Harakanloukku
Graafinen suunnittelu: Niina Yli-Karjala. Nidottu.
"First you wanna kill me, then you wanna kiss me."
Suosikkitrilogian päätösosassa vaara ja viettelys kulkevat käsi kädessä. Viken katoaminen heittää Rufuksen ja Unnan olosuhteisiin, joista yksikään faunoidi ei ole palannut elävänä.
”Selvitä saaliisi heikkoudet ja rakenna loukkusi näistä elementeistä”, neuvoo metsästäjän käsikirja. Kun Viken puhelin ei baariyön päätteeksi vastaa, aavistaa Joone pahinta. Pelastusretki tuntemattomaan pakottaa Unnan ja Rufuksen unohtamaan sydänsurunsa, mutta mullistaa Joonen elämän sitäkin rajummin. Nuori jousimies pelastaa Joonen pulasta ja huokuu vetovoimaa, jonka edessä harakkapoika on aseeton. Alkaa taistelu aikaa, pakkasta ja päänsisäisiä houkutuksia vastaan. Kun saalistajan ja saaliin intohimot ovat yhteisiä, ei mikään ole enää itsestään selvää ja roihu syttyessään pidäkkeetön.
Annukka Salama
Tamperelainen Annukka Salama (s. 1980) on nuortenkulttuurin moniosaaja, joka on työskennellyt muun muassa tuottajana ja mainossuunnittelijana.
Kirja-arvioita
Tähän on hyvä päättää faunoidijengin tarina, vau! Vaikka koko trilogia on ollut todella hyvä ja minun makuuni juuri passeli, oli tämä viimeinen omalla tavallaan paras kirjasarjan kirjoista. Tutut hahmot pyörii mukana tuoden tekstiin naurettavaa huumoria, jota olisi minun puolesta saanut viljellä enemmänkin. Välillä olin hieman pettynyt miten helposti kaikki faunoidijengin suunnitellut asiat menivät niinkuin he halusivat, mutta en antanut sen häiritä lukukokemusta. Samoin olisin kuullut lisää Edenistä ja Ronnista, sekä Nemon suhtautumisesta tilanteeseen kirjan lopussa. Kirja, ja koko kirjasarja, on ihanan värikästä kieltä käytettynä koottu mielikuvituksellinen maailma, johon lukija uppoaa totaalisesti! Kirjasarjan pariin palaan varmasti myöhemmin ja suosittelen muille luettavaksi.
Ensin haluan sanoa, että kiitos tuhannesti Annukka Salama, että kirjoitit tämän sarjan! Kiitos! Olen syvästi rakastunut tähän sarjaa ja olen hyvin varma, että sinäkin rakastut jos luet tämän. Kannattaa ehdottomasti lukea! Aion itsekin lukea tämän sarjan varmasti vielä monesti uudelleen. Tässäkin osassa oli aivan mahtava kerronta ja tarina eteni mukavasti. Iivar oli ihana lisäys, tykästyin häneen heti. Oli myös mukava lukea kirjaa hiukan erinäkökulmasta. Lisäksi huomasin uusia puolia jo ennestään tutuista hahmoista mikä oli myös hyvin mukavaa. Harmittaa, että tämä sarja taisi nyt loppua tähän, mutta odotan jo innolla Salaman seuraavaa teosta, jos sellainen tulee. En saa tähän kerrottua kuinka hieno sarja Faunoidit on, niinpä sinun on ehdottomasti luettava tämä, että ymmärrät!
Selvästi trilogiansa paras. Juoni eteni tehokkaasti ja hahmot olivat hiukan vähemmän kamalia tai onttoja kuin edellisissä osissa. Samaa ongelmaa oli kuitenkin myös kuin edellisissä osissa; kaikki tapahtuu liian helposti. Vastoinkäymisiä toki on, mutta niistä selvitään ilman mitään sen suurempia ongelmia. Myöskään toimintaa ei kirjoiteta auki. Taisteluita olisi kuitenkin mielenkiintoisempi lukea, jos ne oikeasti avattaisiin. Vielä tässäkään vaiheessa metsästäjät eivät tuntuneet oikeilta uhilta vaan he olivat oikeastaan aika reppanoita.
Ihana kirja tämäkin, luin sen yhdeltä istumalta. Tässä oli sama tilanne kuin edellisessä osassa, eli ensimmäisellä lukukerralla minua häiritsi, että kerronta harhautui Unnan ja Rufuksen tarinasta, mutta seuraavilla lukukerroilla pidinkin ratkaisusta. Mahtava päätösosa yhdelle lempikirjasarjoistani!
