Mihael

Ihastuin Siilin eleganssiin noin vuosi sitten ja törmäsin tällä sivustolla sattumalta Haltiaelämää opukseen ja kiinnostuin, koska Muriel oli kirjoittanut fantasiaa.
En löytänyt selkeää juonta kirjasta ja ajankulu kirjassa tuntui, että tapahtumat olisi tapahtuneet viikon sisään, mutta oli kulunut parisen vuotta kirjaan loppuun päästessä. Jotenkin Muriel onnistui turhilla selityksillä, muisteloilla ja muulla hukuttamaan itse juonen ja saamaan siitä sekavan ja hyppelevän.
Tarina voisi olla kaunis, jos siinä edettäisiin paremmin juonessa, eikä sekaisesti kaikessa muussa ja isommat tapahtumat myös selitettiin niin lyhyesti ja epämrääräisesti, että ne tuntuivat sivujutuilta.
Tämä on ensimmäinen kirja elämässäni, jonka kanssa nukahdin sitä lukiessani, mutta uteliaisuuteni sai minut lukemaan kirjan loppuun saakka. Jatko-osaa tuskin tulen koskaan lukemaan, mistä oli puhe kirjan kansilärpäkkeessä.

En tiedä mikä asia sai koko sarjaan hurahtamaan, ärsytti koko aika ihan Zo:sta lähtien monikin asia ja 12 kirjan tarina ja miljoona taistelua ja sotkua ja kuolemaa oli survottu niin pieneen aikaan. Olisi ollut mm parin kolmen vuoden sisään asiat, eikä joka viikko ja kuukausi uusia taisteluita, eihän siinä kerkeä pahiskaan levätä!
Kyllä teinit nopeasti saavat uusia kumppaneita, mutta jos kuolee raa'alla tavalla ja sitten olet toisen pojan kainalossa ja olet niin rakastunut. Nuo asiat eniten ärsyttää.
Mutta luin innolla kuitenkin kaikki osat ja heti varausta kirjastoon tämän viimeisenkin kohdalla!
Kiitos näistä kirjoista, toimiva kerrontatapa tietenkin osana miksi luki vaikka ärsytti ja jokunen todella onnistunut hahmo oli myös mukana.
Kokonaisuus kyllä ok, vaikka kritiikkiä jaksaisin jauhaa pitemmänkin aikaa ja joka pikkuasiasta. Olen vain kriittinen ja samalla myös liian utelias ja ahne, jonka takia varmaan sarjan kokonaisuudessani luin.

Olen yllättynyt!
Olin erittäin pettynyt aikaisempiin kolmeen osaan, mutta tässä kiteytyi tarina järkevästi eikä tehnyt mieli jättää koko aika kirjaa kesken. Edellisissä osissa häiritsi kaikkien tyhmyys, huono tarinankerronta, huonot henkilöt. Suoraan sanottuna kaikki, mutta ne sain luettua pässin itsepäisyydellä.

Tätä kirjaa suosittelen lukemaan ja voi jättää aikaisemmat osat lukematta, koska tarinaan on liitetty hyvin ns. edelliset tapahtumat, että lukija pysyy mukana mitä on tapahtunut ja miksi tapahtuu tässä kirjassa.

Kokonaisuus kuitenkin tästä sarjasta on, että Cast olisi voinut keskittää energiansa Yön Talo -sarjaan kuitenkin. Nytten voi jo kuitenkin vielä viidettä osaa Partholonia aloitella kivalla mielellä, toivoen että tämä ei ole ainoa hyvä osa.

Novelleja on hankala kirjoittaa ihan sen takia, että paljon asiaa pitäisi saada pieneen tilaan.
Näissä useissa oli ongelmana lukujen vaihdoissa olevat aikahypyt joissa sekoittui tarina pahastikkin välillä(sama koskee edellistäkin kirjaa), mutta tässä toisessa kirjassa oli paremmin hallussa novellien ominaisuus kuin edeltäjässä.
Myös itse tekstin seassa jäi monia asioita mietityttämään, kun ei ollut tilaa kertoa asiasta tarkemmin, vaikka olisi lopulta oleellisiakin asioita tarinan kannalta.
Löytyi kirjasta onneksi muutama todella onnistunutkin kirjotelma ja niistä mainittakoon "Rafael" ja "Falachustin talossa".
Osassa tarinoista jäi myös itse Steampunk hämärään ja melkein olemattomiin.
Suosittelen kyllä lukemaan kirjan kokonaan, vaikka on paljon moitittavaakin, mutta lukija kohtaistahan tuokin on, tämä oli minun mielpiteeni.

Todella erilainen fantasiakirja mihin olen tottunut, mutta en kadu, että ostin kerralla kaikki suomennetut osat omiksi ennen kun tiesin sarjasta enempää kuin nimen ja sen, että kaverit ihmetteli että en ole lukenut taikka seurannut sarjaa. Seuraava kirja kehiin ja katsotaan miten ihmisille, elukoille ja olennoille käy ja mitä vielä tulossa!

Yllätyin suuresti kirjasta! Olen aika nirso toisaalta lukemaan suomalaista fantasiaa, mutta tässä on onnistuttu todella hyvin ja sopivasti ärsyttävä päähenkilökin mukana!
Uteliaisuus tietenkin pisti lukemaan ja alelaari antoi kiihdykettä, piti sitten ostaa loputkin osat hyllyyn, vaikka ei ollut edes ensimmäistä aloittanut.
Suosittelen siis suuresti niillekkin jotka eivät suomalaisesta fantasiasta perusta ja uskaltaa ottaa haasteita vastaan!

Kun alotin koko sarjan en uskonut, että jaksaisin kaikkia 12 lukea!
Kirjailija kehittyi sarjan aikana huomattavasti ja tuli koko aika asioita eteen joiden mukaan oli pakko mennä ja yllättävinä asioina oli juonenkäänteet joita ei tosiaankaan osannut odottaa, vaikka pääasiassa tiesi jo mitä tuleman pitää, ennen kuin oli lähelläkään ratkaisua. Oli hieno sarja kyllä!