Sinä ja minä sitten joskus
Alkuteos ilmestynyt 2011. Suomentanut Laura Honkasalo. Sidottu.
Mitä jos voisit nähdä tulevaisuuteen? Jos saisit selville millaista elämäsi on 15 vuoden kuluttua? Ja entä jos et olisikaan se, joksi sinun piti tulla?
On vuosi 1996. Emma saa uuden tietokoneen, jolta löytyy outo ohjelma. Ystävänsä Joshin kanssa hän saa selville, että kyseessä on tulevaisuuden keksintö nimeltä Facebook. Sen avulla ihmiset voivat kirjoittaa internetiin päivityksiä omasta elämästään; urastaan, valinnoistaan, parisuhteestaan.
Emman aikuiselämä näyttää tilapäivitysten valossa masentavalta, Joshin puolestaan lupaavalta. Pian he huomaavat, että heidän vuonna 1996 tekemänsä valinnat vaikuttavat heidän tulevaisuuden Facebook-päivityksiinsä, jotka alkavat vähitellen muuttua. Minkä suunnan Emman ja Joshin elämä ottaa – ovatko he viidentoista vuoden päästä yhä ystäviä? Vai kenties jotakin muuta?
Jay Asherin romaani Thirteen Reasons Why nousi New York Timesin bestsellerlistalle ja pysyi siellä 29 viikkoa. Huippusuosittu tekijä on kirjoittanut uusimman romaaninsa yhdessä ystävänsä Carolyn Macklerin kanssa. Kaikki alkoi hullusta ideasta ja pienestä sähköpostista. Warner Bros on ostanut oikeudet elokuvaan.
Kirja-arvioita
Luin tämän aikoinaan silloin uutena ja nyt reilun kymmenen vuoden päästä uudestaan. Itse tykkäsin tästä ensimmäisellä kerralla enempi kuin nyt uusintalukukerralla. Nuortenkirjojen kategoriassa tämä on keskitasoa ja sisältää sitä perusteiniarkea seurustelusuhteineen. Kurkistus tulevaisuuteen Facebookin kautta oli ideana hyvä, mutta ei kuitenkaan ole oikein kestänyt aikaa, koska Facebook ei ole samanlainen hitti kuin tuolloin. Tämä ei siis todennäköisesti uppoa enää nykyteineille luettavaksi, vaan enempi niille entisille teineille, jotka olivat aikoinaan Facebookissa liiankin kanssa.
Tyyliltään kirja on häiritsevän samanlainen muutamia vuosia sitten lukemieni esiteinihöttökirjojen kanssa. Idea vain oli parempi. Kielestä tätä ei voi erikoisemmin kehua. Meneehän se siinä, ei nyt joka sivulla töki, mutta... Njoo, ei kovin nautittavaa. Hahmoihinkaan ei pystynyt syventymään. Emma oli ärsyttävän täydellinen, kiltti, fiksu, urheilullinen, suht siveellinen. Josh taas ei ensin ole olemassakaan, ja yllättäen koulun suosituin tyttö on kiinnostunut. Mitä? Sivuhenkilöt olivat samalta mantereelta, persoonattomia ja ohuita. Todella hyvin oli maalattu lukijalle 1996 Amerikka. Näyttää juuri sellaiselta kuin olen samaan aikaan perustuvista jenkkikirjoista lukenut. Olen siis asiantuntija, varsinkin koska synnyin kahta vuotta myöhemmin. Idea on hyvä. Okei, takakansi herättää vain ennakkoluulot, "Joup, ei voi olla hyvä", mutta tarinassa toimi. Muutoin juoni ei iskenyt epäuskottavine neliödraamoineen. Facebook kuitenkin toimi parhaiten. Sinänsä en pitänyt ylettömän paljon tässä mistään, mutta. Koukutuin pahasti ja luin tätä odotushuoneessa tauotta. Haluan lukea tämän tai jotain sen kaltaista uudestaan. Miksi? Miksi?!?!?!