Mä jäin koukkuun koko Faunoidit-sarjaan jo ekasta kirjasta lähtien.. Etenkin just tähän viimeiseen osaan :D Muuten, kiitos jo tässä vaiheessa Annukka Salamalle! Silloin kun löysin Harakanloukun kirjakaupasta, mä melkein hypin riemusta. Annukka on mielestäni ihan mahtava kirjailija, yksi mun lemppareistani. Hahmot on mielenkiintoisia ja teksti nykyaikaista. Jos pitäisi sanoa lempihahmo, niin tulisi kyllä vaikea valinta, sen verran upeita tyyppejä on hahmokaartissa että.. Ei vaan, kyllä mun on pakko sanoa Joone ja Iivari. Sen verran söpöjä he kun ovat :3
Aivan mahtava! Tykkäsin kovasti. Lisää!?
Aivan yli hyvä päätös Faunoidit -sarjalle!! Olisin kyllä mielelläni lukenut tätä sarjaa vielä useammankin kirjan, mutta harmikseni Salama päätti päättää sarjan kolmanteen kirjaan. Kirjan kieli on niin ihanan omalaatuista ja aina välillä oli niitä hauskoja kohtia, kuten aiemmissa sarjan kirjoissa. Tässä kirjassa oli sopivasti jännitystä ja tapahtumia. Unnasta ja Rufuksesta olisin kyllä mielelläni lukenut vielä enemmän, mutta toisaalta oli kivaa tietää Joonesta lisää ja Ivar oli mielenkiintoinen hahmo ja oli kiva lisäys faunoidi jengiin. Osittain ärsyttää, että Unnan ja Rufuksen tarina 'loppui' näin pian, vaikka eihän niiden loppu elämästä tiedä.. Onnekseni tämä kirja oli kuitenkin vähän pidempi kuin aikaisemmat, koska muuten tarinasta olisi ollut aivan liian lyhyt. Mä kuitenkin elättelen toiveita, että Salama kirjoittais vielä jatkoa faunoideille, koska oli vähän surullista, että Nemo jäi ihan yksin, ja siis tietysti olis kiva jos Vikkekin löytäis kumppanin. Kaikinpuolin tosi hyvä kirjasarja, joka on vaatinut aivan hemmetisti mielikuvitusta!<3
Ihan paras kirja forever! Kirjalle on pakko tulla vielä jatkoa. Tykkäsin erityisesti just Iivarista ja Joonesta. Aivan ihana pari. Toivon tosi paljon jatkoa tälle sarjalle, Salama on niin hyvä kirjailija.
Olihan tätä jo odoteltukin! Siinä missä kaksi ekaa osaa kutkutteli nauruhermoja ja meno oli rennon letkeää, tässä kolmannessa osassa oli rutkasti enemmän jännitystä ja hurjia tapahtumia, joten aiemmille osille tyypillinen huumori jäi taka-alalle vaikka sitä tässäkin tekstissä viljeltiin. Salama on tällä kertaa onnistunut heittämään pussukkaan päähenkilöiden lisäksi tappajia, heidän irvokkaita elintapojaan, seikkailua tappajakaupungissa ja hiukan veren roiskutustakin saaden aikaiseksi hämmentävän ja poskia kuumottavan sekoituksen toimintaa ja tiukkoja tilanteita. Jostain syystä en ole syttynyt kirjoissa erityisesti Joonelle, joten ne osat jäivät minulle vähän toisarvoiseksi Unnan ja Rufuksen rinnalla, joskin olisin kaikista mieluiten lukenut lisää Ronnista ja Edenistä. Makunsa kullakin! Pidin kyllä todella tästä kirjasta jossa oli tapahtumaa ja mielikuvitusta venytettiin ihan urakalla aiempiin enemmän todentuntuisiin osiin verrattuna. Harmittaa, että tämä tarina oli tässä, mutta ehkä me saamme vielä niitä faunoidi-tarinoita luettavaksi. Upea lukukokemus!
Olin vähän kyllä pettynyt tähän. Ykkönen oli tosi hyvä ja kakkonenkin melko hyvä. Tästä jäi jotenkin semmonen tunne, että loppu olisi kirjoitettu jotenkin kiireessä, että se olisi keskeneräinen. Odotin vaan jotain enemmän. Pidän kyllä hirveästi Annukan tyylistä kirjoittaa, mahtavaa luettavaa, juoni vain jotenkin ontui minun mielestäni.
Aivan ihana. Tämän odottelu oli sen arvoista! Unna kiristi hermojani taas lapsellisuudellaan mutta kaikki muu korvasi sen kyllä :)
Ihan kirja en olisi voinut parempaa toivoakkaan! En nyt jaksa ihmeempiä arvostelemaan kuin ettäkaikki hahmot ihania ja Jonne ja Iivari on ihana pari!(Unna ja Rufus myös <3)