Risingshadow
Spekulatiivista fiktiota
  • Koti
    • Etusivu
    • Tietoa meistä
    • Artikkelit
    • Käyttöehdot
    • Sivuston ylläpitäjät
    • Uutiskirje
    • English (EN)
  • Kirjat
    • Uutuuksia
    • Tulevat julkaisut
    • Hyllyissä tapahtuu
    • Kirjalistaushaku
    • Kirja-arviot
    • Tyylilajit
    • Lisää kirja
  • Yhteisö
    • Keskustelut
    • - Uusimmat viestit
    • - Uusimmat aiheet
    • - Kuumimmat aiheet
    • - Suosituimmat aiheet
    • - Haku
    • HAASTEET
    • - Lukuhaasteet
    • - Kirjavisa
  • Etusivu
  • Kirjat
  • J. R. R. Tolkien
  • Hobitti

Hobitti

J. R. R. Tolkien
Hobitti - J. R. R. Tolkien
★ 8.40 / 782
1221314445806277327870925710

Hobitti eli Sinne ja takaisin. Alkuteos ilmestynyt 1937. Ilmestynyt suomeksi ensimmäisen kerran Risto Pitkäsen suomentamana ja Tammen kustantamana nimellä Lohikäärmevuori vuonna 1973. WSOY:n uusi suomennos 1985. Suomentanut Kersti Juva. Runot suomentanut Panu Pekkanen. Tekijän kuvittama. Tove Janssonin kuvittama tarkistettu laitos 2003. Uudistettu oikeinkirjoitus vuoden 2009 laitoksesta lähtien. Elokuvakannellinen laitos 2012. 80-vuotisjuhlalaitos 2017, jossa Janssonin kuvitus ja Brian Sibleyn jälkisanat (suomentanut Jaakko Kankaanpää). Vuoden 2020 laitoksessa Tolkienin alkuperäinen kansikuva. Tekijän kuvittama erikoislaitos 2025, jossa Christopher Tolkienin esipuhe sekä Wayne Hammondin ja Christina Scullin esittely Tolkienin Hobitti-kuvituksista. Painostiedot Kontuwikissä.

Rakastettu satuklassikko ja itsenäinen alkusoitto Tarulle Sormusten herrasta

Kolossa maan sisällä asuu huolettomista elonpäivistään nautiskeleva hobitti nimeltä Bilbo Reppuli, jolla ei yleensä ole tapana matkustaa ruokakomeroaan kauemmas. Mutta kun velho Gandalf valitsee Bilbon mukaansa retkelle "sinne ja takaisin", edessä onkin lähtö vaarallisille poluille: takaisin pitäisi saada lohikäärme Smaugin ammoin varastama kääpiöiden aarre. Vaikka vaaroja matkalla riittää, haasteiden keskellä pienestä ja pelokkaasta mutta tavattoman sinnikkäästä hobitista kasvaa todellinen sankari.

J. R. R. Tolkien kertoi ja kuvitti Hobitin tarinan alun perin omille lapsilleen. Romaani saavutti suuren suosion heti ilmestyttyään 1937, ja siitä on tehty mm. Peter Jacksonin elokuvatrilogia ja balettisovitus Suomen Kansallisbaletissa.

"Täydellinen mestariteos." – The Times

”Hienosti kirjoitettu saaga kääpiöistä ja haltioista, kammottavista hiisistä ja peikoista – – jännittävä matkakertomus ja maaginen seikkailu, joka tihenee kohti mahtavaa loppuhuipennusta.” – The Observer

Adlibris: tarkista saatavuus

FantasiaSeikkailuLastenkirjallisuusKorkea fantasiaElokuvaLohikäärmeetKeski-Maa
Julkaistu: 1973 (WSOY)
Alkuperäinen nimi: The Hobbit
Käyttäjien kirja-arvioita (32)

Kirjan tilaus
Adlibris
BookBeat
FinlandiaKirja
Nextory
Storytel

Arvosanani kirjalle
☆☆☆☆☆☆☆☆☆☆
Omassa pääkirjahyllyssäni

Aiheeseen liittyviä keskusteluja
J. R. R. Tolkien
Vastannut: Jussi, 15.01.2023
Sivut: 1, 2, 3
Aloita uusi keskustelu (Vieraat tervetulleita)
Onko sinulla kysymyksiä kirjasta tai haluatko jakaa mielipiteesi? Liity keskusteluun!
J. R. R. Tolkien

J. R. R. Tolkien

John Ronald Reuel Tolkien [-ki:n] (1892–1973) tunnetaan nykyaikaisen fantasiakirjallisuuden isänä. Etelä-Afrikassa brittiläiseen perheeseen syntynyt Tolkien muutti jo kolmevuotiaana Englantiin ja varttui Birminghamin lähistöllä Sareholen myllyn tienoilla. Tämä rauhaisa lapsuudenmaisema näkyy hänen kirjojensa hobittien vehreissä asuinsijoissa. Elämäntyönsä Tolkien teki Oxfordissa anglosaksin sekä englannin kielen ja kirjallisuuden professorina 1925–59. Jo nuorena miehenä hän kuitenkin kiinnostui muinaisista taruista, muun muassa Kalevalasta, ja omien haltiakielten luomisesta. Tolkien halusi ryhtyä kirjoittamaan tarustoa, ja tästä ajatuksesta kehittyi vähitellen suuri tarukokoelma, Silmarillion, jota Tolkien hioi koko aikuisikänsä ajan.

Tolkien kertoi myös paljon satuja neljälle lapselleen ja näistä syntyi hänen esikoisromaaninsa Hobitti (1937), etsintäretki, jossa pienikokoinen hobitti Bilbo Reppuli, 13 kääpiötä ja velho Gandalf lähtevät vaatimaan takaisin lohikäärme Smaugin anastamaa kulta-aarretta. Tolkien kirjoitti kymmenen vuoden ajan seuraavaa romaaniaan, yli tuhatsivuista järkälettä Taru sormusten herrasta (1954–55). Romaani kertoo hyvän ja pahan taistelusta ja siitä kuinka kaikista pienimmätkin voivat kyetä suuriin urotöihin. Tolkien yhdisti eeppiseen seikkailutarinaan aineksia Silmarillion-taruistaan. Tuloksena oli ainutlaatuinen teos, joka on säilyttänyt suosionsa lukijapolvelta toiselle ja poikinut kokonaisen kirjallisuuden lajityypin. Sormusten herraa on myyty arviolta 150 miljoonaa kappaletta ja Hobittia 100 miljoonaa.

