Q_Black

Olen pitkään halunnut lukea kirjan, jossa kirjoitetaan vampyyrin ja ihmissuden suhteesta, koska niitä ei pahemmin ole eteen sattunut. Todella kivasti kirjoitettu ja taattua Harlequin-laatua. Asia luisuu sujuvasti toiseen eikä niitä jäädä vatvomaan. Lisäksi rakastan suuresti suhteita, jossa pari aluksi vihaa toisiaan ja he naljailevat keskenään. Blu on ihanan säpäkkä persoona. Creed taas asiallisempi, mutta ei onneksi mitenkään "Edwardmainen". Juoni on loistava. Plussaa tietenkin kaiken maailman fantasiaolennoista! On vampyyreja, susia, noitia ja keijuja!

Lueskelin tästä arvosteluja ja vähä epäilin kirjaa takakannen perusteella. Yksi syy miksi tämän päätin lukea oli se, että tämä on Meyerin kirjoittama. Alku takkusi pahasti. En meinannut pysyä yhtään kärryillä. Lisäksi alku oli vähän tylsähkö. Pelkkää Melanien ja "sielun" kahdenkeskistä valtataistelua. Mielenkiinto heräsi puolivälissä kun muita ihmisiä astui kuvaan. Suorastaan ahmin jokaisen rivin enkä voinut enää lopettaa lukemista. Todella oivallisesti keksitty juoni. Niin erilainen kirja kuin mihin olen tottunut, mutta ehdottomasti lukemisen arvoinen! Tämä kirja kannattaa lukea pari kertaa, että sisäistää koko kirjan sanoman.

Tyyliltään aika paljolti samanlaista tekstiä kuin Rowlingin kirjoissa. Tunnelmakin aika samanlainen. Kirjana hiukan tylsähkö, mutta kuitenkin kelpo luettavaa. Hahmot ovat herkullisia. Kirtash on ehdottomasti oma suosikki. Sellainen ilkimys komeassa paketissa. Innolla odotan toista osaa, koska tämä ensimmäinen jäi niin jännään kohtaan.

Ehdottomasti suosikkikirjani. En tiedä, miksi tästä tuli niin suuri suosikki. Ehkä ihanaisen Jacobin takia, joka yrittää valloittaa Bellan sydämen. Kun taas viha Edwardia kohtaan vain kasvoi tämän kirjan myötä. Rasittavaa, että hahmosta on tehty niin täydellinen. Kiltti, syntejään katuva, kirjakieltä puhuva yli-romantikko, joka haluaa vain ja ainoastaan Bellan parasta. Jopa niin paljon, että päättää asioita tämän puolesta.

Taattua Meyer-laatua. Tässä kirjassa rakastuin peruuttamattomasti Jacobiin, joka on mielestäni sata kertaa aidompi hahmo kun Edward. Luksusta, että sai lukea oikeastaan vain Bellasta ja Jakesta sekä heidän ystävyydestään. Ihmissudet vaan on kivoja ;)

En edes tiennyt koko sarjasta kun heräteostoksena ostin Houkutus-leffan. Tottakai piti sitten haalia kirjat kun sai tietää enemmän kyseisestä saagasta. Meyerin kirjoitustyyli on paljon kuvailevaa ja mielenkiintoista. Hahmoista on saatu niin omanlaisia ja aitoja omalla tavallaan. Rakastuin heti Cullenien perheeseen.

Loistava kirja ja päästiin tutustumaan erikoiseen harpyijaan. Ihanaa, että jokaiseen kirjaan on laitettu ripaus erilaisuutta. Erilaisia hahmoja ja paikkoja. Tämä kirja ei jätä ketään kylmäksi. Jos pidit aiemmista, pidät tästä myös todella paljon.

Tähän mennessä tylsin kirja, koska kirjan päähenkilöt eivät herättäneet mitään mielenkiintoa. Anya kävi usein jopa pahasti hermoon. Välillä oli kuitenkin kiva lukea näiden kahden kissa ja hiiri- leikeistä. Samaa taattua Showalterin tyyliä :)

Ah ja voih, olen sanaton. Rakastan fantasiaa ja romantiikkaa yli kaiken. Tässä kirjassa niiden lisäksi on vielä upeita demonimiehiä. Teksti on helppolukuista eikä yhden asian ympärille jäädä pyörimään tuhottoman pitkäksi aikaa. Lisäksi on paljon mytologiaa. Sarja tosiaan muistuttaa aika paljon Black Dagger Brotherhoodia, mutta tuntuu, että tämän sarjan miehissä on enemmän luonnetta.

Tämä kirja jatkaa aika samoilla linjoilla ensimmäisen kirjan kanssa. En oikein osaa sanoa kumpi oli parempi, koska molemmat ovat niin tasaväkisiä. Zoeyn ystävät ovat ihania ja jaksavat kerta toisensa jälkeen naurattaa.

Pidin kyllä. Mielenkiinto heräsi heti alussa eikä lukeminen ollut tökkivää. Hieno juoni ja plussat siitä, että näistä vampyyreista on tehty erilaisia kuin normaalisti. Välillä ärsytti "teinimäinen" kirjoitustyyli, mutta annettakoon se anteeksi, koska kirja jätti "yöntalo-himon".