin kapinasta. Jälkimmäinen ei olisi varsinainen adaptaatio Martinin teoksista, vaan se kertoisi tapahtumista non 15 vuotta[*] ennen Valtaistuinpeliä.
Olisi kiva saada lisää Westerosiin sijoittuvia tv-sarjoja. Seuraavaksi on tulossa House of the Dragon, jonka kuvaaminen alkaa kohta. Itse olen nähnyt ainoastaan Game of Thronesin neljä ensimmäistä kautta. Dunk & Egg -sarjasta ei voi tulla kovin pitkää, sillä pienoisromaaneita on tähän mennessä julkaistu vain kolme. Niistä ei pysty kuvaamaan useita kausia jaksoja. GRRM:n tarkoituksena on kirjoittaa neljäs tarina The Winds of Winterin valmistuttua, ja myöhemmin vielä lisää.
Robertin kapina -sarjaa katsoisin vasta sitten, kun olen lukenut Tulen ja jään laulun kokonaan. On mahdollista, että viimeisessä kirjassa saadaan paljastuksia kapinan aikaisiin tapahtumiin liittyen, enkä halua spoilaantua niistä tv-sarjan kautta. Sarjassa nähtäisiin paljon GoT:sta tuttuja hahmoja nuorempina versioina. Mutta voi hyvin käydä niin, ettei kumpikaan näistä tv-sarjoista toteudu.
[*] Näin siis kirjoissa. En muista, oliko GoT:ssa kulunut enemmän aikaa kapinasta.
Katsoin loppuun Disney+:sta [i]The Mandalorianin[/i] ensimmäisen kauden. Tätä on kehuttu kovasti, ja pakko sanoa, että minäkin tykkäsin. Aito [i]Tähtien sodan[/i] tunnelma saavutettiin hyvin. Jaksoja oli vain kahdeksan, mutta se tuntui juuri sopivalta määrältä. Tehosteet eivät yhtään hävenneet elokuvien rinnalla. Palvelussa on tarjolla myös toinen kausi, mutta en ajatellut heti jatkaa sillä, vaan katsoa välissä jotain muuta.
Eilen uutisoitiin, että HBO [url=https://www.westeros.org/GoT/News/Entry/HBO_Planning_Dunk_and_Egg_Other_Thrones_properties]suunnittelee[/url] tv-sarjaa George R.R. Martinin Dunk & Egg -pienoisromaaneista sekä Robert Baratheonin kapinasta. Jälkimmäinen ei olisi varsinainen adaptaatio Martinin teoksista, vaan se kertoisi tapahtumista non 15 vuotta[*] ennen [i]Valtaistuinpeliä[/i].
Olisi kiva saada lisää Westerosiin sijoittuvia tv-sarjoja. Seuraavaksi on tulossa [i]House of the Dragon[/i], jonka kuvaaminen alkaa kohta. Itse olen nähnyt ainoastaan [i]Game of Thronesin[/i] neljä ensimmäistä kautta. Dunk & Egg -sarjasta ei voi tulla kovin pitkää, sillä pienoisromaaneita on tähän mennessä julkaistu vain kolme. Niistä ei pysty kuvaamaan useita kausia jaksoja. GRRM:n tarkoituksena on kirjoittaa neljäs tarina [i]The Winds of Winterin[/i] valmistuttua, ja myöhemmin vielä lisää.
Robertin kapina -sarjaa katsoisin vasta sitten, kun olen lukenut [i]Tulen ja jään laulun[/i] kokonaan. On mahdollista, että viimeisessä kirjassa saadaan paljastuksia kapinan aikaisiin tapahtumiin liittyen, enkä halua spoilaantua niistä tv-sarjan kautta. Sarjassa nähtäisiin paljon GoT:sta tuttuja hahmoja nuorempina versioina. Mutta voi hyvin käydä niin, ettei kumpikaan näistä tv-sarjoista toteudu.
