Murha laitumella
Alkuteos ilmestynyt 2005. Suomentanut Helen Moster.
1. painos: WSOY, 2007. Sidottu, kansipaperi.
2. painos: Loisto, 2008. Nidottu.
Friedrich-Glauser-palkinto 2005.
Yksikään lammas ei saa jättää laumaa… mutta koskeeko sama sääntö myös paimenia?
Eräänä kesäaamuna makaa George Glenn, irlantilainen lammaspaimen, kasteisella ruohikolla hengettömänä, lapio rinnassaan. Lammaslauma on aluksi poissa tolaltaan, mutta neiti Maple, Glenkillin ja ehkä koko maailman viisain lammas, ryhtyy pohtimaan tapausta. Onneksi Georgella oli tapana lukea elikoilleen ääneen kaikenlaisia kertomuksia, ja niinpä hänen lampaansa ovatkin jo kohtalaisen perillä ihmisten aivoituksista ja rikosten selvittelyn peruspulmista.
Murhaaja palaa aina rikospaikalle, sanotaan, mutta ongelmaksi osoittautuu, kun kohta kaikki epäillyt käyskentelevät murhaniityllä. Pienen takapajulan asukkaat ovat huolissaan lähinnä kylänsä katastrofaalisista matkailunäkymistä, mutta lampaita mietityttää myös, kuka veisi ne Eurooppaan. Sen George oli eläimilleen ehtinyt jo luvata. Kun neiti Maplen älykkölampaat ryhtyvät ratkomaan murha-arvoitusta ja vaatimaan oikeutta, ei puolivillainen totuus riitä.
Murha laitumella on humoristisen makaaberi rikosromaani. Leonie Swannin esikoisteoksen käännösoikeudet on myyty jo yli kahteenkymmeneen maahan.
Leonie Swann (s. 1975) vieraili kumppaninsa kanssa Pariisissa ja keksi aiheen romaaniinsa, kun äkillinen kaipuu maalaiselämää ja hänen Irlannin-matkalla taannoin tapaamiaan lampaita kohtaan valtasi hänen mielensä.
Berliinissä nykyään asuva Swann on opiskellut filosofiaa, psykologiaa ja englantilaista kirjallisuutta Münchenissä. Hänen esikoisromaanistaan tuli ilmestyttyään vuonna 2005 välittömästi kansainvälinen menestys, joka voitti kotimaassaan Saksassa myös vuoden parhaalle debyyttidekkarille myönnettävän arvostetun Friedrich-Glauser-palkinnon.
”Murha laitumella on eläimellisen hyvä kirja.” – Stefan Kellerer, kulturnews.de
Leonie Swann
Leonie Swannin (s. 1975) on saksalainen kirjailija. Hänen romaaninsa Murha laitumella (2005) voitti kotimaassaan vuoden parhaalle esikoisdekkarille myönnettävän Friedrich-Glauser-palkinnon. Kirjassa pääosia esittävät lampaat, eivät ihmiset.
Swann ryhtyi kirjoittamaan esikoiskirjaansa Pariisissa, jossa äkkinäinen maalaiselämän kaipuu valtasi hänen mielensä. Ajatuksen kirjaansa hän oli saanut lomalla Irlannissa, missä hän ensimmäisen kerran näki vapaana laiduntavia lampaita. Ne vaikuttivat varsin persoonallisilta. ”Kirjan tapahtumat tuntuivat etenevän päässäni omalla painollaan. Murhaajan miettiminen tuotti päänvaivaa, mutta sitten kotikriitikkona toimiva aviomieheni keksi sen puolestani”, Swann kertoi vieraillessaan Suomessa.