Lue lisää ...

Tolkienin kuoleman jälkeen hänen poikansa Christopher toimitti Silmarillionin julkaisukuntoon. Tolkien itse piti tätä pääteoksenaan. Kirjailijaprofessorin laajasta kirjallisesta jäämistöstä on sittemmin julkaistu myös monia muita teoksia. 

Tolkien opiskeli Oxfordin yliopistossa ja erikoistui muinaisenglantiin ja muinaisnorjaan. Hän perehtyi anglosaksisiin ja skandinaavisiin tarustoihin. Tolkien oli innostunut Kalevalasta ja suomen kielestä. Tolkienia kiinnosti suomen kielen vokaalivoittoinen ääntäminen ja hän alkoi kehitellä kymriin ja suomeen perustuvaa omaa kieltä, josta tuli myöhemmin hänen kirjojensa suurhaltiakieli quenya. Hän alkoi kehitellä Kalevalan Kullervon tarinasta omaa kertomustaan. Kirjoittaessaan Tolkien loi aina ensin kielet ja nimet ja vasta sen jälkeen maailman ja tarinat.

Tolkien kihlautui Edith Brattiin kanssa vuonna 1914. Tolkien valmistui Oxfordista 1915, maailmansodan jo sytyttyä. Tolkien palveli viestiupseerina Ranskan rintamalla ja osallistui Sommen taisteluun. Myöhemmin Tolkien kirjoitti, ettei koskaan unohtaisi ”asemasodan eläimellistä kauhua”. Hän tuomitsi kaikki muut paitsi kotimaata puolustavat sodat mielettöminä. Hän sai kokea kaikkien läheisten ystäviensä kuoleman yhtä lukuun ottamatta. Vuonna 1916 Tolkien sairastui ampumahautakuumeeseen ja hänet kotiutettiin. Tolkien oli alkanut vuonna 1914 kirjoittaa tarinoita, joista tulisi tarusto Englannille. Toipuessaan kuumeesta Tolkien kirjoitti ensimmäisen Keski-Maa-aiheisen tarinansa, kertomuksen Gondolinin tuhosta.

Tolkien sai vuonna 1920 viran Leedsin yliopistosta. Vuodesta 1925 vuoteen 1959 Tolkien opetti Oxfordissa muinais- ja keskiajan englannin professorina. Oxfordin aikoihin liittyi kirjallinen seura nimeltä Inklings, jonka merkeissä Tolkien ja muutama muu kirjailija ja yliopistomies tapasivat kokoontua juomaan olutta ja puhumaan työn alla olevista teksteistään.

1930-luvun alussa Tolkien korjasi oppilaidensa kokeita, kun hän huomasi erään oppilaan jättäneen yhden vastauslomakkeensa sivun tyhjäksi. Tolkien kirjoitti paperille ”Kolossa maan sisässä asui hobitti” ja päätti keksiä selityksen sille, mikä hobitti oikeastaan oli.

Kun Hobitti julkaistiin ja se menestyi, kustantaja vaati jatko-osaa. Tolkien aloitti Sormusten herran kirjoittamisen. Tarinan juoni muotoutui lopullisesti vasta kirjoittamisen aikana. Teos alkaa satuna, mutta muuttuu pian eepokseksi. Tolkien työsti romaania vuoteen 1949 asti. Kirja julkaistiin 1954–55, kustannussyistä kolmessa osassa. Tolkien nousi kuuluisuuteen 1960-luvulla, kun Taru sormusten herrasta herätti vastakaikua amerikkalaisilla yliopistokampuksilla. Teoksen ihailijat alkoivat perustaa Tolkien-seuroja, joihin he kerääntyivät keskustelemaan kokemuksistaan Tolkienin teosten parissa.

Kirjailijana Tolkienia innoitti varhainen germaaninen kirjallisuus, joihin hän oli perehtynyt: Beowulf, Volsungasaaga, Edda ja Nibelungeinlaulu. Tolkien mainitsi myös Homeroksen, Sofokleen ja Kalevalan vaikutuksen teoksiinsa. Varhaisiin vaikutteisiin kuuluivat myös William Morrisin ja H. Rider Haggardin teokset sekä prerafaeliittien romanttis-keskiaikaiset maalaukset.

Vuonna 1972 Tolkienille annettiin Oxfordin yliopiston kunniatohtorin sekä brittiläisen imperiumin komentajan arvonimet.

Tolkienin suomentajana on ollut arvostettu englanninkielisen kirjallisuuden kääntäjä Kersti Juva. Hän on saanut työstään useita palkintoja, muun muassa valtion suomentajapalkinnon Tolkienin käännöksiin liittyen.

Suomennetut teokset

Hobitti, eli, Sinne ja takaisin (1937)
Maamies ja lohikäärme (1949)
Taru sormusten herrasta (1954–55)
Tom Bombadilin seikkailut (1962)
Puu ja lehti (1964)
Seppä ja Satumaa (1967)
Bilbon viimeinen laulu (1974)
Kirjeitä Joulupukilta (1976)
Silmarillion (1977)
Keskeneräisten tarujen kirja (1980)
Kirjeet (1981)
Herra Bliss (1982)
Roverandom (1998)
Húrinin lasten tarina (2007)
Satujen valtakunta (2008)
Kullervon tarina (2015)
Gondolinin tuho (2018)

