Oraakkelin kirja
Alkuteos ilmestynyt 1962. Suomentanut Matti Rosvall. Kannen kuva: Jukka Murtosaari. Nidottu.
Hugo-palkinto 1963, Tähtivaeltaja-palkinto 1993, Portti-palkinto 1993 (käännösteokset, lehden lukijaäänestys). Valittu Tähtivaeltaja-lehden 1900-luvun tieteiskirjallisuuden Top 50 -listalle 2000.
Miltä maailmamme näyttäisi jos Saksa ja Japani olisivat voittaneet toisen maailmansodan?
Oraakkelin kirja on huikea näkymä 1960-luvun käänteisestä maailmanjärjestyksestä: Yhdysvallat on jaettu sodan voittajavaltioiden kesken, natsit ovat presidenttinsä Martin Bormannin johdolla kuivattaneet Välimeren viljelymaaksi ja tappaneet Afrikan alkuperäisväestön, rikkaat japanilaiset keräilijät ovat valmiita maksamaan omaisuuksia vanhojen amerikkalaisten purukumipakkausten keräilykuvista.
Philip K. Dickin (1928–1982) vaikutus nykypäivän tieteiskirjallisuuteen ja -elokuviin on ollut suuri – mm. elokuvat Blade Runner ja Total Recall perustuvat hänen alkuperäistarinoihinsa. Vuoden 1962 Hugo-palkinnon voittanut Oraakkelin kirja on monien mielestä hänen pääteoksensa.
Philip K. Dick
Philip Kindred Dick (1928–1982) syntyi Chicagossa, mutta hänen perheensä muutti pian Berkeleyhin Kaliforniaan. Nuoren Dickin heikko terveys vei hänet kirjojen ja kirjoittamisen seuraan. Dick valmistui high schoolista 1947. Hän kirjoittautui yliopistoon, mutta jätti pian opinnot kesken terveyssyistä. Taidemusiikista kiinnostunut Dick työskenteli vuoteen 1952 radio- ja levykaupan myyjänä. Dickin johtaja kaupassa toimi myöhemmin esikuvana hänen romaaniensa maanläheisille, työväenluokkaisille sankareille. Kirjojen hahmot myös keskustelevat usein esimerkiksi John Dowlandin, Richard Wagnerin ja Gustav Mahlerin sävellyksistä.
Kirja-arvioita
Oraakkelin kirjan takakansiteksti ei antanut paljoa muuta kuin mielenkiintoisen alkutilanteen. Odotin mielenkiinnolla millainen tarina näiden puitteiden ympärille oli saatu rakennettua, koska olihan asetelma nyt todella kiinnostava. Mutta valitettavasti kokonaisuus oli pettymys, mielenkiintoinen alkuasetelma ja hyvä alku typistyivät hiukan liian happomatkailuhenkiseksi. Olihan se hyvin ominaista Dickin kirjoitustyyliä, mutta olisin silti toivonut, että hänen muista tarinoistaan tuttu mystisyys ja henkisyys ei olisi puskenut ihan niin voimalla läpi. Tarinan kerronta oli muuten onnistunutta, se eteni hyvin ja tarpeeksi nopeasti, loppu oli vaan sitten pettymys. Kirjassa esiintyi paljon erilaisia hahmoja, enkä oikeastaan osaa edes sanoa, kuka oli päähahmo vai oliko siinä lainkaan sellaista. Hahmoista ei kerrottu paljoa, mutta ei sitä osannut edes kaivata; tapahtumat olivat paljon tärkempiä. Ehkä tästäkin tarinasta olisi saanut enemmän irti, jos tämän olisi päässyt lukemaan heti sen ilmestyessä 1960-luvulla. Odotukset taisivat minulla olla turhan korkealla, koska kokonaisuutena kirja oli luettava, muttei mitenkään erikoinen.
Philip K. Dickin "Oraakkelin kirja" (WSOY, 1992) oli ensimmäinen kosketukseni tieteiskirjallisuuden suuren nimen tuotantoon. Lähtökohdat romaanille olivat mitä oivallisimmat: ajatusleikki siitä, miltä dystopinen Yhdysvallat näyttäisi mikäli toinen maailmansota olisikin päättynyt akselivaltojen voittoon. Lyhyehkö romaani kerrotaan monen eri henkilön näkökulmasta; mukana kuvioissa ovat niin vanhoja amerikkalaisia antiikkiesineitä myyvä kauppias, maansa poliittiseen peliin sekaantuneita saksalaisia kuin juutalainen koruntekijäkin. Näiden tarinat sekoittuvat osaksi suurempaa kuviota, jossa myös yijing-ennustuksilla ja Abendsenin kirjoittamalla vaihtoehtohistoriallisella romaanilla "Heinäsirkat peittävät maan" on oma roolinsa. En oikein onnistunut saamaan kiinni romaanista, joka alkaa kyllä lupaavasti ja sisältää hirvittävästi kiinnostavia aineksia, mutta jättää sitten puolitiehen, eikä oikein toimi yksinomaan vaihtoehtoisena tulevaisuuden kuvauksenakaan. Oliko se muka tässä vai jäikö minulta jotakin oleellista ymmärtämättä? Niin tai näin, pienoinen pettymys tämä oli.