[*] Näin siis kirjoissa. En muista, oliko GoT:ssa kulunut enemmän aikaa kapinasta.
27.02.2021
Calvin Gordon
9 viestiä
Viimeinen katsomani televisiosarja on Haunting of Hill House. Se on pohjimmiltaan kauhu-tv-sarja, mutta minulla oli ehdottomasti hauskaa katsella sitä. Se ei ole kuin muut sarjat, joissa on kyse hyppypeloista. Hienoa siinä on, että juoni on hyvin ajateltu. On paljon kohtauksia, joissa et oikein odottanut sen tulevan. Sarja on todella tehty. Se haluaa pitää sinut katsomassa lisää. Itse asiassa se sai minut katsomaan myös Bly Manorin Hauntingia. Hill House -kummitus on kuitenkin paljon parempi.
Viimeinen katsomani televisiosarja on Haunting of Hill House. Se on pohjimmiltaan kauhu-tv-sarja, mutta minulla oli ehdottomasti hauskaa katsella sitä. Se ei ole kuin muut sarjat, joissa on kyse hyppypeloista. Hienoa siinä on, että juoni on hyvin ajateltu. On paljon kohtauksia, joissa et oikein odottanut sen tulevan. Sarja on todella tehty. Se haluaa pitää sinut katsomassa lisää. Itse asiassa se sai minut katsomaan myös Bly Manorin Hauntingia. Hill House -kummitus on kuitenkin paljon parempi.
30.03.2021
Mustelmann
64 kirjaa, 7 kirja-arviota, 1287 viestiä
Black Mirror, kaudet 1-4
Tarkoitukseni oli kirjoittaa sarjasta jotain kausikohtaisesti, mutta yhtäkkiä olinkin katsonut sen lähes kokonaan viidettä eli viimeistä kautta lukuun ottamatta. Kuten itsekin tiesin jo ennakkoon, Black Mirror on scifi-henkinen antologiasarja, joka kuvaa pitkälle edistyneen teknolgian vaikutusta ihmisten elämään. Jokainen jakso kertoo oman, erillisen tarinansa ja suuri osa sarjan viehätyksestä liittyykin siihen, ettei katsoja koskaan tiedä, mitä on seuraavaksi luvassa. Erilaisista skenaarioista ja vaihtuvista näyttelijöistä huolimatta teema pysyy samana ja mikä parasta, dystooppiset näkemykset tulevaisuudesta eivät koskaan pääty onnellisesti. Silloinkin, kun päähenkilö onnistuu ratkaisemaan jonkin henkilökohtaisen ongelmansa, varsinainen syy (eli teknologia tai sen väärä käyttötapa) sen taustalla on jakson lopussakin edelleen olemassa. Tällainen kauhunomainen ahdistavuus kuuluu sekin sarjan hyviin puoliin.
Joidenkin mukaan Black Mirror onnistuu paremmin toisissa ja huonommin toisissa jaksoissa, mutta itse olen tähän mennessä tykännyt niistä kaikista. Kenties ensimmäinen jakso, jossa pääministeri kiristetään nussimaan sikaa suorassa lähetyksessä, on hieman liian epäuskottava ja koominenkin sarjan yleiseen linjaan nähden, mutta ainakin aloitus on päräyttävä. Suosikkijaksoja on vaikea nimetä, koska niitä olisi niin monta. Loistavia ovat vaikka kakkoskauden Be Right Back, jossa nainen saa kuolleen miehensä takaisin näennäisen aitona, mutta sisältä tyhjänä versiona. Samoin kolmoskauden Nosedive, joka kuvaa, mitä someriippuvuus ja sosiaalisen hyväksynnän tarve voi pahimmillaan aiheuttaa. Tai nelosen USS Callister, joka yhdistää Star Trekiä ja virtuaalitodellisuutta sekä hauskasti että kuumottavasti.
