Tiina Raevaara: Veri joka suonissasi virtaa
Like 2017 - Risingin tietokannassa
Veri joka suonissasi virtaa jatkaa Tiina Raevaaran kauhuprojektia, jossa erilaiset kauhuklassikot limittyvät osaksi nykypäivää. Yö ei saa tulla -romaani pohjautui vähemmän tunnettuun E. T. A. Hoffmannin Nukuttaja-novelliin ja Korppinaiset esimerkiksi Edgar Allan Poen tuotantoon. Teoksista voisi oikeastaan puhua jo suoranaisena sarjana, ainakin samassa mielessä kuin dekkarisarjoista, sillä teoksia yhdistävän päähenkilö Johanneksen yksityiselämä on merkittävässä roolissa kauhumysteerien rinnalla ja aiempien tapahtumien tunteminen syventää hänen hahmoaan. Uusille lukijoille on toki tarjolla pientä pikakertausta.
Johannes on perinyt kelloliikkeen, jossa aiemmissa romaaneissa työskenteli. Liikkeen pyörittäminen kuitenkin takkuaa, kuten myös perhe-elämä. Erilaisista menetyksistä toipuminen muodostaa yhden dramaattisen kaaren, toinen taas käynnistyy, kun kelloliikkeeseen rysähtää tuntematon kalvakka mies, joka osoittautuu kelloliikkeen edellisen omistajan romanialaiseksi sukulaiseksi. Romanialaiselle hoitolaitokselle johtavat juonenkäänteet kietovat taidokkaasti yhteen perinteikkäämpää romanttista kauhua, nykypäivän yhteiskuntakritiikkiä ja Johanneksen henkilöhistoriaa.
Raevaaran ehdottomia vahvuuksia on ensimmäisestä romaanista ja novellikokoelmasta asti ollut todella ahdistavien maailmoiden rakentaminen. Veri joka suonissasi virtaa sijoittuu arkiseen nykypäivään, mutta se ei suinkaan vähennä teoksen ahdistavuutta, päinvastoin. Raevaara kietoo todella hyytävästi vampyyrisen kauhuperinteen yhteen tosimaailman suurimpien vääryyksien kanssa. Tällainen kauhu jää kummittelemaan mieleen vielä tehokkaammin kuin graafisimmat veriteot. Kirjan laskee mielellään kädestään, mikä kauhugenressä lienee suurin kehu.