Kirjoituksia Keski-Maasta
Kirjoituksia Keski-Maasta: Tarujen maat, asukkaat ja metafysiikka. Toimittanut Carl F. Hostetter. Alkuteos ilmestynyt 2021. Suomentanut Jaakko Kankaanpää. Päällyksen kuvitus: Ted Nasmith. Sidottu, kansipaperi.
Yli kuusikymmentä Tolkienin kiehtovaa kirjoitusta tarumaailmansa monista eri piirteistä.
"Kuinka yksi ihminen pystyi reilussa puolessa vuosisadassa luomaan yhtä paljon kuin kokonainen kansa?" – Guardian
Kirjoituksia Keski-Maasta on laaja kokoelma tekstejä, joita J. R. R. Tolkien laati tarustonsa moninaisista yksityiskohdista Tarun Sormusten herrasta ilmestymisen jälkeen.
Teos sisältää 62 esseetä, selvitystä ja tutkielmaa mitä erilaisimmista aiheista. Niissä käsitellään niin haltioiden lukumäärää ja kuolemattomuutta, valarin voimia ja Númenorin eläin- ja kasvikuntaa kuin lembasin valmistusta, Gondorin kokkovaaroja ja jopa eri kansojen parrankasvua.
Tolkien-asiantuntija Carl F. Hostetterin toimittama kirja on oikea runsaudensarvi, joka antaa lukijalleen tilaisuuden kurkistaa Tolkienin olkapään yli ja nähdä, millaisella tarkkuudella tarutaituri Keski-Maata rakensi.
"Todellinen aarre Tolkienin ystäville." – Publishers Weekly
"Kukaan Tolkien-fani ei varmastikaan voi olla ilahtumatta pienistä esseistä, joissa selvitetään muun muassa haltioiden parrankasvua (tai sen puutetta) tai kerrotaan Númenorin tanssivista karhuista." – Vesa Sisättö, Helsingin Sanomat
J. R. R. Tolkien
John Ronald Reuel Tolkien [-ki:n] (1892–1973) tunnetaan nykyaikaisen fantasiakirjallisuuden isänä. Etelä-Afrikassa brittiläiseen perheeseen syntynyt Tolkien muutti jo kolmevuotiaana Englantiin ja varttui Birminghamin lähistöllä Sareholen myllyn tienoilla. Tämä rauhaisa lapsuudenmaisema näkyy hänen kirjojensa hobittien vehreissä asuinsijoissa. Elämäntyönsä Tolkien teki Oxfordissa anglosaksin sekä englannin kielen ja kirjallisuuden professorina 1925–59. Jo nuorena miehenä hän kuitenkin kiinnostui muinaisista taruista, muun muassa Kalevalasta, ja omien haltiakielten luomisesta. Tolkien halusi ryhtyä kirjoittamaan tarustoa, ja tästä ajatuksesta kehittyi vähitellen suuri tarukokoelma, Silmarillion, jota Tolkien hioi koko aikuisikänsä ajan.
Tolkien kertoi myös paljon satuja neljälle lapselleen ja näistä syntyi hänen esikoisromaaninsa Hobitti (1937), etsintäretki, jossa pienikokoinen hobitti Bilbo Reppuli, 13 kääpiötä ja velho Gandalf lähtevät vaatimaan takaisin lohikäärme Smaugin anastamaa kulta-aarretta. Tolkien kirjoitti kymmenen vuoden ajan seuraavaa romaaniaan, yli tuhatsivuista järkälettä Taru sormusten herrasta (1954–55). Romaani kertoo hyvän ja pahan taistelusta ja siitä kuinka kaikista pienimmätkin voivat kyetä suuriin urotöihin. Tolkien yhdisti eeppiseen seikkailutarinaan aineksia Silmarillion-taruistaan. Tuloksena oli ainutlaatuinen teos, joka on säilyttänyt suosionsa lukijapolvelta toiselle ja poikinut kokonaisen kirjallisuuden lajityypin. Sormusten herraa on myyty arviolta 150 miljoonaa kappaletta ja Hobittia 100 miljoonaa.
Kirja-arvioita
Selvästi suurin osa kirjoituksista oli pitkäaikaiselle Keski-Maa-kertomusten ystävälle suunnattoman kiehtovaa luettavaa. Toki eivät aivan kaikki, eikä kirja muutenkaan ole sellainen, että sitä olisi muiden kuin pahimman luokan Tolkien-fanaatikkojen tarkoitus lukea sanasta sanaan. Vai kuvittelitteko, että käyn ne quendin väkiluvun kasvua osoittavat taulukot alaviitteineen ajatuksella läpi?
Olin jo entuudestaan täydellisen vaikuttunut Tolkienin kirjoitusten tarkkuudesta ja yksityiskohtaisuudesta, mutta vasta tämä kirja konkreettisesti osoitti, että Tolkien todella eli ja hengitti luomaansa tarustoa. Hattu pois päästä myös kirjan toimittaneen Carl F. Hostetterin ja suomentaja Jaakko Kankaanpään suuntaan. Epäilemättä keskimääräistä haastavampi teos toimittaa ja kääntää.
Tämä kirja kyllä heittää lukijan suoraan syvään päähän, mitä tulee Tolkienin kirjoituksiin.
Suurin osa kirjasta on melko raskaslukuista, koska tekstit käsittelevät Tolkienin luomaa maailmaa, sen luonnetta ja ilmiöitä jopa tieteellisellä tarkkuudella. On mukana kuitenkin myös vähän kevyempiä tekstejä.
Kunhan kirjaa vain jaksaa uskollisesti kahlata eteenpäin, niin matkan varrelta kyllä löytyy paljon mielenkiintoista tietoa. Vähintään saa käsityksen siitä, miten antaumuksella Tolkien asiaansa suhtautui.