Viimeisellä kaudella on vain kolme jaksoa ja niiden jälkeen sarja on ilmeisesti ohi. Toisaalta en ole löytänyt vahvistusta siitä, etteikö sarjaa voitaisi joskus jatkaa. Katsottava ei tietenkään maailmasta lopu, mutta Black Mirrorin konsepti on sen verran kiehtova, että tällaista kamaa nauttisi mielellään lisääkin.
Tarkoitukseni oli kirjoittaa sarjasta jotain kausikohtaisesti, mutta yhtäkkiä olinkin katsonut sen lähes kokonaan viidettä eli viimeistä kautta lukuun ottamatta. Kuten itsekin tiesin jo ennakkoon, Black Mirror on scifi-henkinen antologiasarja, joka kuvaa pitkälle edistyneen teknolgian vaikutusta ihmisten elämään. Jokainen jakso kertoo oman, erillisen tarinansa ja suuri osa sarjan viehätyksestä liittyykin siihen, ettei katsoja koskaan tiedä, mitä on seuraavaksi luvassa. Erilaisista skenaarioista ja vaihtuvista näyttelijöistä huolimatta teema pysyy samana ja mikä parasta, dystooppiset näkemykset tulevaisuudesta eivät koskaan pääty onnellisesti. Silloinkin, kun päähenkilö onnistuu ratkaisemaan jonkin henkilökohtaisen ongelmansa, varsinainen syy (eli teknologia tai sen väärä käyttötapa) sen taustalla on jakson lopussakin edelleen olemassa. Tällainen kauhunomainen ahdistavuus kuuluu sekin sarjan hyviin puoliin.
Joidenkin mukaan Black Mirror onnistuu paremmin toisissa ja huonommin toisissa jaksoissa, mutta itse olen tähän mennessä tykännyt niistä kaikista. Kenties ensimmäinen jakso, jossa pääministeri kiristetään nussimaan sikaa suorassa lähetyksessä, on hieman liian epäuskottava ja koominenkin sarjan yleiseen linjaan nähden, mutta ainakin aloitus on päräyttävä. Suosikkijaksoja on vaikea nimetä, koska niitä olisi niin monta. Loistavia ovat vaikka kakkoskauden Be Right Back, jossa nainen saa kuolleen miehensä takaisin näennäisen aitona, mutta sisältä tyhjänä versiona. Samoin kolmoskauden Nosedive, joka kuvaa, mitä someriippuvuus ja sosiaalisen hyväksynnän tarve voi pahimmillaan aiheuttaa. Tai nelosen USS Callister, joka yhdistää Star Trekiä ja virtuaalitodellisuutta sekä hauskasti että kuumottavasti.
Viimeisellä kaudella on vain kolme jaksoa ja niiden jälkeen sarja on ilmeisesti ohi. Toisaalta en ole löytänyt vahvistusta siitä, etteikö sarjaa voitaisi joskus jatkaa. Katsottava ei tietenkään maailmasta lopu, mutta Black Mirrorin konsepti on sen verran kiehtova, että tällaista kamaa nauttisi mielellään lisääkin.
[b]Black Mirror[/b], kaudet 1-4
Tarkoitukseni oli kirjoittaa sarjasta jotain kausikohtaisesti, mutta yhtäkkiä olinkin katsonut sen lähes kokonaan viidettä eli viimeistä kautta lukuun ottamatta. Kuten itsekin tiesin jo ennakkoon, Black Mirror on scifi-henkinen antologiasarja, joka kuvaa pitkälle edistyneen teknolgian vaikutusta ihmisten elämään. Jokainen jakso kertoo oman, erillisen tarinansa ja suuri osa sarjan viehätyksestä liittyykin siihen, ettei katsoja koskaan tiedä, mitä on seuraavaksi luvassa. Erilaisista skenaarioista ja vaihtuvista näyttelijöistä huolimatta teema pysyy samana ja mikä parasta, dystooppiset näkemykset tulevaisuudesta eivät koskaan pääty onnellisesti. Silloinkin, kun päähenkilö onnistuu ratkaisemaan jonkin henkilökohtaisen ongelmansa, varsinainen syy (eli teknologia tai sen väärä käyttötapa) sen taustalla on jakson lopussakin edelleen olemassa. Tällainen kauhunomainen ahdistavuus kuuluu sekin sarjan hyviin puoliin.