Muita teoksia kirjailijalta J. R. R. Tolkien

Kirjeet: Laajennettu laitos
⧗ 9.00 / 1
J. R. R. Tolkienin maalauksia ja piirroksia
★ 8.00 / 5
Númenorin tuho
★ 9.26 / 4
Kirjoituksia Keski-Maasta
★ 9.50 / 4
Gondolinin tuho
★ 8.00 / 11
Kullervon tarina
★ 6.20 / 21
Taru Sormusten herrasta Tolkienin silmin
★ 8.00 / 7
Tom Bombadilin seikkailut
★ 6.80 / 34
Hobitti Tolkienin silmin
★ 8.06 / 15
Satujen valtakunta
★ 7.66 / 43
Kirjeet
★ 7.50 / 16
Húrinin lasten tarina
★ 8.04 / 173
Hobitti eli Sinne ja takaisin 1–2
★ 7.06 / 29
Bilbon viimeinen laulu
★ 6.56 / 92
Kirjeitä Joulupukilta
★ 7.38 / 39
Puu ja lehti
★ 7.30 / 69
Roverandom
★ 7.20 / 136
Keskeneräisten tarujen kirja
★ 7.74 / 178
Taru Sormusten herrasta (Taru Sormusten herrasta)
★ 9.06 / 758
Seppä ja Satumaa
★ 6.68 / 84
Herra Bliss
★ 6.10 / 47
Silmarillion
★ 8.06 / 378
Maamies ja lohikäärme
★ 6.58 / 109
Kuninkaan paluu (Taru Sormusten herrasta #3)
★ 9.06 / 318
Kaksi tornia (Taru Sormusten herrasta #2)
★ 8.88 / 330
Sormuksen ritarit (Taru Sormusten herrasta #1)
★ 8.70 / 428

Kirja-arvioita

16.08.2024
Bill avatar
Bill
Kirjoja 156, Kirja-arviot 48
★★★★★★★★★★ 10 / 10

Erinomainen lastenkirja ja esiosa Tarulle sormusten herrasta. Jännittävä, hauska ja nopeatempoinen. Huomattavasti parempi kirjana kuin Peter Jacksonin elokuvasarja. Suosittelen kaikenikäisille.

27.06.2019
Nella avatar
Nella
Kirjoja 91, Kirja-arviot 61
★★★★★★★★☆☆ 8 / 10

Hobitti on melko kevyttä luettavaa ja itse luin sen melko nopeasti. Tarina eteni sujuvasti ja hahmot sekä miljööt vaihtuivat tiuhaan tahtiin. Päähenkilö Bilbo on todella mukava hahmo ja hänen seikkailustaan olikin kiva lukea.

Tämä kirja ei ole kovin pitkä ja siksi se varmaan olikin niin helppoa luettavaa. Tolkienin kerrontatapa on mielenkiintoinen ja itse pidin siitä kovasti. En ehkä kokenut tätä kirjaa mitenkään maailmaa mullistavana, mutta tällaisia klassikoita on aina ihan mukava lukea.

04.03.2019
Lerppu avatar
Lerppu
Kirjoja 20, Kirja-arviot 17, Viestit 1
★★★★★★☆☆☆☆ 6 / 10

Jokseenkin hidas ja makusteleva fantasiaseikkailu, jota lukiessa ei kuitenkaan ehdi tylsistyä. Tapahtumia riittää. Luin romaania pitempien taukojen kanssa, mitä en suosittele tekemään hahmokaartin laajuuden takia. On helpompi pysyä kärryillä, kun ei anna tarinan odotella liikoja.

29.03.2018
Ville Hankipohja avatar
Ville Hankipohja
Kirjoja 43, Kirja-arviot 11, Viestit 1
★★★★★★★★★☆ 9 / 10

Hobitti on erinomainen pohjustus Taru Sormusten Herrasta -saagalle. Se toimii myös täysin omilla jaloillaan eikä kruununperillisen maine sinä Ainoana Oikeana Teoksena vähennä sen tarinaan voimaa.

Alkuperäisessä teoksessa oli hieman erilainen ratkaisu tiettyyn tärkeään tapahtumaan kirjan keskivaiheilla (tästä saa halutessaan lisätietoa esim. Wikipedian artikkelista). Tolkienin tekemät muutokset uudempiin painoksiin olivat (ainakin omasta mielestäni) hyvä päätös, koska se loi vahvan pohjan jatko-osan tarinalle.

Lue lisää ...

Jos uusi lukija ei halua heti syöksyä Sormusten Herran massiiviseen Taruun, voi aloittaa helpommalla ja lukea Hobitin. Jos se miellyttää, voi siitä sujuvasti jatkaa eteenpäin.

Suosittelen lämpimästi kaikille.

22.09.2016
LordStenhammar avatar
LordStenhammar
Kirjoja 23, Kirja-arviot 5, Viestit 969
★★★★★★★★★★ 10 / 10

Mestarillisesti rakennettu hyvän tuulen tarina, joka on ollut itselleni rakas jo sieltä 13-vuotiaasta asti. Tätä ei monikaan kirjallinen tuotos - fantasia tai muukaan - kovin helposti laudalta lyö. Elokuvaversiointi kirjasta oli omaan makuuni vähän turhan totinen, koska olen aina pitänyt Hoppelia jännityselementeistä huolimatta pohjavireeltään paljon leppoisampana ja huolettomampana kuin esim. Sormusten herraa. Nälän tunne - tässä tapauksessa hunajaleipien nälkä - kertoo siitä, että kirja on onnistunut.

29.04.2016
Eija avatar
Eija
Kirjoja 1458, Kirja-arviot 422, Viestit 1401
★★★★★★☆☆☆☆ 6 / 10

Bilbo Reppuli on hauska veikko, kääpiötkin ovat kivoja ja kaikki sympatiat Klonkulle.  Vaikka kirjan hahmot viehättivätkin, en kokenut olevani oikeaa kohderyhmää. Tarina koostuu monesta pienestä seikkailusta, jotka ovat sisällöltään suoraviivaisia ja yksinkertaisia. Sehän on selvä, lasten kirjasta on kuitenkin kyse. En ole lukenut kirjaa aiemmin, ehkäpä olisin pitänyt siitä enemmän lapsena. Nyt sen luki ilman suurempaa ihastusta.

10.04.2016
Truuners95 avatar
Truuners95
Kirjoja 91, Kirja-arviot 84, Viestit 6
★★★★★★★★★★ 10 / 10

Luulen, että tämä kannattaa lukea ennen Tarua sormusten herrasta, vaikka ei se toisinpäinkään, varmasti huono ole. Kirja on hyvä avaus matkalle Keskimaahan. Siinä pienetkin yksityiskohdat voivat tulla merkityksellisiksi sitä seuraavassa trilogiassa. 

28.10.2015
Lexei avatar
Lexei
Kirjoja 158, Kirja-arviot 23, Viestit 57
★★★★★★☆☆☆☆ 6 / 10

Annoin kirjasta kolme tähteä. Kirja oli jollain asteella suuri pettymys itselleni. Odotin enempi paikkojen, hahmojen sekä tapahtumien kuvausta, se jäi hieman laimeaksi. Tarina itsessään oli hyvä, mutta se jokin jäi puuttumaan kirjasta. Loppuunsa kuitenkin mielenkiintoinen pakkaus.

