Húrinin lasten tarina
Narn i Chîn Húrin: Húrinin lasten tarina. Alkuteos ilmestynyt 2007. Toimittanut Christopher Tolkien. Kuvitus: Alan Lee. Suomentanut Kersti Juva. Runot suomentaneet Alice Martin ja Panu Pekkanen. Kartta: Christopher Tolkien. Sidottu, kansipaperi. 3. korjattu painos 2020.
Tähtifantasia-palkintoehdokas 2008.
Aiemmin julkaisematonta Tolkienia upeana kuvitettuna laitoksena
”... ja vaikka vanhan ajan mahtavat haltiamielet olisivat kokoontuneet yhteen, Hador, Húrin, Túrin ja itse Beren, sinun paikkasi olisi heidän joukossaan.” (Elrondin sanat Frodolle, teoksesta Taru Sormusten herrasta: Sormuksen ritarit)
Tummasävyinen, jylhä tarina Húrinin lapsista vie kauas menneisyyteen, aikaan tuhansia vuosia ennen Tarua Sormusten herrasta ja kytkeytyy Keski-Maan esiaikojen haltioiden ja ihmisten historiaan.
Túrinin ja hänen sisarensa Niënorin kohtalo lähtee liikkeelle Morgothin Húrinille langettamasta kirouksesta, joka asettuu varjoksi myös hänen lastensa elämään. Vääjäämättä traagiseen päätökseen etenevällä tarinalla on vahvoja yhtymäkohtia Kalevalan taruun Kullervosta.
Ensisanansa vuonna 1918 saanut Húrinin lasten tarina tunnetaan pääpiirteissään Keskeneräisten tarujen kirjasta ja Silmarillionista. J. R. R. Tolkienin käsikirjoituksista ja katkelmista sen on ensimmäistä kertaa koonnut yhtenäiseksi teokseksi hänen poikansa Christopher Tolkien, alkuperäistä aineistoa kunnioittaen.
Kirjaan kuuluu myös Christopher Tolkienin piirtämä uudistettu kartta. Muilta osin kuvituksesta vastaa tunnustettu Tolkienin maailman tulkitsija Alan Lee. Suomennoksen on tehnyt Kersti Juva.
Arvosteluja:
”Pojan toimittama teos nousee yhdeksi isän tärkeimmistä kirjoista (...) Túrin on traagisin Tolkienin koskaan kirjoittamista henkilöistä. Húrinin lasten tarina on myös psykologisesti kypsin Tolkienin tarinoista. Luodessaan synkintä sankariaan Tolkien kurotti yli anglosaksisten ja skandinaavisten perinteiden, Inkerinmaalle asti. Túrin Húrinin pojan kertomus perustuu suomalaisen Kullervo Kalervon pojan tarinaan.” – Jussi Ahlroth, Helsingin Sanomat
”Makupala kaikille Tolkien-faneille.” – Sunday Express Magazine
”Kirja on upea (…) loistelias täydennys Tolkienin tuotantoon. Tervetuloa takaisin, vanha ystävä (…).” – Library Journal
”Tarinasta tulee taatusti Tolkien-fanien aarre (…) Tasapaino jännittävien taistelujen kuvausten ja syvemmälle menevien hetkien kanssa on toteutettu taitavasti, ja Tolkienin värikäs ja vaikuttava kerronta vahvistaa hänen johtoasemansa fantasiakirjallisuudessa.” – Publishers Weekly
”Suomalaisen Kalevalan, Robin Hoodin tarinoiden, Homeroksen eeposten ja Wagnerin oopperoiden vahvat kaiut lataavat tekstiin niin monikerroksisuutta kuin elinvoimaa.” – Kirkus Reviews
”Ajattoman jylhä myytti kohtalon vääjäämättömyydestä kalevalaisissa tunnelmissa.” – Tähtifantasia-palkintoraati
J. R. R. Tolkien
John Ronald Reuel Tolkien [-ki:n] (1892–1973) tunnetaan nykyaikaisen fantasiakirjallisuuden isänä. Etelä-Afrikassa brittiläiseen perheeseen syntynyt Tolkien muutti jo kolmevuotiaana Englantiin ja varttui Birminghamin lähistöllä Sareholen myllyn tienoilla. Tämä rauhaisa lapsuudenmaisema näkyy hänen kirjojensa hobittien vehreissä asuinsijoissa. Elämäntyönsä Tolkien teki Oxfordissa anglosaksin sekä englannin kielen ja kirjallisuuden professorina 1925–59. Jo nuorena miehenä hän kuitenkin kiinnostui muinaisista taruista, muun muassa Kalevalasta, ja omien haltiakielten luomisesta. Tolkien halusi ryhtyä kirjoittamaan tarustoa, ja tästä ajatuksesta kehittyi vähitellen suuri tarukokoelma, Silmarillion, jota Tolkien hioi koko aikuisikänsä ajan.
