Kahden veren tytär
Kansi ja kartta: Emmi Kyytsönen. Sidottu.
Suomalaisen Vuoden kirja 2024.
LAUSUMATTOMIA SALAISUUKSIA,
DEMONISTA LUMOVOIMAA
Moornan arki Kuninkaankaupungissa maksettuna seuralaisena on ankeaa – siitä huolimatta, että hän on päätynyt kruununprinssin suosikiksi. Hovijuhlien keskellä hän saa ihmisen ja haltian jälkeläisenä jatkuvia muistutuksia ulkopuolisuudestaan. Puoliveristä seuralaista epäilyttävämpiä ovat vain Tuoneen karkotetut demonit.
Eräänä juhlailtana kuningas herättää henkiin Remenan valtakunnan vanhan demoniuhriperinteen. Julma seremonia sytyttää Moornassa jotain, mitä hän ei osaa nimetä. Outoja tunteita aiheuttaa myös Caidas, röyhkeä ja komea haltia.
Kohtalo ajaa Moornan ja Caidaksen yhteiselle matkalle. Joutuessaan eroon tutusta ja turvallisesta Moornalle paljastuu asioita, joita hän ei olisi voinut koskaan edes kuvitella. Samaan aikaan koko valtakuntaa ravisuttava katastrofi on puhkeamaisillaan.
Kahden veren tytär on vangitsevan Moorna-trilogian ensimmäinen osa.
Käyttäjät lukeneet myös
S. K. Rostedt
S. K. Rostedt eli Saara Rostedt (s. 1993) on Suomen kirjapääkaupungissa Sastamalassa kasvanut romantasian suurkuluttaja ja markkinoinnin ammattilainen. Pääkaupunkilaistunut kirjailija kaipaa säännöllisesti latautumista mökillä ja luonnossa.
Moorna
Trilogia.
Moorna sisältää tällä hetkellä 2 kirjaa ja sarja laajenee lisää 1 uuden kirjan julkaisemisen myötä.
Kirja-arviot ja kommentit
Hmm, mitähän tästä nyt sanoisi. Pidin kyllä maailmasta ja juonesta minkä ympärille tämä punoutuu, se oli hienosti rakennettu ja punottu yhteen, jatkoa ajatellen tässä sarjassa tulee varmasti tapahtumaan vaikka mitä jännää. En vain voi mitään sille ajatukselle, että minusta tämä oli vähän tylsä. Puoleen väliin saakka ei oikeastaan tapahtunut oikein mitään ja sen jälkeen tarina vähän lähti liikkeelle, mutta... se oli siltikin vähän tylsä. Ehkä olen taas oppinut liian hyvälle näiden kirjojeni kanssa, mutta tämä ei oikein vaan herättänyt samanlaista fiilistä kuin aiemmin lukemani. Ei tämä missään nimessä ollut huono ja tykkäsin kovasti kirjailija lennokkaasta tavasta kirjoittaa, mutta ehkä tämä ei ollut vaan minulle. Moorna oli vähän harmaa hahmo koko kirjan ajan, ja Caidas oli enemmänkin hyvin ärsyttävä pikkuveli, josta ei pääse eroon. Ainut hahmo, jossa oli vähän persoonaa oli Caidaksen sisko Aiya. Olihan tässä vähän romantiikkaakin ja niitä ah, kiellettyjä tunteita, mutta jotenkin tämä jätti vaan itseni aika kylmäksi. Uskon kuitenkin, että tulen jossain vaiheessa lukemaan jatko-osankin, ehken nyt ihan hetkeen, mutta jossain vaiheessa.
Omaan makuun alku oli aavistuksen hidas ja loppu liian nopea, mutta hyvinkirjoitetun tekstin takia tämä hädintuskin häiritsi. Tarina enemmän hahmopainotteinen kuin juonipainotteinen. Sarah J Maasin fanit tykkäävät. Demonit toimivat tarinassa hyvin.
Caidas>>>muut historian haltiamiehet
Kivasti kutkutteleva ja mielenkiintoinen. Tarpeeksi henkilöhahmoja ja helppo pitää varsinkin Moornasta ja Caidaksen siskosta. Ihanaa suomalaista fantasiaa ja lähtee mukavasti lentoon. Jatkoa odotellen.
No niin, jään odottamaan seuraavaa osaa. Hienosti kehitelty tarina.
On tavallaan jopa vaikuttavaa, kuinka hyvin suomalainen, suomenkieliseksi julkaistu teos on saatu kuulostamaan englannista kiireessä käännetyltä. Jokainen, jonka mielestä kirjailijan ei tarvitse aktiivisesti ja ensisijaisesti myös lukea omalla kohdekielellään, voi pitää tätä varoittavana esimerkkinä. Osasin odottaa pulppia, mutta yllätyin siitä, kuinka huonosti Kahden veren tytär toimi edes romanttisena tai eroottissävyisenä viihdefantasiana. Romantiikka vaatisi pientä johdonmukaisuutta toisiaan seuraavien tunnekokemusten välillä; kuumempi meno sellaisia sanavalintoja, jotka eivät johdattele mieltä Kummeli-sketsin maailmaan. Viihteellisyys ylipäänsä vaatisi keveyttä ja selkeyttä - mitä anglismeja ja rehellisesti sanottuna käsittämätöntä sanasalaattia pursuava 500-sivuinen tiiliskivi ei todellakaan ole.
Moorna-sarjan aloittava YA-fantasia, jossa seurataan puoliverisen Moornan koettelemuksia. Päähenkilö on muuten kuin ihminen, mutta ei-ihmisvanhemmalta hän on perinyt suipot korvat. Näin hän ei kuulu ihmisiin eikä haltioihin, vaan seilaa ulkopuolisena jossain siellä välissä.
Moorna toimii ihmisylimystön seuralaisena. Mutta sitten hoviin saapuu syntisen komea haltiamies, eikä mikään ole kuten ennen, jos nyt kliseitä käytetään tässä arvostelussa.
Siis OMG!! Mun pää on ihan tyhjä. Tää kirja oli alusta loppuun mielenkiintoinen, jännittävä, ja romantiikkaa???????? pullollaan. Siis ah tässä on hyvä kirja!. Innolla lähden lukemaan toista osaa????