Arthur Conan Doyle (1859–1930) oli brittiläinen kirjailija, joka tunnetaan parhaiten yksityisetsivä Sherlock Holmesista kertovista tarinoista. Hän kirjoitti myös tieteiskirjallisuutta, historiallisia romaaneja, runoutta ja tietokirjallisuutta.
Nuori Arthur oli jo varhain innokas lukija. Hänen äitinsä rakasti historiaa, ja tämä piirre periytyi myös pojalle. Erityinen suosikki oli skotlantilainen historiallisten romaanien kirjoittaja Walter Scott. Myöhempi vaikuttaja oli Edgar Allan Poe. Doyle kirjoittautui vuonna 1876 Edinburghin yliopistoon lukemaan lääketiedettä. Iltansa Doyle vietti kirjoittelemalla kauhuromantiikkaa ja rikostarinoita. Hän alkoi lähetellä kertomuksiaan lehtiin lisätuloja saadakseen. Doyle valmistui 21-vuotiaana lääkäriksi ja avasi oman vastaanoton Portsmouthissa. Potilaita kävi ehkä kaksi viikossa, joten Doyle käytti aikansa kirjoittamiseen. Vuonna 1885 hän avioitui.
Vuonna 1886 hän alkoi kirjoittaa salapoliisiromaania, vastinetta rikostarinoille joiden kehnouteen Doyle oli kyllästynyt. Päähenkilö Sherlock Holmesin päättelykyvyn esikuvina olivat Poen salapoliisi C. Auguste Dupin ja Doylen eräs yliopisto-opettaja, tohtori Joseph Bell. Doyle sai romaaninsa Punaisten kirjainten arvoitus julkaistua vuonna 1887, mutta sitä tuskin huomattiin ja Doylekin piti sitä vain välityönä. Pari vuotta myöhemmin yhdysvaltalainen lehti tilasi kuitenkin tarinalle jatkoa. Romaani Neljän merkki ilmestyi 1890. Doyle lopetti lääkärinammattinsa ja ryhtyi ammattikirjailijaksi. Hänen ensimmäinen Sherlock Holmes -tarinakokoelmansa ilmestyi heti seuraavana vuonna.
Doyle aateloitiin vuonna 1902. Vanhemmalla iällään Doyle alkoi harrastaa spiritismiä, ensimmäisessä maailmansodassa kaatuneen poikansa kuoleman masentamana.
Kirjallisuutta
Ulkomaisia kauhukirjailijoita. Toimittaneet Jukka Halme ja Juri Nummelin. BTJ Kirjastopalvelu, 2005.
