Luettuani kirjan viime yönä loppuun toiseen kertaan voin todeta, että se kesti toisen lukukertansa aika hyvin. Kun ensimmäisen kerran iskin tähän kirjaan en ollut vielä juuri tutustunut genren muuhun kirjallisuuteen ja Linnunradan käsikirja liftareillekin oli lukematta. Ennakko odotuksia minulla kuitenkin oli ennen sarjaan koskemista kun olin lukenut juuri aikaisemmin Elric Melnibonélaisen ja Maailmantuskan soturin. Tämä sarja pääsi kuitenkin iskemään aivan odotuksiani toisenlaisella otteella, se saa aikaan toistuvia naurunpuuskia, mutta koskettaa välistä myös muilla tasoilla. Pituudella kirjaa ei ole pilattu mikä lisää lukukokemuksen intensiivisyyttä, kun pari osaa kirjasarjasta voi lukea saman päivän aikana. Dialogit ovat varmaan sarjan parasta antia, mutta myös hahmoilla on havaittavaa kehitystä, välillä tulee eteen myös varsin mielenkiintoisia kuvauksia, niin hahmoista kuin ympäristöstä ja laitteista. Keskimmäinen osa ei välttämättä ole sarjan paras, ehkä jopa heikoin, mutta ei ainakaan merkittävästi huonoinkaan. Se ehkä olisi itsenäisenä teoksena mennäkseen kaivannut jotain johdantoa tapahtumiin, nyt henkilöiden motiivit jäävät melko epäselviksi ensimmäistä osaa lukemattomille. Kirja ja koko sarjaa voisi myös lähteä tulkitsemaan kantaaottavasti ja asioita ruotivana, se pistää ajattelemaan, jos haluaa, mutta ei pakota siihen. Pystyin myös hieman samastumaan päähenkilöön ja ehkä tämä auttoi myös ymmärtämään itseäni. Suosittelen, vaikka luulenkin, että tämä ei uppoa kaikkiin aivan samalla tavalla, vaan olin osin olosuhteidenuhri.