30.06.2015
coffee avatar
coffee
Kirjoja 10, Kirja-arviot 9
★★★★★★★★★★ 10 / 10

Kerrassaan upea kirja, tykkäsin juonesta. Teema ei jotenkin/ollut/yhtä ''masentunut'' kuin LOTRissa (tosin se on kyllä parempi). Klassikkokirja joka kannattaa lukea!

18.01.2015
Soturiorava avatar
Soturiorava
Kirjoja 207, Kirja-arviot 63, Viestit 96
★★★★★★★★★★ 10 / 10

Siitä on kauan kun luin Hobittin. Minulla oli silloin Taru Sormusten Herrasta kesken ja en jaksanut lukea sitä. Silloin tästä oli tulossa elokuva ja uteliaana halusin tietää mitä siinä tapahtuu. Niinpä luin sen viikossa (silloin se tuntui isolta saavutukselta) ja en pettynyt. Juoni oli hyvä ja sujuva ja sitä jaksoi lukea. Lopussa oli niin surullinen kohta, että melkein itkin. Suosittelen

13.01.2015
Swordsman avatar
Swordsman
Kirjoja 26, Kirja-arviot 12, Viestit 5
★★★★★★★★★★ 10 / 10

Tämän lukemisesta on aikaa jo yli vuosi, mutta koitan parhaani mukaan muistaa kaiken olennaisen. Tykkäsin - ja tykkään vieläkin - tästä kirjasta tosi paljon. Aluksi kiinnostuin Sormusten Herroista kyseisten elokuvien ansiosta, ja isoveljeni suositteli lukemaan Hobitin ensin. Niin sitten tein. Hobitin teksti on paljon kevyempää kuin Sormusten Herrojen. Eikä se kyllä ole ihmekään, koska tämähän on alunperin lastenkirja. Kuvailu, juoni ja hahmot olivat hienoja. Luin tämän ennen Hobitti-elokuvien näkemistä, vaikka niistä ensimmäinen olikin jo ilmestynyt. Suosittelen muillekin kirjan lukemista ensimmäisenä, koska se ja leffat poikkeavat valtavasti toisistaan. Alusta alkaen lempihahmojani ovat olleet kääpiöt Fili ja Kili sekä itse päähenkilö Bilbo. Fili ja Kili vain olivat jotenkin hauskoja tyyppejä, ja Bilbossa minuun teki kai vaikutuksen se vaatimattomuus ja älykkyys. Yksi lempikohdistani oli ainakin arvoitusleikki Klonkun kanssa. Suosittelen ehdottomasti lukemaan!

29.11.2014
ive avatar
ive
Kirjoja 7, Kirja-arviot 2
★★★★★★☆☆☆☆ 6 / 10

Ihan hyvä kirja vaik vähän tylsä. Leffoissa on kaikee mitä kirjois ei oo mut ne on kuitenki vähän jännittävämpiä.

25.06.2014
Saki avatar
Saki
Kirjoja 92, Kirja-arviot 35, Viestit 335
★★★★★★★★★★ 10 / 10

Todella hyvä kirja ja alustaa hienosti Taru Sormusten Herrasta - sarjaa. Tykkään siitä että tässä ei olla kokomaailmaa pelastamassa vaan kyse on vain kääpiöiden kunniasta ja halusta vallata omansa takaisin. Bilbo on kiva hahmo ja kääpiöt ovat myös kivoja Gandalfia unohtamatta. :)

25.04.2014
Niksu avatar
Niksu
Kirjoja 27, Kirja-arviot 13, Viestit 538
★★★★★★★★★★ 10 / 10

Bilbo on loistava hahmo. Päähenkilö ei voisi olla täydellisempi sillä häneen on helppo samaistua. Rakastan Tolkienissa sitä, että hän pystyy hienovaraisesti kuljettamaan lukijan läpi mielikuvitusmaansa, joka on hyvin kaunis, mutta ei vaaratonta. Sankarit eivät kenties selviä tapahtumista naarmuitta - se ja heidän aito inhimillisyytensä saa lukijan välittämään heistä ja kuuntelemaan heitä. Tolkienin kirjoilla on ollut minuun suuri vaikutus. Tässä kirjassa erityisen hyvää on Bilbo, joka on aina ollut suosikkihahmoni, sekä kääpiöt. Minä pidin heidän kääpiömäisyydestään enkä kaivannut heille enempää sivutilaa. He toimivat tälläisinä Bilbon matkakumppaneina juuri hyvin. Eihän heidän ja Bilbon välillä erityisen suurta rakkautta ollut, hän kun oli enemmänkin heille välttämättömän velhon oikku. Thorin on kuvattu hyvin, kultahulluuksineen ynnä muine piirteineen. Beorn on yksi suosikkihahmoni, kuten koko kohtaus hänen mökissään ja pidän aivan erityisesti siitä kuinka hän kutsuu Bilboa jänijussiksi. Ainoa ärsyttävä hahmo on Bardi. Haltiat kuvataan hauskoina ja ilomielisinä laulajina, jollaisina he Bilbolle näyttäytyvät. Tarussa tarkastelemme heitä sitten vakavamielisemmän Frodon ja heidän parissaan kasvaneen Aragornin silmin.

16.02.2014
laiz avatar
laiz
Kirjoja 125, Kirja-arviot 3
★★★★★★★★☆☆ 8 / 10

Minulla ei ollut kovin suuria odotuksia tätä kirjaa kohtaan, mutta onnekseni Hobitti oli tosi viihdyttävä! Bilbo oli mahtava hahmo. Tykkäsin ja suosittelen lukemaan!

03.01.2014
Snowshadow avatar
Snowshadow
Kirjoja 64, Kirja-arviot 13, Viestit 3
★★★★★★★★★★ 10 / 10

Huomattavasti kevyempi ja valoisampi kirja kuin sormusten herrat. Hahmot ovat hauskoja ja tarina kulkee soljuen eteenpäin. Pidin kyllä sormusten herrasta myös todella paljon, mutta kuitenkin hobitti taitaa sittenkin viedä voiton. Mutta miten yhden miehen mieli voi tuottaa tuollaisen maailman. Kielet ja historiat eri kansoille, tarustot ja mitä vielä... No meni siihen monta vuosi kymmentä. Mutta eikös se niin mene että hiljaa hyvä tulee!