Joidenkin mukaan Black Mirror onnistuu paremmin toisissa ja huonommin toisissa jaksoissa, mutta itse olen tähän mennessä tykännyt niistä kaikista. Kenties ensimmäinen jakso, jossa pääministeri kiristetään nussimaan sikaa suorassa lähetyksessä, on hieman liian epäuskottava ja koominenkin sarjan yleiseen linjaan nähden, mutta ainakin aloitus on päräyttävä. Suosikkijaksoja on vaikea nimetä, koska niitä olisi niin monta. Loistavia ovat vaikka kakkoskauden Be Right Back, jossa nainen saa kuolleen miehensä takaisin näennäisen aitona, mutta sisältä tyhjänä versiona. Samoin kolmoskauden Nosedive, joka kuvaa, mitä someriippuvuus ja sosiaalisen hyväksynnän tarve voi pahimmillaan aiheuttaa. Tai nelosen USS Callister, joka yhdistää Star Trekiä ja virtuaalitodellisuutta sekä hauskasti että kuumottavasti.
Viimeisellä kaudella on vain kolme jaksoa ja niiden jälkeen sarja on ilmeisesti ohi. Toisaalta en ole löytänyt vahvistusta siitä, etteikö sarjaa voitaisi joskus jatkaa. Katsottava ei tietenkään maailmasta lopu, mutta Black Mirrorin konsepti on sen verran kiehtova, että tällaista kamaa nauttisi mielellään lisääkin.
30.03.2021
KiLLPaTRiCK
254 kirjaa, 2 kirja-arviota, 434 viestiä
"Mustelmann"Black Mirror, kaudet 1-4Hauskinta tässä on se, että ilmeisesti jakso perustuu ainakin osittain tositapahtumiin. "Piggate" ja David Cameron. Niin se todellisuus on joskus hullumpaa kuin pystyisi edes kuvittelemaan.
Joidenkin mukaan Black Mirror onnistuu paremmin toisissa ja huonommin toisissa jaksoissa, mutta itse olen tähän mennessä tykännyt niistä kaikista. Kenties ensimmäinen jakso, jossa pääministeri kiristetään nussimaan sikaa suorassa lähetyksessä, on hieman liian epäuskottava ja koominenkin sarjan yleiseen linjaan nähden, mutta ainakin aloitus on päräyttävä.
[quote="Mustelmann"][b]Black Mirror[/b], kaudet 1-4
Joidenkin mukaan Black Mirror onnistuu paremmin toisissa ja huonommin toisissa jaksoissa, mutta itse olen tähän mennessä tykännyt niistä kaikista. Kenties ensimmäinen jakso, jossa pääministeri kiristetään nussimaan sikaa suorassa lähetyksessä, on hieman liian epäuskottava ja koominenkin sarjan yleiseen linjaan nähden, mutta ainakin aloitus on päräyttävä.
[/quote]
Hauskinta tässä on se, että ilmeisesti jakso perustuu ainakin osittain tositapahtumiin. "Piggate" ja David Cameron. Niin se todellisuus on joskus hullumpaa kuin pystyisi edes kuvittelemaan.
30.03.2021
Mustelmann
64 kirjaa, 7 kirja-arviota, 1287 viestiä
Tuosta tapauksesta en ollut kuullutkaan, joten googlasin hieman. David Cameronia ei toki kiristetty mihinkään, mutta hämärän väitteen mukaan hän oli kyseenalaisessa toiminnassa kuolleen sian kanssa osana jotain opiskelijatapahtumaa 80-luvulla. Totta tai ei, niin hauska anekdootti kuitenkin ja kukapa meistä ei olisi vähän hassutellut nuoruudessaan.
