Tykkäsin tästä ensimmäisellä lukukerralla sen verran, että annoin arvosanaksi 8. Nyt toisen lukukerran jälkeen tiputin arvosanan seiskaan, eli on ihan kelpo teos edelleenkin.
Miljöö on ankeaa, enemmän tai vähemmän. Ehkä vielä hiukan enemmän olisi voinut kuvailla tulevaisuuden näkymiä, vaikka tarinaa kuljetettiinkin hienosti keksityissä paikoissa. Toimintaa oli riittävästi, kekseliäs juoni eteni reippaasti ja pääosin uskottavastikin. Isoimman miinuksen romaani saa henkilöhahmoistaan: päähenkilö Uno Louner on kuvattu hyvin ja hahmolla on ihan taustaa ja syvyyttäkin, mutta loput henkilöt ovat melko latteita. Sotaveteraanien keskustelutyyli on järjestään niin Suomi-äijää, että se alkoi jo häiritsemään.
Kritiikistä huolimatta ehdottomasti lukemisen arvoinen teos!
