Artemis Fowl: Opalin kosto
Alkuteos ilmestynyt 2005. Suomentanut Jaakko Kankaanpää.
1. laitos: WSOY, 2005. Sidottu, kansipaperi.
2. laitos: Loisto, 2007. Nidottu.
Keijut pyyhkivät Artemis Fowlin muistista kaiken, mitä nuori rikollisnero sai selville heidän maailmastaan. Vahinko vain, että nyt Artemiksen apua tarvitaan – kipeämmin kuin koskaan.
Koomasta herätetty tonttunainen Opal Koboi ei tunne sääliä käynnistäessään uuden, kauhistuttavan hankkeensa. Komisario Holly Short lavastetaan murhaajaksi, ja seuraavaksi tähtäimessä on itse Artemis Fowl...
…mutta muistaako Artemis enää lainkaan, mistä nämä eriskummalliset olennot ilmestyivät hänen elämäänsä?
Eoin Colfer
Eoin Colfer (s. 1965) asuu vaimonsa ja kahden poikansa kanssa pienessä Wexfordin kaupungissa Irlannissa. Colferin taipumus mielikuvituksellisten seikkailujen sepittämiseen sai alkunsa hänen kotikaupungissaan, jossa hän kirjoitti näytelmiä jo kouluikäisenä ja innosti luokkatovereitaan sonnustautumaan ryöstelevien viikinkien asuihin. Colfer työskenteli 15 vuotta opettajana kotikaupungissaan ennen ryhtymistään päätoimiseksi kirjailijaksi. Colfer on asunut myös Italiassa, Tunisiassa ja Saudi-Arabiassa.
Artemis Fowlin seikkailuissa on tärkeänä osana keijut ja kääpiöt, jotka ovat Irlannille tyypillistä kansanperinnettä. Colfer on ammentanut siis vanhoista taruista, mutta hänen kirjoistaan löytyy myös scifiaineksia perinteisten fantasiahahmojen lisäksi.
Ennen menestysteostaan Artemis Fowlia (2001) Colfer ehti kirjoittaa useita lasten- ja nuortenkirjoja. Suuri kirjallinen läpimurto koitti Colferille nuori rikollisneron Artemis Fowlin myötä – peräti kolme kustannusyhtiötä oli kiinnostunut kirjan oikeuksista samaan aikaan. Colfer sai tiedon menestyksestään vaimoltaan ollessaan välituntivalvojana koulunsa pihalla. ”Lapset olisivat voineet kiivetä seinille ja hypätä katolta loppuvälitunnin aikana enkä olisi huomannut mitään”, Colfer muisteli tapausta jälkikäteen.
Ensimmäinen Artemis Fowl -kirja sai vuonna 2002 Britanniassa sekä British Book Awardin että WH Smith -palkinnon parhaana lastenkirjana. Colfer vieraili Suomessa vuoden 2013 Helsingin kirjamessuilla. Colferin teoksia on myyty yli 25 miljoonaa kappaletta.
Artemis Fowl
Sarja sisältää 8 pääteosta ja yhteensä teoksia 9 kpl.
Alasarja Artemis Fowl - Sarjakuva
Alasarja Fowlin kaksoset
Kirja-arvioita
Tämä kirja ei jatko-osana kalpene ollenkaan sarjan aikaisemille kirjoille, taattua Colferin laatutekstiä. Suosittelen!
Opalin kosto on taaskin niin nokkelasti kirjoitettu ja en voi olla ihailematta Artemiksen älykkyyttä ja keksintöjä! Sarja ei muutenkaan ole tavallinen nuortenkirja ja Colfer on kirjailijana omaa luokkaansa. Tosin tässä kirjassa vihasin sitä kun yksi lempihahmoista kuolee. Se kirpaisee, aina.
Kun tarvitsin kipeästi lukemista kirjastojen ollessa kiinni, löysin Suomalaisesta Kirjakaupasta tämän kirjan, jota isäni suositteli. Niinpä ostin sen, vaikka en ollut koskaan ennen kuullut sarjasta, saati lukenut sitä. Aluksi lukeminen oli hidasta tietämättömyyteni vuoksi, mutta se helpottui selvästi päästessäni pidemmälle. Sivulla 123 en suoraan sanoen pitänyt kirjasta lainkaan, mutta yksi lukemattomista heikkouksistani on se, että en voi jättää kirjaa kesken. Yllätyin posiitiivisesti huomatessani kirjan olevan suorastaan loistava lukuelämys, joskin minua ärsytti päähenkilön ahneus. Kirja ei ole lapsellinen eikä edes lapsenomainen, vaikka kirjassa on ties mitä epäluonnollisia olentoja. Kirja loppui hieman epämääräisesti, minulle jäi sen jälkeen jäi selittämätön haikea tunne. Kouluarvosana-asteikolla antaisin kirjalle 8+ .
Kirja oli juoneltaan hyvä, mutta hieman samanlainen sarjan ensimmäisen kirjan kanssa. Juoni oli hyvin otteessaan pitävä ja kerronta oli sujuvaa. Osaltaan jäi ärsyttämään päähenkilöiden selviäminen kaikesta, mutta tätä tasapainotti yhden mielenkiintoisimman henkilön kuolema. Minua myös hämmästytti Artemiksen tyyneys hänen kohdatessaan Hollyn ensimmäisen kerran, eihän hän tiennyt mitään keijujen olemassa olosta. Kirjan henkilöt olivat taattua Colferin laatua. Heistä löytyi jälleen kerran huumoria, kiintymystä, välittämistä ja muita hyvin voimakkaita tunteita. Erityisiä suosikkejani ovat Mulch ja Foaly, jotka tuovat aina hymyn huulille huumorinsa avulla. Opalia oli myös mukava seurata ja lukea hänen lähes skitsofreenisiä puheitaan. Kirja on mielestäni täyden viiden pisteen arvoinen. Se on viihdyttävä, eikä sitä malttaisi millään laskea käsistään. Kirjan loppu oli hieman yllättävä, mutta se oli erittäin hyvä ja antaa viitteitä seuraavista kirjoista. Suosittelen lämpimästi kaikille fantasian ystäville, mutta vain, jos olet lukenut sarjan edelliset osat.
Opalin kosto on minusta tähän asti ilmestyneistä Artemis Fowleista huonoin. Tavallaan tässä asetelma palautetaan alkuasentoon, samaan tilanteeseen kuin ennen Ikuisuuskoodin tapahtumia ja Artemiksen muistin pyyhkimistä. Synkempi kuin aiemmat Fowlit ja hieman läsähtänyt ja pyörittää yhä edelleen samoja juttuja kuin aiemmat osat. Mutta jotakin hyvää löytyy ja kirjaan ei kyllästy niin paljon että sen heittäisi käsistään. Suosittelen sarjan aiemmat osat lukeneille. Arvosana: 7-.
Hyvä kirja, jollain tavoin synkin Artemis Fowl kirjoista. Ei kyllä ole suosikkini sarjasta. Vähän puutuneeksi menee toiminta,että 80km/h ajellaan vaikka satasta saisi painella.. Silti ehtii kirja kyllä viihdyttämäänkin huumorillaan ja yllättävillä juonenkäänteillään, että kyllä paljon hyvääkin tästä kirjasta löytyy.
