Lumihiutale

Pidin kirjasta, mutta aiempaan verrattuna ehkä hieman tylsä. 

Hämmästyin kun Alfan johtajataidot horjuvat, sillä olin ajatellut Alfan aina määrätietoisena johtajana.

Hurjakoiran pennut toivat loppuvaiheilla hieman mukavaa toimintaa kirjaan, mutta kuitenkin tuntui, että kirjan joitakin kohtia oltiin tahallisesti venytetty, jottakirjasta saataisiin ns. toimintarikkaampi.

Loppu jäi kyllä todella jännään kohtaan ja mua jotenkin harmitti, sillä uskoin pentujen kuitenkin liittyvän laumaan ja että niistä kasvaisi kunnollisia koiria, mutta kävikin sitten toisin. Onneksi sentään Lipsu selviytyi takaisin laumaan. :) 

Lue lisää ...

Kirja kertoi hyvin siitä kuinka ennen elettiin ja tarjosi historian havinaa Suomea koskien.

Hahmot olivat kekseliäitä ja persoonallisia ja pidin siitä kuinka asioita kerrottiin monen hahmon näkökulmasta. Minua hellyytti Suden omat nimet asioille kuten taivas=ylinen ja ihminen=pitkä hännätön. 

Suden ja Torakin suhde oli luja ja se pääsi näkymään monesti eri jaksojen aikana. Heidät oli luotu yhteen. Toisin kuin Renn ja Torak jotka olivat pikemminkin riitelemässä jatkuvasti. No, heidän suhteessaan oli ylä- ja alamäkiä. 

Kirjassa tuli vastaan paljon yllätyksiä joita en välttämättä olisi odottanut. Jääköön ne nyt kuitenkin uusilta lukijoilta tietämättä. 

Minua häiritsi sekin että jotkin asiat olivat hieman epätodellisia kirjan aikakauden tai tilanteen mukaan. 

Esim. Se että ihmiset kutsuivat erästä eläintä "alkuhäräksi" vaikka silloin elettiin aikaa ennen jääkautta. Alkuhärkä on siis mielestäni epäsopiva nimi. 

Tai "Sakasanhirvi". Miksi he kutsuivat sitä "saksan" hirveksi, vaikka silloin tuskin mistään Saksasta tiedettiinkään?

Pienistä virheistä huolimatta kirja oli mielestäni lukemisen arvoinen!