V niin kuin verikosto
Alkuteos ilmestynyt vuosina 1982–1989 jatkokertomuksena sarjakuvalehdissä. Käsikirjoittaja Alan Moore. Kuvittaja David Lloyd. Suomentanut ja toimittanut Jouko Ruokosenmäki. Sidottu.
V NIIN KUIN VERIKOSTO on viiltävä tutkielma yksilön vapaudesta, sorrosta ja inhimillisyydestä, huikean monitasoinen draama sekä piinaavan jännittävä trilleri. Kirjoittaja ALAN MOORE on sarjakuvamaailman arvostetuimpia kirjoittajia, rohkea uudistaja ja kokeilija, jonka aiemmin suomennetut työt (mm. Kerrassaan merkillisten herrasmiesten liiga, Tappava pila ja Helvetistä) ovat keränneet niin kehuja kuin kaupallista menetystäkin. Taiteilija DAVID LLOYD (mm. Hellblazer, Kauhu) loistaa V:ssä hallitulla kuvakerronnalla ja tunnelmallisella kuvituksella, joka herättää Mooren ideoiman vaihtoehtomaailman sekä hahmogallerian henkiin ennennäkemättömällä tavalla.
Alan Moore
Alan Moore (s. 1953) on brittiläinen sarjakuvakäsikirjoittaja, jonka tunnetuimpiin teoksiin kuuluvat Vartijat, V niin kuin verikosto, Helvetistä ja Kerrassaan merkillisten herrasmiesten liiga. Moore on kirjoittanut monien tunnettujen sarjakuvahahmojen seikkailuja, kuten Teräsmiehen ja Rämeen olennon.
Moore on monissa sarjakuvaharrastajien äänestyksissä nostettu parhaaksi elossa olevaksi sarjakuvakäsikirjoittajaksi. Monista Mooren teoksista on myös tehty elokuvaversiot, mutta hän on yleensä vetänyt nimensä pois niistä ja kieltäytynyt ottamasta vastaan rahaa tulevistakin elokuvaversioista.
Muita teoksia kirjailijalta David Lloyd
Kirja-arvioita
Tartuin V niin kuin verikostoon eräänä sunnuntai-iltapäivänä ajatuksenani lukaista parikymmentä sivua ja jatkaa viikolla. Kävi kuitenkin harvinaislaatuisesti ja ehtoolle asetuttaessa koko opus olikin jo kahlattu läpi. Vaikka leffa oli jo tuttu, imaisi juoni mukaansa niin, ettei paremmasta väliä. Tunnelma on verikostossa enemmän kohdallaan, eikä vähiten piirrosjäljen ansiosta (sen verran on kuitenkin nipotettava, että muutamia hahmoja en tahtonut aina erottaa toisistaa, kun ne näyttivät niin samanlaisilta). Ja mikä parasta: tarinassa on vähän pointtiakin. V niin kuin verikosto laittaa ajattelemaan. Se kyselee paljon, muttei aina anna vastauksia. Joutuisalukuista ja samaan aikaa älyllisesti haastavaa luettavaa löytyy harmillisen harvoin. V niin kuin vertaansa vailla!
Aku Ankan lukijat eivät kutsu sarjakuvia taiteeksi, koska he ovat jääneet paitsi sellaisista mestariteoksista kuin ”V niin kuin Verikosto”. Ensinnäkin hulluuden ja nerouden rajoilla häilyvä V on demonisessa naamiossaan ja harkitussa persoonattomuudessaan yksi kirjallisuushistorian kiehtovimpia ja tyylikkäimpiä antisankareita. Ja mitä tekniseen puoleen tulee, intensiivisessä käsikirjoituksessa ja taidokkaasti pelkistävissä ruuduissa on todellista imua. Teki mieli laiminlyödä työt, sulkeutua hiljaisuuteen ja ruokkia kaikkia älyaistejaan jännityksellä, eettisillä pohdinnoilla ja sillä mitä erikoisimmalla kiintymyssuhteella, joka V’n ja Eveyn välille muodostuu. Koskettava loppu poikkeaa hieman elokuvan versiosta, mutta on mahdoton sanoa, kumpi toimii paremmin: molemmat ovat välineensä rajoissa mainiosti toteutettuja.