Kataja

Idea ja kirjoitus olivat hyviä, en vain oikein päässyt kirjan mukaan, se ei tuntunut todelliselta. Vaikka (ilmeisesti) kirja sijoittuu nykyaikaan ja meidän maailmaamme, en saanut siitä oikein otetta. En myöskään samaistunut henkilöihin. Olin välillä vähän pihalla, mutta se voi johtua alhaisesta älykkyydestäni.

Kirjan kerronta oli mukavaa; siinä oli ihania kielikuvia, minä-muodossa kirjoitettu teksti kertoi paljon päähenkilön luonteesta ja rakastin siinä olevia, hmm, "sanontoja" esim. suosikkini "Jos putoat kalliolta, et menetä mitään vaikka yrittäisitkin lentää". Sanonta on väärä sana, tiedän, mutten keksi muutakaan. Pidin kirjasta.
Tässä kuitenkin kolme syytä, miksi annoin vain neljä tähteä:
-Huomasin useampaan kertaan, että tekstistä puuttui pilkkuja esim. ennen alistuskonjuktiota.
-En pitänyt lopusta.
-Kirjassa jäi selittämättä monia arvoituksia, joihin voi kyllä arvata vastauksen. Tämä seikka jäi silti häiritsemään.
Kuitenkin, suosittelen kuitenkin lukemaan.

En suosittele kirjaa kovin nuorille, koska se sisältää väkivaltaa, mm. miekkailua melko verisesti, ihmisen tappamista miekalla ja nuoren lapsen lyömistä. Kirja on kirjoitusasultaan omasta mielestäni sangen sujuvaa, mutta oman nuoren ikäni vuoksi en pitänyt sen väkivaltaisuuksista, enkä olisi lukenut sitä loppuun, jos minulla olisi ollut parempaa luettavaa.

Arvosana koulun arvosana-asteikolla: 7-

Hmm... Olento "kiduttaa" lapsia?
Ehkä henkisesti, mutta kiduttaminen on vakava juttu. Oikeasti.

Kirja on kohtuullisen hyvä, joskin en pidä päähenkilöstä ja muutenkin kirja kului hitaasti. Mutta koska minä olen niin kummallinen, oletan, että muut pitävät siitä. Kirjassa on ihan hyvä lopetus. Pidän kirjassa erityisesti siitä, että siinä voi itsekin päätellä jotain ilman, että sitä on käytännössä mahdotonta tietää ennalta (kuten joskus samassa sarjassa).
Kouluarvosana-asteikolla antaisin kirjalle 8+ .

Kohtuullisen hyvä kirja, mutta siinä on hieman ärsyttäviä asioita, jotka laskevat kirjan arvosanaa, esim. epätietoisuutta juonen kannalta tärkeistä asioista (okei, voin olla tyhmäkin). Keskimääräisesti pidin kirjasta ja suosittelen sitä.
Kouluarvosana-asteikolla antaisin kirjalle 8½ .

En ptänyt kirjasta, vaikka aiemmin olen suosinut The Nightmare Room-kirjasarjaa. Kirja loppuu epäselvästi ja se jää mietityttämään. Aihe ei ollut minulle mieluinen ja luin kirjan hitaammin kuin yleensä luen kirjani. Luin tämän kirjan kuitenkin loppuun, enkä yllätynyt iloisesti.
Antaisin kirjalle kouluarvosana-asteikolla 7- .

Pidän tälläisistä kirjoista, joiden juonen voi päättää itse, mutta tässä kirjassa on ärsyttäviä yksityiskohtia. Kirjan parissa voi viihtyä vaikka kuinka kauan, mutta lopulta se alkaa kyllästyttää. Suurin osa tarinoista päättyy kuolemaasi. Suosittelen ajan tappamiseen.

Kun tarvitsin kipeästi lukemista kirjastojen ollessa kiinni, löysin Suomalaisesta Kirjakaupasta tämän kirjan, jota isäni suositteli. Niinpä ostin sen, vaikka en ollut koskaan ennen kuullut sarjasta, saati lukenut sitä.
Aluksi lukeminen oli hidasta tietämättömyyteni vuoksi, mutta se helpottui selvästi päästessäni pidemmälle. Sivulla 123 en suoraan sanoen pitänyt kirjasta lainkaan, mutta yksi lukemattomista heikkouksistani on se, että en voi jättää kirjaa kesken.
Yllätyin posiitiivisesti huomatessani kirjan olevan suorastaan loistava lukuelämys, joskin minua ärsytti päähenkilön ahneus. Kirja ei ole lapsellinen eikä edes lapsenomainen, vaikka kirjassa on ties mitä epäluonnollisia olentoja.
Kirja loppui hieman epämääräisesti, minulle jäi sen jälkeen jäi selittämätön haikea tunne.
Kouluarvosana-asteikolla antaisin kirjalle 8+ .

Olen Morndunin kanssa samaa mieltä siitä, että kaikki kannet ovat olleet rumia (en ymmärrä puolimetrisiä neniä ym.) ja J. K. Rowlinging kyvyistä, mutta nyt pois niistä asiosta. Itse pidin kirjasta yhtä paljon kuin edellisistä, mutta ymmärrän kyllä, mielipiteen siitä, että siinä oli paljon selittelyä. Juuri sen takia suosittelen lukemaan edeltävät kirjat ennen tätä, muuten saatat hyvinkin olla aivan pihalla. Selvästikin Rowling ei ole tarkoittanut tätä luettavaksi ennen muita teoksia. Ennen tätä kirjaa on alussa selitetty aiempia tapahtumia niille, jotka eivät ole mahdollisesti lukeneet aiempia kirjoja. Joka tapauksessa suosittelen luettavaksi!

Tässä kolmannessa kirjassa huomaa jo sen nerokkaan juonen yhteensopivuuden aikasempien kirjojen välillä, jota ilman en tunnistaisi J.K. Rowlingia. Kirja on aivan ihana, ainakin yhtä hyvä kuin edelliset, vaikka juoni poikkeaa aika tavalla niistä. Tässä kirjassa kyllä riittää jännitystä, vaikka Harry ei joudukaan napit vastakkain lordi Voldemortin kanssa. Huumoria on entiseen tapaan rutkasti. Kirja on elämys, joka jokaisen tulisi kokea.

Kirjassa on kummalinen kirjoitustapa, ja ei ainakaan minun mielestäni huumori ole kovinkaan hauskaa, joten luin kirjan vain puoleenväliin saakka. Se olisi saattanut tulla paremmaksi, mutta en vain jaksanut lukea sitä. Kirjassa on epäselviä asioita, mutta siinä on melko hyvä juoni.

Ensimmäiseen kirjaan verrattuna tässä toisessa osassa on enemmän jännittäviä tapahtumia ja olen huomannut, että aikuiset lukijat pitävät yleensä aina vain enemmän kirjoista, kun sarjassa edetään. Kirjassa on siis nyt enemmän toimintaa, mutta silti huumoria ja se tempaa mukaansa niinkuin ennenkin. Anna myyntilukujen puhua puolestaan!