Routamieli
Routamieli: Kertomus pojasta, joka ei halunnut olla sankari. Graafinen suunnittelu ja taitto: Kristjan Gabral. Nidottu.
Kuvastaja-palkintoehdokas 2015.
Kättäni kirveli ja kuumotti puukon terän jäljiltä. Nyrkkiin puristetusta kädestäni valui verta rannettani pitkin. Olin viiltänyt verivalan kämmeneeni samalla puukolla, jolla valan oli vannonut kauan kuolleena maannut nainen. Uskollisuuteni soturiklaanille ja vannomalleni valalle jatkuisi suurin piirtein yhtä kauan kuin hänenkin. Verivalan sanat hakkasivat mielessäni samaa tahtia kuin nopeaksi käynyt sykkeeni. Mielessäni pyörivät vain vanhojen jumalten nimet.
Routamieli elää Pohjolassa, jossa asutaan luonnon ehdoilla ja soturiklaani valvoo rauhaa. Hän unelmoi paikasta soturiklaanin riveissä ja tulevaisuudesta rakkaansa, Ranan, rinnalla. Unelmat murenevat, kun Routamieli saa jumalilta tehtävän. Hänen on lähdettävä kauas tuntureiden taakse kuullakseen jumalten äänen.
Turussa asuvan Silja Suden esikoisromaani Routamieli on aikuisellekin lukijalle sopivaa fantasiaa. Se yhdistelee tuoreella tavalla suomalaista ja kalevalaista traditiota sekä fantasiaperinnettä.
Käyttäjät lukeneet myös
Silja Susi
Silja Susi asuu Turussa. Routamieli on hänen esikoisromaaninsa.
”On helpompaa kirjoittaa romaani sotureista, pakkasöistä ja onnellisuuden tavoittelusta kuin parin sadan sanan esittelyteksti itsestään. Näin
totesin katsellessani ikkunasta harmaata usvaa ja punaisia
pihlajanmarjoja. Olen syyssäistä nauttiva 24-vuotias kirjailija, joka
elelee Turussa pellon, kaupungin ja metsän välissä. Syksyllä
esikoiskirjani Routamieli sai alkunsa, ja syksyllä viisi vuotta
myöhemmin se lähtee kohti uusia seikkailuja.
Rockmusiikki, erityisesti kotimainen, on vuosikymmenen ajan siivittänyt kirjoittamistani. Suomenkielinen lyriikka tarjoaa joskus yhden säkeen,
joskus kokonaisen kappaleen, jonka pohjalta voi luoda uutta. Siksi
melankolinen pohjavire vaikuttaa usein tekstieni taustalla.
Myös suomalainen luonto on innoittajani. Pidän jokaisesta vuodenajasta, niiden väreistä ja tuoksuista. Metsät ovat kotoisia paikkoja. Niiden
keskellä rentoutuu ja mielikuvitus livahtaa uusille poluille. Kaksi
paimensukuista lapinkoiraani antavat hyvän syyn kulkea metsässä, myös
silloin kun laiskottaisi.
Routamieli lähti nimestään liikkeelle. Sirpaleita siitä on ollut
nähtävissä jo teinivuosieni kirjoituksissa. Tunnelma teokseen tuli
suomalaisesta rockista ja miljöö taigasta sekä pohjoisen tuntureista.
Suomalainen kansanrunous ja -uskomusperinne näyttivät suuntaviivoja, kun teksti sai viimeisen muotonsa.”
Kirja-arviot ja kommentit
Ihan kohtalainen kirja. Kirja eteni osittain aika hitaasti, mutta toisaalta siinä hypättiin myös aika pitkiä ajanjaksoja melkein kokonaan yli. Aika sekava kirja oikeastaan, mutta ihan luettava kuitenkin.