25.12.2013
Pyrexia avatar
Pyrexia
Kirjoja 161, Kirja-arviot 24, Viestit 20
★★★★★★★★★★ 10 / 10

Pidän kirjan keveydestä ja helppolukuisuudesta. Kun on lukenut muita Tolkienin Keski-maa aiheisia kirjoja, niin tämä on mukavan helppolukuinen siinä välissä. Kirja sisältää mukavasti jännitystä, mutta myös riittävästi huumoria. Hyvä kirja silloin kun haluaa lukea jotain kevyempää ja humoristisempaa. Sekin on juuri plussaa, ettei Hobitissa yritetä pelastaa koko maailmaa.

04.12.2013
Akvaariokala avatar
Akvaariokala
Kirjoja 39, Kirja-arviot 32
★★★★★★★★★☆ 9 / 10

Luin kirjan varmaan neljä vuotta sitten, mutta nyt se on tullut taas ajankohtaiseksi elokuvien myötä. Tykkäsin kirjasta paljon, kokoajan oltiin menossa ja seikkailulla oli jokin tarkoitus, ei mitään päämäärätöntä hortoilua. Kirja oli mahtava!

01.12.2013
w-a-r-i avatar
w-a-r-i
Kirjoja 83, Kirja-arviot 83, Viestit 47
★★★★★★★★★★ 10 / 10

Ihana! Mahtava! Monipuolinen, hauska, nopeatempoinen ja sujuva :) Mahtavat hahmot ja herisyttävää komiikkaa! Jännitystä ja juonenkäänteitä. Parhaimmistoa olivat ne arvoitukset, ja klonkun kanssa keskustelu =)

27.11.2013
Timorna avatar
Timorna
Kirjoja 24, Kirja-arviot 2, Viestit 1
★★★★★★★★★★ 10 / 10

Hobitti.. Ihka ensimmäinen kirja Tolkienilta jonka olen lukenut. Kirjoitustyyliltään Hobitti on ollut aina enmmän miun mieleen kuin isoveljensä Taru Sormusten Herrasta. Johtuu kaiketi siitä että pienenä (10v.) lukiessani tuntui jälkimmäinen aina kovin väsyttävältä.. Hobitti on juuri sopivan pituinen, sopivasti vakava, huumorintajuinen ja ennenkaikkea liikuttava. Ei kaikkien tarinoiden kuulu olla suuria ja meluisia, pitkiä tai koukerokielisiä.. Hobitti on juuri sopiva välipala luettavaksi aina uudestaan, kun tuntuu että tarvitsee lomamatkan harmaasta arjesta. Hatunnosto Tolkienin kädenjäljelle! Miun mielikuva Tolkienin maailmasta on lähtöisin tämän kirjan sivuilla olevista kuvista. :) Suosittelen!

31.10.2013
Sointulause avatar
Sointulause
Kirjoja 20, Kirja-arviot 17, Viestit 1
★★★★★★★★★★ 10 / 10

Tämä kirja on jotain niin mahtavaa, että en voi kuin ihmetellä J.R.R.Tolkienin luovuuta ja mielikuvitusta. Kirjan lukemisesta minulla on jo jonkin aikaa, mutta yhden asian muistan kristallin kirkkaasti, kirja oli upea. Kun Hobitin kerran aukaisi, ei siitä saanut iroitettua näppejään ennenkuin viimeinenkin sana oli luettu. Mestariteos.

17.07.2013
Darquesse avatar
Darquesse
Kirjoja 21, Kirja-arviot 2
★★★★★★★★★★ 10 / 10

Aivann mahtava! Kiinonostuin kirjasta itse kyllä vasta kun kuulin, että kirjasta on tulossa elokuva. Halusin lukea sen ensin, jotta tiedän jätetäänkö paljon kohtauksia pois. Koukutuuin täysin kirjaan, vaikka välillä olikin pientä jauhamista samassa kohdassa pitkän aikaa. Kannattaa lukea!

02.02.2013
Celestine avatar
Celestine
Kirjoja 234, Kirja-arviot 50, Viestit 430
★★★★★★★★☆☆ 8 / 10

Kirjaa voi kuvata vain yhdellä sanalla: viehättävä! Pidin tästä kovasti. Ainoa miinus tulee pienestä kankeudesta ja kömpelyydestä. Tolkienin kuvitus on kaunis. Kun luin jostain, että Tolkien oli lukenut tätä lapsilleen iltasaduks, ajattelin, että on aika kovahermoisia ipanoita olleet nämä pikkutolkienit... Mutta hetken mietittyäni tajusin, että olin itsekin lukenut kirjaa ennen nukkumaanmenoa ja moneenkin otteeseen, että olin oikeastaan itsekin samassa tilassa kuin Tolkienin lapset :)

09.12.2012
Kirjaneito avatar
Kirjaneito
Kirjoja 402, Kirja-arviot 87, Viestit 567
★★★★★★★★☆☆ 8 / 10

Mitenköhän kaikki arvostelemani kirjat saavat neljä tähteä? No, ei siitä sen enempää. Pidin Hobitista paljon ja mielestäni Tolkien on siinä parhaimmillaan. Hobitti on seikkailutarina, se on fantasiaa, se on loistava. Pidin Hobitista enemmän kuin Sormusten herrasta, koska pidän sen "kevyemmästä" juonesta. Hobitissa hankitaan takaisin kääpiöiden aarretta, eikä pelasteta maailmaa ikiaikaiselta pahuudelta ja se toimii. Hobitti on kerrassaan mahtava kirja jota lukiessa todella nauttii.

12.03.2012
alice_60 avatar
alice_60
Kirjoja 4, Kirja-arviot 4
★★★★★★★★☆☆ 8 / 10

Minä luin tästä Tove Janssonin kuvittaman version, mikä toi aivan liikaa mieleen Muumilaakson tarinat, mikä teki tarinaan syventymisestä hieman vaikeampaa. Lisäksi olin hieman pettynyt, että kyseessä oli vain yksi iso reissu lukuisten seuralaisten kanssa; olin odottanut, että Bilbo kävisi ihan laajemmin seikkailemassa Keski-Maassa, ja matkaseurastakin olivat odotukset olleet toisenlaiset. Ainakin Gandalf oli (osan ajasta) mukana, ja oli kiva, kun edes osa hahmoista oli ennalta tuttuja. Kokonaisuudessaan ihan kelpo teos, suosittelen kaikille fantasiasta pitäville.

