Kirjeet
Alkuteos ilmestynyt 1981. Toimittanut Humphrey Carpenter apunaan Christopher Tolkien. Hakemiston koonneet Christina Scull & Wayne G. Hammond. Suomentanut Tero Valkonen. Päällys: Sami Saramäki. Sidottu, kansipaperi.
”Muistan Hobitin alusta vain sen, että istuin korjaamassa päättökokeita siinä loputtoman uupumuksen tilassa, johon pennitön perheellinen yliopistoväki joka vuosi joutuu. Raapustin tyhjälle lehdelle: ’Kolossa maan sisällä asui hobitti.’ Silloin en tiennyt miksi, enkä tiedä vieläkään.”
”Omana elinaikanaan kulttihahmoksi joutuminen ei ole lainkaan mukavaa. Minusta se ei kasvata omanarvontuntoa; minun tapauksessani se päinvastoin saa minut tuntemaan itseni äärimmäisen pieneksi ja riittämättömäksi. Mutta vähäisimmänkään epäjumalan nenä ei voi olla kutiamatta, kun suitsuke tuoksuu viekoittelevasti!”
Sormusten herran ja Hobitin isä J. R. R. Tolkien oli armoitettu ja tuottelias kirjeenkirjoittaja. Kirjeet ovat nautinnollista luettavaa Tolkienin ystäville, mutta myös osoitus katoavasta kirjallisuudenlajista. Kirjailija käy niissä keskustelua lukijoidensa, kustantajansa sekä kollegoidensa kanssa, valaisee kirjojensa taustoja ja tuohtuu arvosteluista. Tolkien puolustautuu allegoriasyytöksiltä ja kehittelee karjaa kasvattavalle ihailijalleen aitoja haltiakielisiä härkien nimiä. Intiimimmeissä kirjeissä mytologian mestari kirjoittaa tulevalle vaimolleen ja sodassa olevalle pojalleen.
Arvosteluotteita:
”Kirjeet paljastavat Tolkienin teoksista mielenkiintoisia seikkoja. Suomalaisia lukijoita kiehtoo Tolkienin rakkaus suomen kieleen ja Kalevalaan. (…) Tolkien näyttäytyy perhettään syvästi rakastavana isänä, uskollisena ystävänä, työtään rakastavana tutkijana ja maailman menoa happamena kommentoivana vanhana partana.” – Vesa Sisättö, Helsingin Sanomat
J. R. R. Tolkien
John Ronald Reuel Tolkien [-ki:n] (1892–1973) tunnetaan nykyaikaisen fantasiakirjallisuuden isänä. Etelä-Afrikassa brittiläiseen perheeseen syntynyt Tolkien muutti jo kolmevuotiaana Englantiin ja varttui Birminghamin lähistöllä Sareholen myllyn tienoilla. Tämä rauhaisa lapsuudenmaisema näkyy hänen kirjojensa hobittien vehreissä asuinsijoissa. Elämäntyönsä Tolkien teki Oxfordissa anglosaksin sekä englannin kielen ja kirjallisuuden professorina 1925–59. Jo nuorena miehenä hän kuitenkin kiinnostui muinaisista taruista, muun muassa Kalevalasta, ja omien haltiakielten luomisesta. Tolkien halusi ryhtyä kirjoittamaan tarustoa, ja tästä ajatuksesta kehittyi vähitellen suuri tarukokoelma, Silmarillion, jota Tolkien hioi koko aikuisikänsä ajan.
Tolkien kertoi myös paljon satuja neljälle lapselleen ja näistä syntyi hänen esikoisromaaninsa Hobitti (1937), etsintäretki, jossa pienikokoinen hobitti Bilbo Reppuli, 13 kääpiötä ja velho Gandalf lähtevät vaatimaan takaisin lohikäärme Smaugin anastamaa kulta-aarretta. Tolkien kirjoitti kymmenen vuoden ajan seuraavaa romaaniaan, yli tuhatsivuista järkälettä Taru sormusten herrasta (1954–55). Romaani kertoo hyvän ja pahan taistelusta ja siitä kuinka kaikista pienimmätkin voivat kyetä suuriin urotöihin. Tolkien yhdisti eeppiseen seikkailutarinaan aineksia Silmarillion-taruistaan. Tuloksena oli ainutlaatuinen teos, joka on säilyttänyt suosionsa lukijapolvelta toiselle ja poikinut kokonaisen kirjallisuuden lajityypin. Sormusten herraa on myyty arviolta 150 miljoonaa kappaletta ja Hobittia 100 miljoonaa.