Eräänä päivänä tyhjä taivas
Kannen suunnittelu: Timo Ketola. Kannen kuva: Timo Sälekivi. Sidottu, kansipaperi.
Tiiliskivi-palkintoehdokas 2008.
"Olemme isäni talossa, muurin sisällä, veljeni ja minä, mutta turvaa täällä ei ole."
Tyttö on elänyt perheestään erossa maailmassa, joka on tuhoutunut
elinkelvottomaksi. Ympäristö tuntuu täysin vieraalta: kaupungit ja
kylät ovat kadonneet, ainoastaan eräs metsä näyttää vielä olevan
ennallaan.
Vanhan miehen opastamana tyttö löytää metsän keskeltä syntymäkotinsa,
joka ei kuitenkaan tarjoa turvaa – vaan järkyttäviä yllätyksiä.
Epämuotoisen rakennuksen uumenista löytyy outo veljessarja sekä isä,
jota kaikki pelkäävät.
Mitä on tapahtunut? Tyttö vedetään mukaan sokkeloisen talon
kummalliseen elämään. Vähitellen paljastuvat salaisuudet eivät jätä
yhtäkään talon asukasta ennalleen.
Tiina Raevaaran esikoisromaani Eräänä päivänä tyhjä taivas on
painajaismainen satu ja nurinkurinen kehitystarina, jossa luonto ja
eläinten maailma limittyvät ihmisten maailman kanssa. Unenomaiset kuvat
ja tuhoutuvan maailman maisema luovat kerrontaan lohduttoman mutta
kauniin tunnelman, joka pitää lukijan otteessaan loppuun saakka.
Tiina Raevaara
Tiina Raevaara on syntynyt vuonna 1979 Keravalla, jossa asuu nykyään. Raevaara väitteli tohtoriksi Helsingin yliopistossa perinnöllisyystieteestä vuonna 2005. Hän on työskennellyt tutkijana ja opettajana Helsingin yliopistossa ja on toimiinut vapaana kirjoittajana vuodesta 2007. Raevaaran novellikokoelma En tunne sinua vierelläni (2010) voitti Runeberg-kirjallisuuspalkinnon. Raevaara on kirjoittanut tiedettä yleistajuistavia artikkeleita lehtiin ja vuonna 2015 hän sai tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon. Vuodesta 2018 hän on ollut osa-aikainen työelämäprofessori Turun yliopistossa. Raevaara on vuoden 2024 Finnconin kunniavieras.
Kirja-arvioita
Raevaaran surumielinen ja synkeä maailma on kiehtova. Symbolismi tekee kirjasta vaikean, mutta haasteista nauttivalle kirja sopii! Lyhyeen mittaan on saatu paljon asiaa.
Lyhyet lauseet ja luvut toimivat kirjassa erinomaisesti. Ne toivat kirjaan keveyttä lohduttoman, jopa karmean aiheen vastapainoksi. Kirja oli helppo lukuinen, kieli kaunista ja sujuvaa. Se oli tunnelmaltaan hyvä ja kirjaa ei tehnyt mieli laskea käsistään vaan lukea yhtäsoittoa. Sanomaakin sisällöstä löytyi ja hyvin oli saatu kuvattua synkkiä ihmiskohtaloita sodan jälkimainingeissa. Arvosana 3½