06.07.2011
Miriel avatar
Miriel
Kirjoja 27, Kirja-arviot 5
★★★★★★★★☆☆ 8 / 10

Kirja oli hieman tylsempi kuin itse Taru sormusten herrasta, joten aloin hieman kyllästyä. Joka tapauksessa oli mukava saada lukea Bilbosta ja hänen retkistään, kun ne otettiin esille tuossa trilogiassakin. Hyvää - joskin vanhaa - tekstiä, joka sain paikoin ihon kananlihalle. Ai, ai, Klonkkuseni. Ja lisäksi Gandalf toi mukavasti tuota huumoriakin kirjaan.

20.01.2010
The Fantasy avatar
The Fantasy
Kirjoja 34, Kirja-arviot 10
★★★★★★★★★★ 10 / 10

Hobitti, eli sinne ja taikaisin, on loistava kirja jota voi verrata mihin tahansa. Kirjaa ei pidä tuomita sen lyhyyden takia, koska lyhyeenkin kirjaan voi kätkeytyä huikeakin tarina, jota Hobitti on. Hobitti on täynnä lauluja ja arvoituksia. Siinä on myös surua ja iloa. Muttei siinä ole synkkää pahuutta, vaan pelkkää pahuutta; hiisiä ja verenhimoisia susia. Gandalf on tässä salaperäisempi kuin TSH:ssa, mutta hän ei ole niin voimakas. Tässä esiintyi kääpiöitä enemmän ja se on hyvä asia. Suosittelen Hobittia lämpimästi kaikille.

01.08.2008
Fingon Ringëril avatar
Fingon Ringëril
Kirjoja 85, Kirja-arviot 6
★★★★★★★★★★ 10 / 10

Jos tätä kirjaa pitäisi sanoin kuvata, ne olisivat häikäisevä ja mielenkiintoinen, joka sisältää sadunhohtoisuutta ja ystävyyttä sekä huumoria. Mielestäni kirja oli jopa parempi kuin Taru Sormusten herrasta, koska tässä kirjassa ei ollut synkkyyttä, vaan oli vain "huonoja hetkiä". Lisäksi kirja oli kirjoitettu minulle aivan uudella tavalla; sadunomaisesti ja niin vakavasti kuin kuin uutisankkurit puhuvat uutisissa. Päähenkilöt olivathyvin tehtyjä ja juoni ei ollut ennalta-arvattava. Lisäksi tylsiä kohtia ei ollut. Ainut huono puoli oli kirjan lyhyys. SUOSITTELEN KAIKILLE!!!!

25.04.2014
Pianisti avatar
Pianisti
Kirjoja 30, Kirja-arviot 15, Viestit 168
★★★★★★★★☆☆ 8 / 10
Sisältää juonipaljastuksia
Lue lisää ...

Tässäkin tapauksessa kirja on elokuvia parempi, tällä kertaa erittäin paljon. Luin Hobitin nähtyäni Smaugin autioittaman maan, ja ihastuin etenkin kohtaukseen Beornin mökissä, joka elokuvassa jätettiin aika lailla huomiotta. Tämä on aito ja alkuperäinen viaton seikkailutarina. Miljöö on loistavasti kuvailtu. Hahmopuolelta löytyvät heikkoudet, kuten naisten olemattomuus ja kääpiöiden persoonien epämääräisyys. Yksi nipotuksen aihe on Bombur, jonka pääpiirre oli vain lihavuus. Usein häntä kuvataan "paksuksi Bomburiksi", mikä on vähän tarpeetonta, kun asia on jo tullut selväksi. Kaiken kaikkiaan hieno kirja. Lopetus olisi voinut olla parempi, Smaug tapettiin liian aikaisin.

05.02.2013
ShadowMaker avatar
ShadowMaker
Kirjoja 43, Kirja-arviot 41
★★★★★★★★★★ 10 / 10
Sisältää juonipaljastuksia
Lue lisää ...

