Ujo Alexis on elänyt traumaattisen lapsuuden kasvattivanhempiensa hoidossa ihmisten maailmassa, jossa olot ovat kurjat ja selviytyminen veitsen terällä. Pienenä valopilkkuna hänen elämässään on säpäkkä Nyks, demonikäärme, jonka hän vain itse näkee. Myöhemmin hänen elämäänsä astuu myös Charlie, mykkä poika, josta tulee hänen velipuolensa. 19-vuotiaana ihmisten on mahdollista päästä kouluttautumaan lisää ja turvaamaan oman tulevaisuutensa. Kokeen aikana kuitenkin paljastuu, että Alexisissa on spartalaista verta ja hänet sysätään keskelle antiikin mytologian suuria jumalia ja sotureita, haastavaan Spartan koulutukseen, joka uhkaa viedä häneltä hänen viimeisenkin järjen rippeensä...
Aloin eilen lukemään tätä vähän huonosti motivoituneena. En ollut mitenkään laittanut tätä kirjaa sellaiseksi pakko lukea- kategoriaan kuuluvaksi, mutta koska tästä kohistiin paljon niin pitihän se varata kirjastosta. Alku oli vähän takkuinen ja laimea, elämää päähenkilöstä ihmisten keskuudessa, kurjuudessa ja nälkäisenä. Alexis oli merkillinen hahmo, ujo, hiljainen ja ihan vähän sellainen autistiseen ihmiseen yhdistettävä henkilöhahmo, mutta hänen päänsisäiset monologit kirvoittivat monet naurut tämän kirjan aikana. Siis, kun pääsin alkuun tämän kirjan kanssa niin en pystynyt enää lopettamaan. Ahmin sivuja yksi toisensa jälkeen ja halusin vaan tietää mitä tapahtuu seuraavaksi. Kirjassa keskityttiin aika pitkälti vain Alexisin selviytymiseen sotakoulussa, mutta jotenkin tunnelma koko kirjan aikana oli jännittynyt ja odottava, kihisevä. Sitten kun vielä lisätään soppaan muutama iso komea ja häijy spartalainen niin soppa on valmis. Poukkoilin miesten välillä, että mikähän minkäkin hahmon rooli tulee tytön elämässä jatkossa olemaan. Odotin sitä suurta kohahdusta ja sitä ei tuntunut kuuluvan, se oli varmaan kirjan yksi koukuttava tekijä, se piti otteessaan. Siellä täällä pirskahteli pieniä herkkuannoksia, mutta itse kakun saaminen kesti kyllä. Lopussa odotus palkittiin ja tarinan juoni potkaisi kyllä aika mehukkaasti tällaisen kieroutuneeseen lukijaan kuin minä. En malttaisi millään odottaa, että pääsen seuraavan osan kimppuun! Tämä kirja oli täynnä Kreikan mytologiaa ja jumalia. Tämä kirja oli jollain tasolla sairas, häiriintynyt ja täysin asiaton, samalla se kuitenkin koukutti ja sai lukijansa aivan ällistyksiin. Tämä oli aika mahtava, tai kreikaksi θεαματικός!
