Näe yhdellä silmäyksellä, mitä Risingshadow-lukijat ajattelevat tästä kirjasta.
Jaa oma kokemuksesi muiden Risingshadow-lukijoiden kanssa.
Mitä Risingshadow'n lukijat ajattelevat tästä kirjasta
Siitä on jo melkein vuosi, kun luin tämän kirjasarjan. Muistan kuitenkin vieläkin, millaisen vaikutuksen se minuun teki. Yksi parhaista lukemistani kirjasarjoista! Ainoa miinus on se, miten tähän tuotiin kreikkalaista mytologiaa mukaan. Sarja olisi hyvin voinut pysyä Suomessa.
Joka tapauksessa Rouhiainen osaa kirjoittaa hyvin, tekstiä oli helppo lukea ja se osattiin pitää mielenkiintoisena. Kaikki hahmot olivat ihania omalla tavallaan.
Sarjan viimeinen osa oli täynnä yllätyksiä, edellisen osan jälkeen minulla ei ollut enää mitään odotuksia tälle kirjalle. En oikein pitänyt kirjan alusta, mutta loppua kohden aloin lämpenemään. Olen aivan tyytyväinen, että sarja loppui kuten loppui.
Aluksi tuntui ettei tarina oikein etene kun se jo äkkiä onkin täydessä vauhdissa. Paljon tapahtui ja välillä ei oikein mitään. Kirja oli hyvä! Yllättävän mutta silti niin "no niin tietysti" lopun kanssa.
Tykkäsin kovasti kirjasta, mutta se loppui ihan selvästi kesken. Toivon, että kirjasarja jatkuisi vielä. :)
Erittäin hyvä kirja. Tarina etenee sujuvasti ja koukuttaa helposti. Selventää joitakin aiemmissa kirjoissa tapahtuneita asioita. Suosittelen lämpimästi niille, jotka ovat lukeneet muutkin osat :)
En pitänyt kauheesti Jäljitetystä, mutta Vainuttu oli kyllä susirajan arvoinen päätös!
Kirjotin arvostelun blogiin: http://ilonasinspirations.blogspot.fi/2015/12/kirja-arvostelu-elina-rouhiainen.html
En jaksanut kirjoitella joka kirjasta omaa arviota, niin kirjoitan nyt sitten tähän.
Susiraja on ehdottomasti yksi lempisarjojani. Kaikki yllättävät käänteet, jännitys, romantiikka... Kaikki sopi mielestäni yhteen.
Veikkailimme tuossa ennen Vainutun julkaisemista sitä, että kuka on daimonin ja ihmissuden risteytys. Heti tuli kummallekin mieleen Niko. Koska Nikohan on susi, mutta on aivan loistava vaatteiden ompelussa? I don't get it.
Lempihahmoni ovat tietysti Raisa ja Mikael. Raisa on ihana, daimonin ja suden lapsi. Sinnittelee päänsärkyjen, migreenien ja pyörtymisten läpi. Raisa on vahva. Mikael taas ehkä lempihahmoni koko maailmassa! Ihmissusi, komea, mukava, alfasusi ja rohkea!
Kirjassa oli tietysti muutama hiukan sekava kohta, mutta lukemalla uudestaan nekin ymmärsin. Sekosin aivan täysin, kun Mikael ei palannut kuujuoksulta! Itkin aivan toivottomasti, sillä luulin tietysti että Mikael kuoli.
Mielestäni kirjan loppu oli mielenkiintoinen. Mutta se tuntui oikealta. Aloin oikeasti itkeä (taas) kun luin viimeiset kaksi lausetta.
Mielestäni sarja on oikein hyvä, ja jos Elina kirjoittaa vielä lisää meinaan lukea!
P.S. Toivon että kukaan ei tuomitse minua mielipiteideni perusteella. Olen nähnyt sellaista täällä.
Pidin sarjasta paljon ja odotukseni olivat korkealla sen päätösosasta. Kreikkalaiset kuviot olivat ripaus uutta susien sekaan ja siksi olisin ehkä toivonut siltä suunnalta enemmän. Hieman ontto tunne jäi kalvamaan, mutta muuten olen oikein tyytyväinen kirjaan. Pidän ja suosittelen!
Kun posti toimi tämän kotiin, minun oli ehdottomasti päästävä lukemaan tämä ennen muita kirjoja. Ensimmäinen osa tästä sarjasta sai minut kiintymään tähän maailmaan aivan totaalisesti. Olen ollut aiemmin vähän skeptinen suomeen sijoittuvien fantasia-kirjojen suhteen, mutta Kesytön muutti mieleni. Hukkavaara oli heti alusta todella mielenkiintoinen ja houkuttava maailmaa, ja melkein kiljuin ääneen kun hahmot palasivat Hukkavaaraan tässä viimeisessä osassa. Olisin lukenut Hukkavaarasta paljon enemmänkin kuin mitä kirjoissa oli.
Daimon-kuvio jäi minulle edelleen aika etäiseksi asiaksi koska sudet veivät kaiken huomioni. Ehkä minusta on vieläkin vähän vaikea sulatella noita kreikan kuvioita, mutta ei se kirjasta huonompaa tee vaan antaa siihen vähän erikoista säväystä.
Loppu olikin sitten tapahtumaa täynnä ja viimeisillä sivuilla tuntui, että putosin vähän kärryiltä Raisan "palatessa" taas kuvioihin. Hiukan haikeita fiiliksiä herättivät nämä viimeiset sivut, mutta onneksi minulla on kaikki neljä kirjaa hyllyssä jotka voi lukea uudelleenkin jos siltä tuntuu.
Kirjan takakannen kuvauksen luettuani pelästyin niin pahanpäiväisesti, etten pystynyt aivan täysin nauttimaan kirjan keskivaiheen tapahtumista, vaan mahdollinen kamala loppuratkaisu kummitteli mielessäni jatkuvasti. Kuitenkin näin jälkikäteen sanottuna itse tarina ja sen henkilöt saivat upealle tarinalleen, hienolle matkalleen, täydellisen lopetuksen. Tarinan ja sen henkilöiden kehityksen ohella myön kirjailijan itsensä kehitys oli minusta varsin hyvin huomattavissa monissa kohdissa, mikä on aivan mahtava asia. Jään kaipaamaan susirajaa kovasti! Hieno päätös mahtavalle sarjalle, ei voi muuta sanoa!
Tykkäsin todella paljon tästä kirjasarjasta! Vainuttu oli muiden osien tapaan todella hyvä ja juuri omaan makuuni sopiva. Lopetus oli hyvin mielenkiintoinen, sen verraan hämilleen se veti, että muutamaan otteeseen oli luettava uudestaan, ennen kuin uskoin lukemani...
