Keskiyön valtiatar

Huh, sainhan minä viimein luettua tämänkin. Alkuvuosi on ollut sellaista hullunmyllyä, että lukeminen on jäänyt aivan sivuun. Tämänkin ostin jo aikaa sitten, mutta lukeminen on ollut hyvin hidasta. Kyllähän tästä uhkuu sellainen Claren tyyli kirjoittaa ja oli ihanaa pitkästä aikaa sukeltaa varjometsästäjien maailmaan uusin hahmoin ja jännittävin juonin. Hauskaa oli myös, että Jace ja Clary kävivät myös vierailemassa tämän kirjan sivuilla. Ihan hyvä tarina tämä oli, ehkä paikoitellen vähän tylsä ja junnaava, mutta loppua kohden alkoi tapahtumaan sitten. Ei tämä ehkä itselle herättänyt samanlaista fani-innostusta kuin alkuperäinen Claryn tarina, mutta ihan viihteellistä luettavaa tämä kuitenkin oli. Toivottavasti tähän tulee jatkoa jossain vaiheessa suomeksi, olisi ikävää jos ei pääsisi selvittämään miten kiinnostaville juonikuvioille käy.

Tämä kirja oli minulle ilahdus, sillä alun perin en ollut varma julkaistaisiinko Keskiyön valtiatarta suomeksi. Onneksi niin kuitenkin tapahtui ja pääsin hyökkäämään kirjan sisältöön. En alussa tiennyt, kuinka suhtautua kirjaan, sillä olin tottunut lukemaan varjomaailmasta Claryn silmin ja kokemuksin. Emma oli kuitenkin positiivinen yllätys ja olin hänet jo Varjojen kaupungit-sarjassa kohdannut. Tämä sarja alkoi mieleenpainuvasti ja on uskomatonta, kuinka Cassandra Clare kykenee luomaan samaan maailmaan sijoittuvan teoksen aivan eri silmin. Keskiyön valtiatar oli juonena hyvä ja varsinkin haltijat olivat mieleeni. Jokainen sivu kätki sisäänsä salaisuuksia ja piti lukijan mielenkiintoa yllä. Loppu oli ehdottomasti yksi omista suosikeistani niin hahmojen kuin viimeisen lauseen takia! Uskon kirjasarjan ajavan minut pakkomielteen partaalle edellisen tavoin. Ja se ei todellakaan ole huono asia!

Keskiyön valtiatar on aivan mahtava kirja. Minulla oli todella suuret odotukset kirjaa kohtaan, koska Claren tapa kirjoittaa on aivan mainio. Mietin myös, että aikooko nainen tuoda tähän kirjaan edellisestä kirjasarjasta tuttuja hahmoja. Vastaus on kyllä, mikä oli erittäin hyvä veto. Oli kuitenkin loistavaa, etteivät tutut hahmot vieneet koko showta, vaan he olivat loppujen lopuksi todella pienessä roolissa.

Pidin myös siitä, että kirjassa selitettiin paljon Varjojen kaupungit sarjan viimeistä osaa, jotta ei haittaisi, vaikkei olisi lukenutkaan kyseistä sarjaa. Tällä lailla kirja pysyi helppolukuisena. 

Hahmoista Emma ja Julian olivat todella kivoja. Mietin jännityksellä sitä, ovatko he jotain Claryn ja Jacen kaksoisolentoja, mutta onneksi näin ei ollut. Pidin myös kaikista Julianin siskoista ja veljistä, varsinkin Tavvy tuli täytenä yllätyksenä. Yleensä en pidä kauheasti lapsihahmoista, mutta hän oli todella suloinen ja sympaattinen. 

Odotan innolla, että sarjan toinen osa tulisi pian.