Siivekäs vahtikoira
Graafinen suunnittelu Eeva Sivula, Dog design. Sidottu, kansipaperi.
Siivekäs vahtikoira on romaani rakkaudesta, myötätunnosta ja kunnioituksesta inhimillisen elämän rajallisuuden ja mahdollisuuksien edessä. Romaani kertoo kahdesta naisesta, joita seuraa aivan läheltä ulkopuolinen tarkkailija, enkeli.
Alina tekee nuoren valokuvaajan kanssa sopimuksen ja antaa elämänsä viimeiset viikot ja kuukaudet kameran silmälle. Valokuvaaja Kaisa katsoo kameran etsimen läpi ja näkee pian kuolevan Alinan elämään, mutta samalla Kaisaa katsotaan: Alina oppii tuntemaan kuvaajansa, mutta myös enkeli Kaisan rinnalla haluaa tuntea tämän sisintä myöten.
Siivekäs vahtikoira kertoo toisen ihmisen näkemisestä,kuoleman ja elämän välisestä hauraasta rajasta sekä kuvaamisesta. Kuvaaminen on pakottavaa ja tunkeilevaa halua katsoa, yritys päästä kuvattavan kohteen sisään. Toisaalta kuvaaminen on myös kaunein mahdollinen yritys ymmärtää kuvattavaa, koskea ja tulla kosketetuksi. Jopa enkeli haluaa sitä.
Utriainen tavoittaa kerronnallaan yhtä lumoavan tunnelman kuin Wim Wenders elokuvassaan Berliinin taivaan alla, jossa havainnoivat enkelit ovat romaanin enkelin tavoin katsojia ja itsekin hyvin inhimillisiä olentoja. Enkeli ei voi muuttaa asioiden kulkua vaan kulkee vierellä, ihmettelee, empii ja katselee.
Arvosteluotteita:
”Ajallista ja paikallista tilaa käytetään rohkeammin, aina yliluonnollisen rajoille asti. (...) Kumpikin [Utriainen ja Alm] tekee näkyväksi tärkeää aihetta: naisen vanhuutta ja kuolemaa. Tuloksena on parasta proosaa mitä olen kummaltakaan lukenut.” – Suvi Ahola, Helsingin Sanomat 15.4.2007
”Utriaisen teoksessa yhdistyvät koko ajan elämän eri tasot, henkisyys ja filosofisuus ja arkisin realistisuus, kuoleman mystisyys ja sen kaikesta riisuva karuus. Aiheestaan huolimatta teos ei ole lainkaan ahdistava, päinvastoin, päällimmäiseksi tunteeksi jää levollisuus ja seesteisyys.” – Hannele Puhtimäki, Ilkka 8.5.2007
”Romaani etenee novellin tapaan pienin värähdyksin. Syventyneen lukijan se saa ajattelemaan sellaista, jota muuten ei ehkä rohkenisi.” –
Marja-Riitta Vainikkala, Kaleva 15.7.2007
Käyttäjät lukeneet myös
Terhi Utriainen
Terhi Utriainen (s. 1962) on Jyväskylässä syntynyt uskontotutkija ja kirjailija. Utriainen on väitellyt tohtoriksi vuonna 1999 ja hän työskentelee opettajana Helsingin yliopiston uskontotieteen laitoksella. Utriainen on julkaissut tutkimuksia, romaaneja ja runoja. Naisen suhde kuolemaan on aiheena useissa Terhi Utriaisen julkaisemissa artikkeleissa. Hän on toiminut myös kirja-arvostelijana. Terhi Utriainen asuu perheineen Vantaalla. Hänen intohimojaan ovat pitkät kävelyt, metsät, kirjat ja elokuvat.

