_kirjakeiju_ - kirjahylly
Lukutrendit
Suosikki kirjani
Viimeisimmät tapahtumat
Romaani ihmisolentojen suhteesta luontoon ja siitä, miten luonnosta ei pääse eroon vaikka kuinka pyristelisi. Päähenkilönä on seurapiirien rakastama Katica, joka tekee jotain, millä on kauaskantoiset vaikutukset niin ihmisolentoihin kuin keuhkopuihinkin, mistä he ovat riippuvaisia.
Lue lisää ...
Ajatuksia herättävä, ahdistava, villi. Tämä kirja on kaikkea. Aikatasoilla leikitellään ja lukijan on oltava tarkkana, jotta pysyy mukana. Kirja ei olekaan mitään rentoa loppukesän lukemista teemansa, kerronnansa ja tarinansakaan puolesta.
Jos pidät kirjoista jotka tulevat voittamaan palkintoja, tämä on sinulle!
Ihmisyyttä ja aikaa pohtiva scifikirja, jossa seurataan selittämätöntä halua kiivetä vuorelle. Tosiaan kaikki alkaa siitä, kun keskeltä valtamerta löytyy vuori ja sitä tutkimaan palkataan joukko alojensa parhaita tutkijoita. Vuorta ympäröi kuitenkin jokin selittämätön ja tunne sen kun vahvenee, kun aletaan kiipeämään kohti huippua.
Lue lisää ...
Kirjassa pyöritellään mielenkiintoisia teemoja. Mitä on ihmisyys ja miten uskomusmaailmamme muokkaa meitä? Miten aika todellisuudessa toimii? Ajoittain vaatikin keskittymistä, että pysyi mukana käsiteltävässä aiheessa. Useista aikatasoista huolimatta kerronta on kuitenkin yllättävän selkeää, eikä lukija putoa kärryiltä.
Suosittelen tätä kirjaa sinulle, jos olet lukenut jonkin seuraavista ja pitänyt siitä:
- Helena Waris: Vuori
- Henrik Fexeus: Viimeinen illuusio -trilogia
- Hanks Green: The Carls -kirjat
Kruunun tyttäret -sarjan toisessa osassa Rose ja Wren aloittavat vaativan urakkansa Eanan hallitsijoina. Ongelmia vyöryy päälle niin ulkomailta kuin omankin kansan parista, eikä vangittu mummo ja syvään juurtunut noitaviha ainakaan auta. Tiedossa on juonittelua, räiskintää, sekavia tunteita ja DRAAMAA.
Lue lisää ...
Tässäpä kirja, johon on mahdutettu paljon kaikenlaista. Kansien välistä löytyy täysipainoinen seikkailu, jossa matkustetaan ympäri tunnettua maailmaa ja tökitään mehiläispehiin jokaisella kulmalla.
Jotenkin seikkailu jäi minulle hieman etäiseksi, ehkä syynä oli kolmannen persoonan kertoja? Kuitenkin seurailin mielenkiinnolla mitä seuraavaksi tapahtuu ja miten ongelmat ratkotaan. Ja arg mikä loppu!
Ihmisenhaltija-sarjan toisessa osassa Tuuli muuttaa Helsinkiin aloittaakseen uuden elämän. Pelkkä maisemanmuutos ei kuitenkaan auta, vaan menneisyys saapuu kolkuttelemaan ovelle, eikä itseäkään pääse tällä keinolla pakoon.
Lue lisää ...
Kirjan juoni on yhtä yllättävä ja arvaamaton kuin ensimmäisessäkin osassa. Koskaan ei tiedä millainen otus se sieltä kulman takaa putkahtaa ja mitä se tahtoo. Päähenkilöstäkään ei oikein ota selvää, että mikä hän on naisiaan. Pikkuhiljaa hän ehkä löytää itseään tässä kirjan edetessä. Ehkä.
Kirjan kansihan on aivan upea ja tarinan idea on edelleen mielestäni todella hyvä. Tämä kakkososa ei kuitenkaan ihan yltänyt koukuttavuudessa ensimmäisen tasolle. Johtuu ehkä tästä kaikesta jahkaamisesta ja negatiivisesta fibasta, joka tarinan yllä roikkuu. Olen vähän enemmän "hoidetaanpa hommat kuntoon" -tyyppiä, joten tällainen ärsyttää. :D
Edelleen sain tästä Rouhiaisen Susiraja-fiboja ja ehkä jotenkin tunnelmaltaan samanmoinen kuin Fitzpatrickin Hush hush - sarja (kirjat Langennut enkeli jne.).
Empyrean-sarjan avausosassa Violet aloittaa opiskelunsa lohikäärmeratsastajaksi. Homma on kaikkea muuta kuin sitä, mitä hän elämältään tahtoisi. Mutta vaihtoehtoja ei ole ja hän aloittaa eloonjäämiskamppailun koulussa, josta joko valmistutaan tai jossa kuollaan.
Lue lisää ...
