Keskeneräisten tarujen kirja
Alkuteos ilmestynyt 1980. Toimittanut ja esipuheen, kommentaarin, hakemiston sekä kartat laatinut Christopher Tolkien. Suomentanut Kersti Juva. Säkeet suomentanut Panu Pekkanen. Päällyksen kuva: Matti Louhi. Painostiedot Kontuwikissä.
Kuvitettu, tarkistettu laitos 2021. Kuvittaneet John Howe, Alan Lee ja Ted Nasmith. Uusittu oikeinkirjoitus. Nimiösivujen tengwar-kirjoituksen suomennos: Pekka Tuomisto. Tengwar-kalligrafia: Lotta Raatikainen. Kansikuva: Alan Lee.
Mythopoeic-palkinto 1981.
Taruja Númenorista ja Keski-Maasta
Tolkienin jälkeenjääneet paperit
Tämä kuuluisa teos sisältää Tolkienin ennen julkaisemattomia Keski-Maa-aiheisia kirjoituksia, jotka hänen poikansa Christopher on saattanut painokuntoon mitä suurimmalla huolella, uskollisena isänsä ajatuksille ja tavoitteille. Kokonaiset ja vaillinaiset tarinat avaavat kiintoisia sivupolkuja Tolkienin maailmaan; ne kartoittavat monia ennestään valkeiksi jääneitä läikkiä ja antavat yksityiskohtaisempaa tietoa tapahtumista, joihin Taru Sormusten herrasta ja Silmarillion ovat vain viitanneet.
Saamme kuulla Gandalfin suusta, miten hän tuli lähettäneeksi kääpiöt Repunpään tunnettuihin juhliin. Saamme tietää, miten Rohanin Markin Ratsastajat oli järjestetty ja mitkä olivat Númenorin kuninkaiden ja kuningattarien oikeat, tarkistetut synnyin-, kuolin- ja hallitusajat. Tarinoiden juhlavimpia on Kurjenmiekkakenttien murhenäytelmä, ja vaikuttavimpia kertomus Tuorista, karanneesta orjasta, joka saapuessaan matkallaan Keski-Maan mustalle laidalle näkee Suuren Meren ensimmäisenä kaikista ihmisistä.
”Loistava näyte Tolkienin uskomattomasta mielikuvituksesta.” – Sunday Telegraph
J. R. R. Tolkien
John Ronald Reuel Tolkien [-ki:n] (1892–1973) tunnetaan nykyaikaisen fantasiakirjallisuuden isänä. Etelä-Afrikassa brittiläiseen perheeseen syntynyt Tolkien muutti jo kolmevuotiaana Englantiin ja varttui Birminghamin lähistöllä Sareholen myllyn tienoilla. Tämä rauhaisa lapsuudenmaisema näkyy hänen kirjojensa hobittien vehreissä asuinsijoissa. Elämäntyönsä Tolkien teki Oxfordissa anglosaksin sekä englannin kielen ja kirjallisuuden professorina 1925–59. Jo nuorena miehenä hän kuitenkin kiinnostui muinaisista taruista, muun muassa Kalevalasta, ja omien haltiakielten luomisesta. Tolkien halusi ryhtyä kirjoittamaan tarustoa, ja tästä ajatuksesta kehittyi vähitellen suuri tarukokoelma, Silmarillion, jota Tolkien hioi koko aikuisikänsä ajan.
Tolkien kertoi myös paljon satuja neljälle lapselleen ja näistä syntyi hänen esikoisromaaninsa Hobitti (1937), etsintäretki, jossa pienikokoinen hobitti Bilbo Reppuli, 13 kääpiötä ja velho Gandalf lähtevät vaatimaan takaisin lohikäärme Smaugin anastamaa kulta-aarretta. Tolkien kirjoitti kymmenen vuoden ajan seuraavaa romaaniaan, yli tuhatsivuista järkälettä Taru sormusten herrasta (1954–55). Romaani kertoo hyvän ja pahan taistelusta ja siitä kuinka kaikista pienimmätkin voivat kyetä suuriin urotöihin. Tolkien yhdisti eeppiseen seikkailutarinaan aineksia Silmarillion-taruistaan. Tuloksena oli ainutlaatuinen teos, joka on säilyttänyt suosionsa lukijapolvelta toiselle ja poikinut kokonaisen kirjallisuuden lajityypin. Sormusten herraa on myyty arviolta 150 miljoonaa kappaletta ja Hobittia 100 miljoonaa.
Kirja-arvioita
Nyt kun sitä "hieman" on ehtinyt pohtia, on tämä sittenkin se paras Tolkien-kirja minusta. Hieman oudosti luin joskus tämän ennen Sormusten herraa tai muita Tolkienin teoksia (koska kirjastossa ei ollut muita saatavilla juuri sillä hetkellä). Myöhemmin tehdyt täydentävät kirjat ovat loistavia, mutta keskeneräiset tarut jättävät tilaa lukijan spekuloinnille ja mielikuvitukselle. Siksi tämä.
Voi..! Kun aloin lukemaan kirjaa tuntui siltä "Että mitä hemmettia tässä nyt tapahtuu" mutta kyllä se sitten selvisi! Rakastan Tolkienin tuotantoa joten on tämäkin kirja 5/5!
Olen sitä mieltä että Christopherin ei ehkä olisi pitänyt tehdä tätä loppuun. Jäi kirjaimellisesti kesken niin monia juttuja ja herättää vaan lukijassa paljon kysymyksiä. Christopher on joskus sanonut, että hobitti elokuvat pilaavat Tolkienin perinnön..Christopher sinä teit sen itse.