Tuosta tapauksesta en ollut kuullutkaan, joten googlasin hieman. David Cameronia ei toki kiristetty mihinkään, mutta hämärän väitteen mukaan hän oli kyseenalaisessa toiminnassa kuolleen sian kanssa osana jotain opiskelijatapahtumaa 80-luvulla. Totta tai ei, niin hauska anekdootti kuitenkin ja kukapa meistä ei olisi vähän hassutellut nuoruudessaan.
08.04.2021
Darkki
314 kirjaa, 3849 viestiä
"Jussi post=60406"Minulta oli mennyt ohi, että Netflix tekee parhaillaan tv-sovitusta Mark Millarin supersankarisarjakuvasta Jupiter's Legacy. Toissapäivänä uutisoitiin, että showrunner on jättänyt sarjan.Tästä julkaistiin nyt ensimmäinen traileri:Jupiter's Legacy follows the story of "the world's first generation of superheroes, who received their powers in the 1930s. In the present day, they're the revered elder guard, but their superpowered children struggle to live up to the legendary feats of their parents".
https://www.youtube.com/watch?v=TY3IAqm-gpE
[quote="Jussi post=60406"]Minulta oli mennyt ohi, että Netflix tekee parhaillaan tv-sovitusta Mark Millarin supersankarisarjakuvasta [i]Jupiter's Legacy.[/i] Toissapäivänä [url=https://deadline.com/2019/09/jupiters-legacy-steven-s-deknight-exits-showrunner-filming-netflix-series-continues-1202735950/]uutisoitiin,[/url] että showrunner on jättänyt sarjan.
[quote][i]Jupiter's Legacy[/i] follows the story of "the world's first generation of superheroes, who received their powers in the 1930s. In the present day, they're the revered elder guard, but their superpowered children struggle to live up to the legendary feats of their parents".[/quote]
[/quote]
Tästä julkaistiin nyt ensimmäinen traileri:
https://www.youtube.com/watch?v=TY3IAqm-gpE
19.04.2021
Mustelmann
64 kirjaa, 7 kirja-arviota, 1287 viestiä
Hell on Wheels, 1. kausi
Joskus aikanaan kuvittelin sarjan nimen perusteella, että se varmaan kertoo jostain motoristijengistä, mutta kyseessä onkin ehta länkkärisarja, joka sijoittuu Amerikan sisällissodan jälkeiselle rautatietyömaalle. Siellä puuhastellaan melko suuren mittaluokan projektia, jonka tarkoituksena on rakentaa koko mantereen halki kulkeva rautatie. Sodassa toisiaan vastaan taistelleet miehet ja entiset orjat kuokkivat maata rinnatusten kaikenlaisten keinottelijoiden ja paskiaisten pyöriessä ympärillä. Viina virtaa, tupakka palaa ja hien lisäksi vuotaa myös veri. Tähän resuiseen yhteisöön saapuu mies nimeltä Cullen Bohannon, entinen etelävaltioiden sotilas, joka etsii vaimonsa ja poikansa murhanneita pohjoisvaltioiden miehiä. Vaikka sota on ohi, rauha on Bohannonille kaukainen haave.
Sarjaa tuli väistämättä verrattua Deadwoodiin, sillä muitakaan länkkäreitä ei ole pahemmin nähty sarjamuodossa 2000-luvulla. Tyylit ovat tietenkin varsin erilaisia, sillä Deadwood on dialogipainotteista ja hidastempoista draamaa, kun taas Hell on Wheels on suoraviivaista ja runsaalla spagetilla maustettua toimintaviihdettä. Toki yhteistäkin löytyy: kukaan hahmoista ei ole selkeästi hyvä tai paha ja useimpien todelliset motiivit toiminnalleen ovat varsin hämäriä. Molempien sarjojen yhteisöt muodostavat oman, sulkeutuneen maailmansa, jossa laki ja järjestys ovat toistaiseksi vain ihanteita. Lisäksi huoria vilisee kaikkialla.