Lupasin itselleni viime vuonna kesällä, että luen Hobitin ennen kuin sen ensimmäinen osa tarinasta (Odottamaton matka) tulisi elokuvateattereihin. Mutta sitten, kuten arvata jo saattaa, koko lukuprosessi hiukan unohtui. Olinhan koko kesän kiireinen, ja sitä kiirettä jatkui sitten syksyynkin kun koulut alkoivat... Alkutalvikin tuli ennen kuin sitä huomasikaan. Ja kappas vaan: sitten 12.12.12 olinkin pulassa, kun menin elokuvateatteriin, enkä ollut lukenut sivuakaan koko kirjasta. Hiukan häpeissänihän siellä oli, kun tuntui, että kaikki muut elokuvateatterissa olivat lukeneet kirjan, ja tiesivät kaiken siitä. Kun aloitti sitten lukemisen, katumus (siitä etten lukenut kirjaa ennemmin elokuvan tuloa) painoi. Kun sitä jo tiesi kirjan juonesta n. yhden kolmasosan. En osannut nauttia koko sydämelläni, kun tiesin, mitä tuleman pitää. Mutta sitten kun elokuvassa tapahtuneet tapahtumat oltiin käsitelty, aloin kiintyä kirjaan, kuin Klonkku sormusten sormukseen. Tämä on ensimmäinen Tolkienin kirja, jonka olen koskaan lukenut. Päätin aloittaa Hobitista, sitten siirtyä Taruun Sormusten Herrasta, ja viimeiseksi Silmarillioniin (Suunnitelmiin tuli kuitenkin tässä lähiaikoina muutos, kun koulun kirjastosta piti valita jokin kirja, jota lukisi ja tutkisi syvällisemmin. Koulunkirjastosta löytyi Silmarillion, eikä Sormusten ritareita, joten "joudunpa" lukemaan sitten Silmarillionin ensin.). Uskon, että tämä Tolkienin kirja tulee saamaan suurimman paikan sydämestäni, tässä oli niin paljon asioita, joista pidin. Alussa minun oli vaikea tottua kirjan tunnelmaan, sillä siihen sopeutumista varjosti Tove Janssonin kuvitus, joka kirjassani on. Ensimmäisillä sivuilla pidin Tolkienin kirjoitustyyliä liian "janssonmaisena", sillä luulin, että Toven muumit ovat vanhempia kuin Johnin hobitit. Sitten minulle selvisi, että "Hobitti, eli, Sinne ja takaisin":n ilmestymisvuosi on 1937 ja "Muumit ja suuri tuhotulva":n (ensimmäinen muumi-kirja) 1945. Siispä aloin pohtia, mahtoiko Tove Jansson kirjoittaessaan Suurta tuhotulvaa inspiroitua Tolkienin kirjoitustyylistä? Vai voiko se olla edes mahdollista? Ruotsiksi Hobitti julkaistiin vuonna 1947. Mutta jospa Tove luki kirjan englanniksi? Sitten päähäni nousi vielä yksi kysymys: oliko tämä samankaltainen kirjoitustyyli suomentajan, Kersti Juvan, syy? Vai onko koko kirjoitustyyli-juttu vain minun korvieni välissä? Ja vielä yksikysymys tuli päähäni kun pääsin kirjassa niin pitkälle, että selvisi, että lohikäärme Smaugin vuoren nimeksi Yksinäinen vuori. Onko vain sattumaa, että Tove Janssonillakin on muumi-kirjoissaan Yksinäinen vuori, tai siis vuoret? Palataan Tove Janssonin kuvitukseen. Se taisi ehkäpä aiheuttaa minulle tämän Toven ja Johnin kirjoitustyylien vertailun. Kuvitus toi niin mieleen kirjan alkumetreillä muumit, ettei siitä oikein päässyt yli eikä ympäri. Mutta sitten vähitellen alkoi tottua siihen. Muttei kuitenkaan kokonaan täysin. Bilbon ulkonäkö häiritsi koko kirjan ajan: hän mielestäni näytti paljon nuoremmalta, kuin annettiin ymmärtää. Parin muunkin hahmon kuvat näyttivät aivan erilaisilta, kuin oli kuvitellut, otetaan nyt esimerkiksi kolme peikkoa Tom, Bertti ja Viljami. He toivat mieleeni jättiläiskokoiset perunat, joilla kasvavat kädet ovat kuin ylimääräisiä heidän kehossaan. Erityisesti minua häiritsi heidän suuri kokonsa. He olivat yli puiden korkeudella. Näitä paria häiritsevää kuvaan lukuunottamatta Toven kuvitus oli onnistunutta, kun sen jyvälle pääsi. Aluksi voihkaisin useampaan kertaan, että: "Miksi valitsin kirjan, jossa on hänen kuvitustaan?", mutta kirjan keskipaikkeilla en enään halunnut vaihtaa kirjaa J.R.R. Tolkienin itsensä kuvittamaan teokseen. Janssonin kuvitus muuttui luonnolliseksi osaksi kirjaa. Suosittelen ehdottomasti Tove Janssonin kuvittamaa kirjaa lapsille, sillä se tuo tutun asian (Toven kauniin kuvituksen) uuteen tarinaan (Hobittiin)! Se saattaa auttaa nuorta lasta kiinnostumaan helpommin kirjaan. Nuorella iällähän on aivan yhtä tärkeää tarinan sisältö, kuin sen kuvituskin. Tarina alkaa ihanalla lauseella: "Kolossa maan sisällä asui hobitti." (tuosta lauseestahan J.R.R. Tokienin koko idea Keski-Maan tarinoihin alkoi). Se on hyvä aloitus, ja koko ensimmäinen luku on kokonaisuudessaan parhaimpia aloituksia kirjalle, mitä olen koskaan lukenut. Luvussa ei jahkailla, vaan tavataan heti salaperäinen Gandalf, jonka jokainen lause tuntuu pitkään harkitulta, ja parin sivun päästä hurmaavat kääpiöt, jotka syövät Bilbo Reppulin ruokakomerontyhjäksi ilman mitään sen erityisempiä lupia kyselemättä. Kääpiöt muistuttavat jotenkin teini-ikäistä ystäväporukkaa, joka linnoittautuu porukan yhden jäsenen kotiin ja syö kaverin koko jääkaapintyhjäksi (huom. tästä on kokemusta, kun kaverit ennen tulivat minun talooni syömään. Äiti ei ollut kovin onnellinen tullessaan pitkän työpäivän jälkeen kaupan kautta kotiin). Onneksi kuitenkin kääpiöt siivoavat jälkensä (toisin kuin kaverini silloin aikanaan). He laulavat siivotessaan laulua "Sitä Bilbo Reppuli ei siedä", joka on aivan ihana, niin kuin muutkin laulut kirjassa. Kirjassa laulaa luritellaan useissa kohdissa, ja nämä laulettavat laulut ovat suuria kohokohtia kirjassa. Lopussa kuitenkin tuntuu, että Tolkien lisäsi lauluja pitkittääkseen lopetusta. Silloin ne eivät oikein toimineet. Mutta muuten ne kyllä. Ehdottomasti lempilauluni oli "Yli sumuisten kylmien vuorien noiden" (joka oli toteutettu hyvin elokuvassa!) Niin kuin alussa totesin,lukiessa kirjan