Tolkien kertoi myös paljon satuja neljälle lapselleen ja näistä syntyi hänen esikoisromaaninsa Hobitti (1937), etsintäretki, jossa pienikokoinen hobitti Bilbo Reppuli, 13 kääpiötä ja velho Gandalf lähtevät vaatimaan takaisin lohikäärme Smaugin anastamaa kulta-aarretta. Tolkien kirjoitti kymmenen vuoden ajan seuraavaa romaaniaan, yli tuhatsivuista järkälettä Taru sormusten herrasta (1954–55). Romaani kertoo hyvän ja pahan taistelusta ja siitä kuinka kaikista pienimmätkin voivat kyetä suuriin urotöihin. Tolkien yhdisti eeppiseen seikkailutarinaan aineksia Silmarillion-taruistaan. Tuloksena oli ainutlaatuinen teos, joka on säilyttänyt suosionsa lukijapolvelta toiselle ja poikinut kokonaisen kirjallisuuden lajityypin. Sormusten herraa on myyty arviolta 150 miljoonaa kappaletta ja Hobittia 100 miljoonaa.
Muita teoksia kirjailijalta J. R. R. Tolkien
Kirja-arvioita
Húrinin lasten tarina kokoaa yhtenäiseksi tarinaksi ne sirpaleet, joita samasta aihelmasta on aiemmissa Tolkienin teksteissä nähty. Se on Tolkienin universumiin sijoittuva traaginen tarina, jossa on myyteistä ja legendoista tuttu tarinan kaari ja myös niille tyypillinen hahmokaarti. Silmarillionin tapaan luvassa on perinteistä korkeaa fantasiaa perinteisin hyvä-paha-mustavalkoisuuksineen. Teosta ei pidä kuitenkaan lukea allegoriana: keskeisintä on se, miten hahmot toimivat eri tilanteissa ja mitä siitä seuraa, ei niinkään suoraan verrannollisuus johonkin todellisuuden ilmiöön.
Tässä on kaunis kirja ulkoisesti ja sisällöllisesti. Kirja on painettu laadukkaalle sileäpintaiselle painavalle paperille. Alan Leen piirtämä kuvitus on kaunista, niin isot sivun kokoiset värikuvat kuin pienet mustavalkoiset piirroksetkin. Kirjan lopussa on luettelo tarinassa käytetyistä nimistä ja kartta. Molemmat tulivat tarpeeseen ja niitä joutui vilkuilemaan useampaan otteeseen tarinan lomassa. Alussa nimien paljous ja samankaltaisuus tuskastutti, mutta pian niistä pääsi kartalle eikä häirinnyt enää lukemista.
Vähän synkempää ja traagisempaa Tolkienia. Upea tarina, joka jokaisen Tolkien-fanin kannattaa ehdottomasti lukea.
Kirja on yksi lemppareistani ja olenkin varmaan lukenut sen yli viisi kertaa. Paljolti erilainen kuin muut Tolkienin kirjat ja siksi mielestäni paras Tolkienin tuotannosta.
Siitä on kauan kun luin tämän, mutta yritän taas parhaani mukaan muistaa kaiken olennaisen. En muista oliko tämä ensimmäinen Tolkienin kirja jonka luin, vai olinko jo lukenut Hobitin. Kuitenkin, isoveljeni käski minun lukea tämän ja minä sitten luin. Aina kun isoveljeni kysyi että onko kirja mielestäni hyvä, vastasin että ei. Se ei monissa kohdissa pitänyt aivan paikkaansa. Joitain kirjan kohtia voin sanoa jopa koukuttaviksi - muistan yhdenkin yön kun en saanut unta miettiessäni vain mitä kirjassa seuraavaksi tapahtuu. Lempilukuni oli Túrin lainsuojattomien luona, ja väitänkin aina isoveljelleni että se on kirjan ainoa hyvä kohta :-D
Eihän tämä mikään Hobitti-tarina ole joten sellaista etsivä pettyy mutta jos osaa suhtautua tähän omana kirjana jonka tarina on yksi osanen sitä maailmaa niin kirjasta kyllä pitää.
Kirja oli hyvä! Yksi parhaista Tolkienin tuotannossa! Rakastan tolkienin kirjoja valtavasti joten tämä oli suuri menests! 5/5!
Tämä on suosikkini kaikista Silmarillionin tarinoista. Päähenkilö on yksinkertaisesti hyvin lähellä minua itseäni. Sellainen vetoaa minuun. Tarina on tuomittu tuhoon, mutta silti sitä jaksaa toivoa, että Túrinin onni voisi kääntyä. Tämä on totisesti Tolkienin parhaimmistoa.
Hieno kirja ja mielenkiintoinen juoni. Oli aikoinaan hienoa lukea tämä kunnon kirjana, kaikkine yksityiskohtineen, mutta yksi asia minua kuitenkin häiritsi: Túrinin jatkuva valittaminen siitä, miten kaikki ovat häntä vastaan, kukaan ei ymmärrä häntä, vain hän on oikeassa, ja se koppamaisuus ja se jatkuva johtamisen tarve. Tulee välillä mieleen pikku lapsi joka inttää ja kitisee ja on aina väärinymmärretty. Kirja avasi sen aikaista maailmaa ihan eri tavalla, kuin ne lyhyet tekstit Silmarillionissa ja Keskeneräisten tarujen kirjassa. Juonellisesti mielenkiintoinen ja hienosti toteutettu, suosittelen lukemaan.
Mahtava teos, mielestäni tämä on Tolkienin parasta työtä. 5/5