Vähäsanaista päähenkilöä näyttelevä Anson Mount on ihan pätevä toimintasankari, jonka olemuksessa on riittävästi eastwoodmaista jäyhää karismaa. Parhaat roolisuoritukset tekevät kuitenkin rautatiehankkeen johtajaa näyttelevä Colm Meaney ja hänen oikeana kätenään nähtävä Christopher Heyerdahl. Ensimmäinen juonittelevana isoherrana ja jälkimmäinen omituisena turvallisuuspäällikkönä ovat minulle sarjan selkeät tähdet ainakin näin alkuvaiheessa. Meaneyn esittämä Thomas C. Durant taitaa olla sarjan ainoa hahmo, jolla on historiassa todellinen esikuva, mutta eihän tämä mikään dokkari ole muutenkaan.
Siirryn kakkoskaudelle innokkaissa tunnelmissa. Juonilinjat ovat yksinkertaisia ja yleinen meininki aika b-luokkaista, mutta uskon, että sarja nousee vaatimattomista lähtökohdistaan joksikin suuremmaksi. Ja vaikka ei nousisi, niin tällainen kevyt hömppäkin kelpaa minulle mainiosti.
Joskus aikanaan kuvittelin sarjan nimen perusteella, että se varmaan kertoo jostain motoristijengistä, mutta kyseessä onkin ehta länkkärisarja, joka sijoittuu Amerikan sisällissodan jälkeiselle rautatietyömaalle. Siellä puuhastellaan melko suuren mittaluokan projektia, jonka tarkoituksena on rakentaa koko mantereen halki kulkeva rautatie. Sodassa toisiaan vastaan taistelleet miehet ja entiset orjat kuokkivat maata rinnatusten kaikenlaisten keinottelijoiden ja paskiaisten pyöriessä ympärillä. Viina virtaa, tupakka palaa ja hien lisäksi vuotaa myös veri. Tähän resuiseen yhteisöön saapuu mies nimeltä Cullen Bohannon, entinen etelävaltioiden sotilas, joka etsii vaimonsa ja poikansa murhanneita pohjoisvaltioiden miehiä. Vaikka sota on ohi, rauha on Bohannonille kaukainen haave.
Sarjaa tuli väistämättä verrattua Deadwoodiin, sillä muitakaan länkkäreitä ei ole pahemmin nähty sarjamuodossa 2000-luvulla. Tyylit ovat tietenkin varsin erilaisia, sillä Deadwood on dialogipainotteista ja hidastempoista draamaa, kun taas Hell on Wheels on suoraviivaista ja runsaalla spagetilla maustettua toimintaviihdettä. Toki yhteistäkin löytyy: kukaan hahmoista ei ole selkeästi hyvä tai paha ja useimpien todelliset motiivit toiminnalleen ovat varsin hämäriä. Molempien sarjojen yhteisöt muodostavat oman, sulkeutuneen maailmansa, jossa laki ja järjestys ovat toistaiseksi vain ihanteita. Lisäksi huoria vilisee kaikkialla.
Vähäsanaista päähenkilöä näyttelevä Anson Mount on ihan pätevä toimintasankari, jonka olemuksessa on riittävästi eastwoodmaista jäyhää karismaa. Parhaat roolisuoritukset tekevät kuitenkin rautatiehankkeen johtajaa näyttelevä Colm Meaney ja hänen oikeana kätenään nähtävä Christopher Heyerdahl. Ensimmäinen juonittelevana isoherrana ja jälkimmäinen omituisena turvallisuuspäällikkönä ovat minulle sarjan selkeät tähdet ainakin näin alkuvaiheessa. Meaneyn esittämä Thomas C. Durant taitaa olla sarjan ainoa hahmo, jolla on historiassa todellinen esikuva, mutta eihän tämä mikään dokkari ole muutenkaan.