ensimmäistä kolmasosaa, mikä löytyy Odottamaton matka-elokuvasta, ei oikein sytyttänyt täysin sydäntä, kun jo tiesi sen tapahtumista. Mutta sitten kun päästiin toiseen kolmasosaan sydän oli mukana kokonaan! Tunnelma nousi 65%:sta 100%:n, kun ei tiennyt mitään kirjan tulevista tapahtumista (paitsi lohikäärmeen kuolemasta). Minua hätkähdytti Gandalfin lähtö, sitä en olisi lainkaan uskonut. Enkä sitä miten lohikäärme Smaug, kuoli. Aluksi minua ärsytti se, että tappaja ei ollutkaan Thorin Tamminkilpi, kuten oletin hänen olevan, vaan joku ulkopuolinen Juosimies Bard, josta ei ollut kuullut mitään ennemmin koko kirjan aikana. Minua suorastaan raivostutti koko Bard aluksi, mutta sitten kun lopputaistelu tuli (jota en myöskään olettanut tulevan, sillä kuvittelin koko kirjan loppuvan yksinkertaisesti siihen, että Thorin Tamminkilpi tappaa Smaugin, ja kääpiöt saavata aarteen kokonaan itselleen)hänestä aloin pitämään todella. Hän muovautui sankariksi mielessäni vasta silloin, ei silloin kun hänen olisi kuulunut (heti Smaugin tapon jälkeen). Kirjassa ei ollut yhtäkään ärsyttävää hahmoa, paitsi Bard (jota nyt ei voi laskea kokonaan ärsyttävätki, sillä hän muuttui mukavaksi). Hahmot kirjassa ovat kultaa, kaikista pitää,ketään ei vihaa. Ei edes lohikäärme Smaugia. Aluksi hätkähtää sitä, että hän/se osaa puhua. Pidin sitä alussa Tolkienilta huonona siirtona, mutta siihen tottuessa, se tuntuikin täydelliseltä idealta! Smaug puhui erittäin viekkaasti ja ilkeys, loisti kirjassa hänen puhevuorojensa kohdalla. Hyvin rakennettuja pahoja hahmoja vaan ei voi olla rakastamatta! Tolkien välttyi kliseiltä myös muissakin hahmoissaan. Bilbo ei ollut tavallinen sankari, vaan oli paljon enemmän. Hän oli hyvä voro, kiltti ja muita ajatteleva. Bilbolla ei ollut myöskään mitään kovin erityistä taitoa, mikä toimi hyvin. Hän osaa hiipiä hiljaa, mutta se ei ole sellainen taito mitä minä tarkotan. Tarkoitan raskasta fyysistä taitoa. Hän ei osaa käyttää miekkaa, tai juosta erityisen nopeasti. Bilbo kuitenkin loistaa sosiaalisessa pelissä, mikä nähdään hänen kertoessa kilpaa arvoituksia Klonkun kanssa ja Smaugin ensimmäisellä tapaamisella, jolloin hobitti kiertää hyvin Smaugin kysymykset. Bilbolla on aina puhuessaan pilkettä silmäkulmassa, niin kuin Gandalfillakin (jonka kliseet velhoudesta Tolkien kaartaa täydellisesti). Kääpiöitä Tolkien ei oikein hallinnut, vaikeaahan se on, kun heitä on 14. Kaikki sekoittuivat toisiinsa. Jos en olisi nähnyt elokuvaa, en olisi millään muistanut tai erottanut Filiä Kilistä, tai Balinia Norista. Pulskin kääpiö kävi minulla nimestä Bifur, Bofur tai Bombur. Ainoa, joka jäi mieleen oli tottakai Thorin Tamminkilpi, sillä hän sai eniten puheosuuksia ja nimikin erottui joukosta. Muille kääpiöille olisi toivonut enemmän puheosuuksia, tai erilaisuuksia enemmän kuin yhtäläisyyksiä. Niin heidät olisi ehkä voinut jotenkin erottaa. He eivät olleet hahmoina yksilöitä, vaan yksi porukka. Se jäi hiukan harmittamaan. Lempisivuhahmokseni kirjasta nousi karhuksi muuttuva Beorn. Hän oli yrmeä, tarkkaavainen, mutta kuitenkin hauska. Se yhdistelmä harvoin toimii, mutta tässä... No kaikki hahmot toimii, mitä siitä nyt sitten enempää jaarittelemaan! Mutta vielä haluan sanoa pari sanaa juonesta. Pari kohtaa kirjasta tuntui pitkitellyltä: Synkmetsässä oleilu ennen hämähäkkejä, Yksinäisen vuoren juurelle leiryityminen, ja Bilbon takaisin paluu Gandalfin kanssa. Näissä kohdissa tuntui olevan aivan liikaa kuvailua, ja turhaa asiaa. Kokonaisuudessaan kirjaan olisi toivonut enemmän vuoropuhelua (sillä niissä J.R.R. Tolkien loistaa) ja vähemmän kuvailua. Tolkien taitaa kuvailun, mutta se kuitenkin hiukan toisti itseään, kun joen, virran, tai puron "vesi virtasi" ties kuinka monetta kertaa "vuolaana". Ilman vuolaita veden virtauksia kuvailu oli satumaista. Kirjan tunnelma rakentui sen ympärille. Se vangitsi minut silloin kun minä halusin keskittyä kirjaan täydellisesti. Kun en laittanut kaikkia keskittymisprosenttejani kirjaan, huomioni takaisin varasti tuossa äsken mainitsemani vuoropuhelut, joita rakastan yli kaiken (kaikissa hyvissä kirjoissa). Lempikohtani kirjassa olivat siis ilman muuta ne kohdat, joissa oli eniten puhetta: Bilbon ja Klonkun arvoituskilpailu (joista arvoituksista en tajunnut yhtäkään, mutta silti heidän kohtaamisensa kiehtoi minua. Itseäni hiukan pelotti Klonkku, samalla tavalla kuin Tove Janssonin Mörkö. Selkäpiitä karmi kun luki keskiyöllä omassa sängyssään!), Gandalfin, Bilbon ja kääpiöiden tuleminen Beornin luo ja Bilbon ja Smaugin ensimmäinen kohtaaminen, jossa he puhuvat toisilleen. Lukukokemus oli täyden 5 tähden arvoinen. Herätti erilaisi tunteita ja kysymyksiä. Vaikka kirjassa olikin, joitakin asioita joita olisi toivonut lisää, on se kuitenkin niin, että ei Hobitti virheettömänä olisi yhtä hyvä kuin virheellisenä. Tunnelma poisti virheitä. Se oli ihanan vanhan aikainen ja satumainen. Parasta fantasiaa mitä maanpäällä kantaa. Tämän lisään ehdottomasti siihen lukulistaan, johon pääsevät ne kirjat, jotka aion lukea aikuisena jollekin lapselle, omalleni tai jonkun muun. Hyvää kannattaa jakaa eteenpäin, ja Hobitti, eli, Sinne ja takasin on hyvä, erinomainen, täydellinen. Siispä lukekaa tämä ihmiset, LUKEKAA!

^ Ylös
Seuraa meitä: Uutiskirje | Facebook | X | Mastodon | RSS
Hostingpalvelun tarjoaa Planeetta Internet Oy
© 1996 - 2025 Risingshadow. Kaikki oikeudet pidätetään.
Sivustomme käyttää evästeitä takaaksemme parhaimman käyttökokemuksen.
Tietosuoja