Lohikäärmeet
Lohikäärmeet on kirjallisuuden avainsana, joka viittaa teoksiin, joissa lohikäärmeet esiintyvät keskeisinä hahmoina, mytologisina olentoina tai tarinan teemallisina elementteinä. Lohikäärmeet ovat yksi fantasiakirjallisuuden tunnetuimmista ja monimuotoisimmista olennoista, ja niiden kuvaukset vaihtelevat myyttisistä viisaista suojelijoista raivoisiin petoihin ja häikäilemättömiin vallan symboleihin.Lohikäärmeitä esiintyy monissa eri kirjallisuuden lajeissa, mutta ne ovat erityisen yleisiä fantasiassa, mytologiassa ja kansantarinoissa. Länsimaisessa perinteessä lohikäärmeet kuvataan usein tulensyöksevinä ja vaarallisina olentoina, joita sankarin täytyy voittaa, kuten J.R.R. Tolkienin Hobitissa esiintyvä Smaug. Itämaisessa perinteessä ne ovat yleensä viisaita, kunnioitettuja ja jopa jumalallisia olentoja, kuten kiinalaisessa ja japanilaisessa mytologiassa.
Nykyfantasiassa lohikäärmeet voivat olla monimuotoisempia hahmoja, joilla on oma tahto ja persoonallisuus. Esimerkiksi Anne McCaffreyn Pernin lohikäärmetarinat kuvaavat lohikäärmeitä ihmisten kumppaneina, joilla on telepaattisia kykyjä. Christopher Paolinin Eragon-sarjassa lohikäärmeet ja niiden ratsastajat muodostavat erityisen siteen, ja Naomi Novikin Temeraire-sarjassa ne ovat osa vaihtoehtoista historian sotakuvastoa. George R.R. Martinin Tulen ja jään laulu -sarjassa lohikäärmeet ovat tuhon ja vallan välineitä, mutta myös keskeinen osa maailman mystiikkaa ja perimää.
Lohikäärmeet voivat symboloida voimaa, viisautta, kaaosta tai kohtaloa, ja niiden merkitys vaihtelee tarinoittain. Niitä voidaan kuvata joko vastustajina tai liittolaisina, ja ne ovat usein osa suurempaa maailmaa, jossa taikuus ja legendat elävät rinnakkain todellisuuden kanssa. Lohikäärmeisiin perustuva kirjallisuus on kiehtonut lukijoita sukupolvesta toiseen, ja ne ovat edelleen yksi fantasian rakastetuimmista ja monipuolisimmista olennoista.