Pohjan akka

Kansi: Satu Ketola. Sidottu, kansipaperi.

”On vain Pohjola, taivaalla läikkyvä revontuli ja porojen karheat korvat.”

Seija Vilénin toinen romaani johdattaa lukijan kansanrunojen myyttiseen Sariolaan, Kalevalasta pohjoiseen. Vahvan naisen kohtalotarina kertoo Louhesta, kuolemasta, kateudesta ja sen pelosta, että lopussa kadotamme vapauden.

Louhi viettää viimeisiä aikojaan hoidattavana ja toisten armoilla, silti sitkeänä ja peräänantamattomana. Hänen tarinaansa tallentaa kirjailija Pertti. Pohjolan ja Kalevalan lisäksi liikutaan nyky-Suomessa, eletään dementiakodin arkea ja pakataan kalaa tehtaan liukuhihnalla.

Teos tarkkailee maailmaa aistillisesti ja lakonisen huumorin avuin. Pohjan akka kulkee kumartelematta ja kosimatta, uhkuen alkukantaista voimaa.

Aistillinen romaani täynnä Pohjolan taikaa.