Tätä sarjaa on somessa hehkutettu valtavasti, eikä syyttä. Tässä on kaikkea, mitä kirjalta toivon! Kutkuttavaa dialogia, jännittävä juoni, kiihkeitä suhteita ja LOHIKÄÄRMEITÄ. Mainitsinko jo lohikäärmeet, koska KYLLÄ!
Okei, olen siis valtavan innoissani nyt tästä kirjasta. Menee ehdottomasti lempikirjojeni joukkoon niin että heilahtaa. Suosittelen ainakin laillani Sarah J. Maasin tuotantoa fanittaville.
Rauniara-sarjan toisessa ja näin ollen myös viimeisessä osassa ratkotaan Rauniara-maan kohtalo. Ajan kierto on sekaisin ja maa alkaa rapautua ikuisen syksyn kynsissä. Päähenkilömme ottavat käsiinsä hirmuhallitsijan syrjäyttämisen ja asioiden palauttamisen oikealle tolalleen.
Lue lisää ...
Juoni on monimutkainen ja siinä mukana pusymisessä tarvitaankin jo jonkin verran ajatustyötä. Hommaa ei helpota päähenkilöiden ja muiden henkilöhahmojen melkoinen määrä. Toisaalta osin tästä johtuen saadaan tarinasta monipuolinen ja sitä päästään tutkailemaan monelta kantilta.
Pidin kirjassa siitä, että "pahikset" eivät ole pahoja vain siksi, että he ovat pahoja. Samoin "hyvikset" eivät ole ainoastaan hyviä, vaan heillä on myös inhimillisiä piirteitä. Myös juoni on mielenkiintoinen ja yllättävä.
Joka kurjen laulua kuuntelee -kirjan itsenäinen jatko-osa, jossa Nanalla menee huonosti. Lähimenneisyydessä on rankkoja juttuja ja sen lisäksi hän näkee eläväisiä unia. Kirjassa on kaksi aikatasoa: Nykyaika ja menneisyyden Japani.
Lue lisää ...
Juoni, tai sanoisinko juonet, ovat kiinnostavia ja tempaavat mukaansa. Tietoa pimitetään mukavasti, joten ainoa keino saada tietää mikä tässä nyt on meininkinä, on jatkaa lukemista.
Kerrontaratkaisut hieman hämmensivät minua välillä. Nykyajassa puhe- ja kirjakielen erikoinen käyttö veti jatkuvasti huomiota juonesta. Varsinkin alun siirtymässä oli lisäksi vaikea pysyä kärryillä siitä, kuka on päähenkilö. Mutta kyllähän se siitä selvisi, kun jatkoi lukemista.
Ja se kettu oli hämmentävä tyyppi. Minulle jäi sellainen tunne, että jonkinasteinen kontekstiymmärrys jäi minulta nyt huomaamatta, kun japanilainen kulttuuri ei ole minulle kovin tuttu.
Kokonaisuutena pidin tästä kirjasta kuitenkin enemmän kuin ensimmäisestä osasta. Erityisesti kirjan loppupuolella kerronta alkoi sujua niin, että viimeiset 100 sivua tuli luettua jo imeytyneenä tarinaan.
Päähenkilömme vetävät henkeä sarjan kolmannen osan dramaattisten käänteiden jälkeen. On tulossa talvipäivän seisaus ja valmistelut ovat kovassa vauhdissa. Lahjojen hankinnan lisäksi poliittinen ilmapiiri ja suhdekuviot mietityttävät henkilöhahmoja.
Lue lisää ...
Kirjassa on vahvasti täytekirjan tuntua. Pysähdytään mietiskelemään menneitä tapahtumia ja stressataan jo tulevista. Eihän tämä sarjan aiempien osien tasolle yllä, mutta en usko sen olevan tarkoituskaan. Tämän kirjan jälkeen kiinnostaa vielä enemmän se, mitä seuraavaksi tapahtuu.
Kansikuvauudistus häiritsee niin paljon. En tykkää sarjan kansien uudesta ulkonäöstä. Turhan räikeä, ei sovi sarjan henkeen. :/
Airepolis-scifisarjan avaava kirja. Suljetussa kaupunkivaltio Airepoliksessa ei mene hyvin, kun innovaatiot on asetettu ihmisten elämien edelle. Päähenkilö Kipinä yrittää päästä perheineen pois, mutta suunnitelmat särähtävät sirpaleiksi. Täytyy yrittää selviytyä.
Lue lisää ...
Kirjaa leimaa ahdistava tunnelma, jota halkoo ajoittainen toivon pilkahtelu. Tarinaan on saatu hyvin vangittua se, miten ihmiset rakentavat järjestelmiä hyödyttämään vain osaa heistä toisten ihmisten kustannuksella.
Suosittelisin tätä lukijalle, joka on pitänyt esim. Emma Luoman Perhosten ajasta. Tunnelma on hyvin samankaltainen ja teemana on osaltaan selviytyminen kriisiajoista.
- Risingshadow
- Members
- _kirjakeiju_