Siirryn kakkoskaudelle innokkaissa tunnelmissa. Juonilinjat ovat yksinkertaisia ja yleinen meininki aika b-luokkaista, mutta uskon, että sarja nousee vaatimattomista lähtökohdistaan joksikin suuremmaksi. Ja vaikka ei nousisi, niin tällainen kevyt hömppäkin kelpaa minulle mainiosti.
[b]Hell on Wheels[/b], 1. kausi
Joskus aikanaan kuvittelin sarjan nimen perusteella, että se varmaan kertoo jostain motoristijengistä, mutta kyseessä onkin ehta länkkärisarja, joka sijoittuu Amerikan sisällissodan jälkeiselle rautatietyömaalle. Siellä puuhastellaan melko suuren mittaluokan projektia, jonka tarkoituksena on rakentaa koko mantereen halki kulkeva rautatie. Sodassa toisiaan vastaan taistelleet miehet ja entiset orjat kuokkivat maata rinnatusten kaikenlaisten keinottelijoiden ja paskiaisten pyöriessä ympärillä. Viina virtaa, tupakka palaa ja hien lisäksi vuotaa myös veri. Tähän resuiseen yhteisöön saapuu mies nimeltä Cullen Bohannon, entinen etelävaltioiden sotilas, joka etsii vaimonsa ja poikansa murhanneita pohjoisvaltioiden miehiä. Vaikka sota on ohi, rauha on Bohannonille kaukainen haave.
Sarjaa tuli väistämättä verrattua Deadwoodiin, sillä muitakaan länkkäreitä ei ole pahemmin nähty sarjamuodossa 2000-luvulla. Tyylit ovat tietenkin varsin erilaisia, sillä Deadwood on dialogipainotteista ja hidastempoista draamaa, kun taas Hell on Wheels on suoraviivaista ja runsaalla spagetilla maustettua toimintaviihdettä. Toki yhteistäkin löytyy: kukaan hahmoista ei ole selkeästi hyvä tai paha ja useimpien todelliset motiivit toiminnalleen ovat varsin hämäriä. Molempien sarjojen yhteisöt muodostavat oman, sulkeutuneen maailmansa, jossa laki ja järjestys ovat toistaiseksi vain ihanteita. Lisäksi huoria vilisee kaikkialla.
Vähäsanaista päähenkilöä näyttelevä Anson Mount on ihan pätevä toimintasankari, jonka olemuksessa on riittävästi eastwoodmaista jäyhää karismaa. Parhaat roolisuoritukset tekevät kuitenkin rautatiehankkeen johtajaa näyttelevä Colm Meaney ja hänen oikeana kätenään nähtävä Christopher Heyerdahl. Ensimmäinen juonittelevana isoherrana ja jälkimmäinen omituisena turvallisuuspäällikkönä ovat minulle sarjan selkeät tähdet ainakin näin alkuvaiheessa. Meaneyn esittämä Thomas C. Durant taitaa olla sarjan ainoa hahmo, jolla on historiassa todellinen esikuva, mutta eihän tämä mikään dokkari ole muutenkaan.
Siirryn kakkoskaudelle innokkaissa tunnelmissa. Juonilinjat ovat yksinkertaisia ja yleinen meininki aika b-luokkaista, mutta uskon, että sarja nousee vaatimattomista lähtökohdistaan joksikin suuremmaksi. Ja vaikka ei nousisi, niin tällainen kevyt hömppäkin kelpaa minulle mainiosti.
