Iain Banks: Siirtymä
Gummerus 2013 - Risingin tietokannassa
Aiemmin tänä vuonna menehtynyt Iain Banks on kirjoittanut vuorotellen puhtaita scifikirjoja, joita Kulttuuri-sarja edustaa, ja enemmän massoille suunnattuja teoksia, joissa scifielementit ovat löyhempiä. Siirtymä on jotain näiden välimaastossa: se on pohjimmiltaan jälkimmäistä, mutta esimerkiksi Amerikoissa kirja on julkaistu yhtenä Banksin scifikirjoista.
Siirtymä kertoo agenteista, jotka tekevät töitä massiiviselle Liittouma-nimiselle organisaatiolle. Liittouma rakentuu suuren keksinnön ympärille: agentit pystyvät liikkumaan rinnakkaisten todellisuuksien ja henkilöiden välillä. Todellisuudet ovat kaikki tuntemamme Maan kaltaisia, joskin niiden historiat ovat edenneet eri tavoin. Liittouma pyrkii ohjaamaan todellisuuksia kohti parempaa tulevaisuutta ja estämään virheitä, joita se pystyy löyhästi ennustamaan. Vaikka kirjan kattava idea on puhdasta scifiä, tuntuu tarina silti enemmän monimutkaiselta jännitystarinalta erikoisella lisävivahteella, hieman kuten Inception-elokuva.
Siirtymä alkaa kiehtovalla ja erikoisella esiosalla, jossa lukijalle ladotaan lähes kymmeniä kysymyksiä. Tämän jälkeen tarina haarautuu usean eri näkökulmahenkilön kesken. Heidän tarinansa liikkuvat eri ajassa ja jopa eri maailmoissa. Banks ei kuitenkaan päästä lukijaa vähällä. Hän jättää selittämättä, keitä lukijan seuraamat henkilöt ovat, miten he liittyvät toisiinsa vai liittyvätkö he toisiinsa millään lailla. Kysymyksiä kasautuu kukkuraksi asti, ja vastauksia saa odottaa aivan kirjan loppupuolelle. Kärsimätön lukija saattaa kyllästyä ratkaisun pihtailuun. Kun ei vaadi kaikkea heti, kirja rullaa miellyttävästi eteenpäin rakentaen hahmoille monimutkaista historiaa. Henkilöiden elämää valottavat luvut tuntuvat toisinaan jopa novellinomaisilta. Kun kysymyksiä lopulta aletaan ratkaista, on olo hyvin palkitseva.
Siirtymä on selvästi aikuisten kirja, ja se näkyy monella tavalla. Seksi on kiihkeä ja väkivalta on paikoittain todella karua. Vaikka sitä luuli jo tulleensa täysin tunnottomaksi väkivallalle, Banks saa silti revittyä kuvotuksen tunteen irti lukijastaan. Väkivalta ei kuitenkaan ole ainoa syy, miksi kirja tuntuu suunnatun varttuneemmalle yleisölle. Banks on tuonut kirjaan paljon suuria moraalisia, filosofisia ja poliittisia kysymyksiä, joita hän käsittelee hahmojensa avulla. Niin valta, talous, itsekkyys kuin kidutuskin saavat osansa. Nämä pohdinnat on upotettu kirjaan hyvin, vaikkakin toisinaan teksti onkin raskasta luettavaa.
Mysteerit, mielenkiintoiset hahmot ja kiehtova idea eri todellisuuksien välisestä liikkumisesta vievät Banksin kirjaa vauhdikkaasti eteenpäin. Mitä pidemmälle kirjassa etenee, sitä enemmän haluaa tietää lisää mielenkiintoisista hahmoista. Kun Banks vielä pudottelee vastauksen siellä täällä, kirjan lukemista on vaikea hidastaa.