Alkuteos ilmestynyt 1973. Suomentanut Jukka Kemppinen. 2. laitos: Suuri Suomalainen Kirjakerho, 1977. Kannen piirrokset: Osmo Omenamäki. Sidottu.
Ikivanhasta talosta tuli 10-vuotiaan Jamesin, hänen äitinsä, isänsä ja
sisarensa uusi jännittävä koti. Jamesin huoneeksi kunnostettiin vanha
ullakkokamari, jota ei ollut käytetty ainakaan sataan vuoteen. Mutta
huoneessa oli jotain kummallista: tavarat alkoivat kadota, maljakot
lentelivät itsestään; ja mikä ihmeellisintä, ikivanhalla käsialalla
kirjoitettuja lappusia ilmestyi milloin minnekin. Pahinta Jamesin
mielestä oli, että tapahtumia pidettiin hänen kepposinaan. Hän päätti
tutkia kuka talossa oikein mellasti. Ja kumma juttu: selvisi, että
talossa oli 1600-luvulla asunut Thomas Kempe -niminen velho, mahtava
parantaja ja selvänäkijä.
Aikaa myöten Kempe villiintyi aivan
mahdottomaksi: jopa koulun taululle ilmestyi salaperäisiä kirjoituksia.
Niin James päätti ruveta tutkimaan miten henkiä karkotetaan. Siinä
touhussa hän sai selville jännittäviä asioita entisajan ihmisten
uskomuksista, taioista, ennustuksista, hengistä – ja ihan oikeista
kummituksista.
Penelope Livelyn lämpimästi ja humoristisesti
kirjoitettu kummitustarina palkittiin ilmestyessään Englannissa vuoden
parhaana lastenkirjana (Carnegie Medal, 1973).