22.04.2021
KiLLPaTRiCK
254 kirjaa, 2 kirja-arviota, 434 viestiä
Kiitos Mustelmann. Näitä juttuja on aina mukava lukea. Itse pidin Hell on Wheelsistä. Tosin katselin sen kausi kerrallaan sitä mukaa kuin sarja ilmestyi blu-raylle. Tämä aina vaikeuttaa jatkuvajuonisen sarjan seuraamista, kun vuodessa ehtii paljon unohtamaan. Olen tosin ottanut tavaksi katsoa edellisen kauden viimeisen jakson uudestaan, kun aloitan uuden kauden, mutta ei sekään aina auta.
Muillakin päähenkilöillä oli historiallinen esikuva. Eva ja jopa Bohannon perustuvat (erittäin) löyhästi Olive Oatmaniin ja john Casementiin. Evan tatuointi naamassa on jopa täsmälleen sama. Toki historiallisia tapahtumia seurataan parhaiten taustalla häärivien Collins Huntingtonin, Brigham Youngin ja Ulysses Grantin kohdalla.
Jännää aina myös seurata, minkä sarjan valitset seuraavaksi. Jos länkkäreissä pysyt, niin mieleen ei enää montaa juolahda, ehkä Hatfields & McCoys minisarja? Turn, mutta se on lähinnä sisällissotaan sijoittuva historiallinen vakoilu sarja. John Adams on taas historiallinen draama. Suosittelen kyllä kaikki ehdotettuja. Tässä on se huono puoli, että rupeaa tekemään mieli katsoa nuo kaikki taas uudestaan. Olisiko John Adams jo neljäs kerta?
Muillakin päähenkilöillä oli historiallinen esikuva. Eva ja jopa Bohannon perustuvat (erittäin) löyhästi Olive Oatmaniin ja john Casementiin. Evan tatuointi naamassa on jopa täsmälleen sama. Toki historiallisia tapahtumia seurataan parhaiten taustalla häärivien Collins Huntingtonin, Brigham Youngin ja Ulysses Grantin kohdalla.
Jännää aina myös seurata, minkä sarjan valitset seuraavaksi. Jos länkkäreissä pysyt, niin mieleen ei enää montaa juolahda, ehkä Hatfields & McCoys minisarja? Turn, mutta se on lähinnä sisällissotaan sijoittuva historiallinen vakoilu sarja. John Adams on taas historiallinen draama. Suosittelen kyllä kaikki ehdotettuja. Tässä on se huono puoli, että rupeaa tekemään mieli katsoa nuo kaikki taas uudestaan. Olisiko John Adams jo neljäs kerta?
Kiitos Mustelmann. Näitä juttuja on aina mukava lukea. Itse pidin Hell on Wheelsistä. Tosin katselin sen kausi kerrallaan sitä mukaa kuin sarja ilmestyi blu-raylle. Tämä aina vaikeuttaa jatkuvajuonisen sarjan seuraamista, kun vuodessa ehtii paljon unohtamaan. Olen tosin ottanut tavaksi katsoa edellisen kauden viimeisen jakson uudestaan, kun aloitan uuden kauden, mutta ei sekään aina auta.
Muillakin päähenkilöillä oli historiallinen esikuva. Eva ja jopa Bohannon perustuvat (erittäin) löyhästi Olive Oatmaniin ja john Casementiin. Evan tatuointi naamassa on jopa täsmälleen sama. Toki historiallisia tapahtumia seurataan parhaiten taustalla häärivien Collins Huntingtonin, Brigham Youngin ja Ulysses Grantin kohdalla.
Jännää aina myös seurata, minkä sarjan valitset seuraavaksi. Jos länkkäreissä pysyt, niin mieleen ei enää montaa juolahda, ehkä Hatfields & McCoys minisarja? Turn, mutta se on lähinnä sisällissotaan sijoittuva historiallinen vakoilu sarja. John Adams on taas historiallinen draama. Suosittelen kyllä kaikki ehdotettuja. Tässä on se huono puoli, että rupeaa tekemään mieli katsoa nuo kaikki taas uudestaan. Olisiko John Adams jo neljäs kerta?