Belgarionin ja Mallorean tarujen liitteet · #2
Alkuteos ilmestynyt 1997. Suomentanut Tarmo Haarala. Kartat: Shelly Shapiro & Christine Levis. Etulehden kartat: Larry Schwinger. Päällyksen kuva: Keith Parkinson. Rinnakkaisteos kirjalle Belgarath – Velhon tarina. 3. painos 2002. Sidottu, kansipaperi.
Portti-palkinto 1999 (käännösteokset, lehden lukijaäänestys). British Fantasy -palkintoehdokas 1998.
Hän on nainen, joka kohoaa yli soturikuninkaiden ja taruolentojen: velhotar Polgara, Pyhän Belgarathin tytär, joka on vaikuttanut Lännen kuningaskuntien kohtaloihin jo kolmen vuosituhannen ajan. Tämä on kiehtova kirja kertoo hänen vaiherikkaasta elämästään, josta Belgarionin ja Mallorean tarut ovat antaneet jo aavistuksen.
Polgara on mahtavien velhojen tytär, josta kasvaa intohimojen ja ristiriitaisten tunteiden hallitsema nainen. Jo nuoruudessaan, lempeän kaksoissisarensa rinnalla, hän oppii rakentamaan rauhaa mutta myös lietsomaan sotaa, saavuttamaan rakkautta ja menettämään sen – elämään sen ikivanhan ennustuksen mukaan, joka määräsi hänet taistelemaan Valon ja Pimeyden välillä.
Polgara – Velhottaren tarina on ikimuistoinen huipennus moniosaiselle Belgarionin tarulle – nykyfantasian ykkössarjalle.
*
Odotus on ohi! Velhotar Polgaran elämäntarinassa huipentuu moniosainen, häikäisevä saaga ihmisten, jumalien ja taruolentojen monituhatvuotisesta kamppailusta.
Valkea suortuva nuoren Polgaran korpinmustissa hiuksissa oli muisto isän ensikosketuksesta. Isän, joka tunnettiin lukemattomilla nimillä: Vanha Susi, Patriarkka, ikiaikainen Belgarath-velho. Äitiään Polgara ei nähnyt vuosisatoihin – tämä oli alati muotoaan muuttava, kellansilmäinen Poledra. Polgaran kasvinkumppani oli lempeäluontoinen Beldaran, rakas kaksoissisar. Yhdessä he varttuivat vehreässä Aldurin Laaksossa, missä Polgara ensi kertaa tiedosti mahtavat velhottaren kykynsä.
Polgaran kohtalona oli kuitenkin jättää idyllinen Laakso ja lähteä toteuttamaan elämäntehtäväänsä: se oli Rivan kuningassuvun viimeisen kuninkaanpojan kasvattaminen suojassa pahan voimilta. Polgara saattoi tehtävänsä loppuun, mutta Ennustus hallitsi yhä hänen elämäänsä...
Tämä on legendaarisen naisen elämäntarina hänen itsensä kertomana. Tervetuloa vielä kerran Belgarionin tarun unohtumattomaan maailmaan!
David Eddings on yhdistänyt voimansa vaimonsa ja pitkäaikaisen työtoverinsa Leigh'n kanssa tässä muhkeassa fantasiaseikkailussa, joka on saaga ihmisten, kuninkaiden ja jumalien seitsentuhatvuotisesta sodasta, oudosta kohtalosta ja ennustuksesta, jonka täytyi käydä toteen.
Näe yhdellä silmäyksellä, mitä Risingshadow-lukijat ajattelevat tästä kirjasta.
Jaa oma kokemuksesi muiden Risingshadow-lukijoiden kanssa.
Mitä Risingshadow'n lukijat ajattelevat tästä kirjasta
Polgaran tarina ei ole aivan yhtä vahvalla pohjalla kuin Belgarathin. Hahmona tämä ei ole aivan niin mielenkiintoinen kuin isänsä, mutta velhottaren taustat tarjoavat siitä huolimatta mielenkiintoista luettavaa.
Polgaran persoonallisuus ei ole aivan yhtä omintakeinen kuin Belgarathilla, joten kirja ei ole aivan samanlaisella tasolla kuin isästään kertova teos.
Suosittelen kuitenkin lukemaan, varsinkin jos Belgarion/Mallorean taru ja Belgarathin oma teos kiinnostivat.
Ensimmäinen ajatukseni kirjan nähdessäni oli: Onko tämmöinenkin olemassa? Kirja on sinänsä tuntematon, eikä siihen kannata käydä käsiksi, jos ei ole lukenut Belgarionin tai Mallorean tarua. Kirja tuo ihanasti lisätietoa Polgaran suhtkoht tuntemattomaan henkilökuvaan, ja täydentää asioita, jotka jäivät avoimiksi Belgarath - Velhon tarinassa. Kirjan kertojana on tietenkin Polgara itse.
Kirjassa on huumoria, seikkiluja, jännitystä ja kaikkea mitä loistavassa fantasiakirjassa pitää ollakkin. Tämä tiiliskiven kokoinen kirja on myös tunteikas. Joissakin kohtauksissa kyyneleet virtaavat ja tekisi mieli heittää kirja seinään. Kuitenkin sen aina ottaa aina takaisin käsiinsä, kun ei osaa lopettaa.
Polgara - Velhottaren tarina on kerrasaan loistavaa luettavaa, ja se todistaa taas kerran Eddingsien mahtavia kirjailijantaitoja. Suosittelen kirjaa kaikille Eddings-faneille toivottaen hyviä lukuhetkiä!
Kyllähän tämä Eddings-fanille ihan menee, mutta muuten tässä ei mitään ihmeellistä ollut. Kirjassa on joitakin ristiriitaisuuksia edellisten kirjojen kanssa, enkä ollut aivan tyytyväinen kaikkiin juonenkäänteisiin. Polgara ei mielestäni oikein sovellu kertojahenkilöksi, ja välillä hänen täydellisyytensä käy hermoille.
Polgarassa riittää pituutta kirja-ahmatille. Tyyliltään se on kirjoittajiensa taattu hyvä teos, joka antaa sopivasti lisää näkökulmaa Belgarionin ja Mallorean taruille.
Luin alunperin kirjan englanniksi ja sellaisena se on hiukan suomenkielistä parempi.
Ikuinen suosikkini fantasiakirjojen joukossa 9+
