Gondolinin tuho
Alkuteos ilmestynyt 2018. Toimittanut Christopher Tolkien. Kuvittanut Alan Lee. Suomentanut Jaakko Kankaanpää, paitsi luvun "Viimeinen versio" suomentanut Kersti Juva. Sidottu, kansipaperi.
Tolkienin riipaiseva taru haltioiden kätketystä kaupungista, Alan Leen upealla kuvituksella.
Gondolinin tuho on J. R. R. Tolkienin ensimmäinen kertomus Keski-Maasta. Christopher Tolkien on koonnut tähän teokseen sykähdyttävän tarun kaikissa eri muodoissaan. Varhaisin niistä on vuonna 1916 keskellä ensimmäistä maailmansotaa komeaan ja eloisaan tyyliin kirjoitettu "kadonnut taru", viimeinen 1950-luvulla laadittu, keskeneräiseksi jäänyt versio. Kirja tarjoaa ainutlaatuisen näköalapaikan siihen, miten koskettava tarina rakentui ja kehittyi vuosikymmenten saatossa tarutaituri Tolkienin mielessä ja työpöydällä.
Gondolinin tuho on tarina kätketystä kaupungista, jonka haltiakuningas Turgon rakentaa kansansa turvapaikaksi. Korkeiden vuorten saartamaan valtakuntaan eivät Mustan ruhtinaan Melkon eli Morgothin hirviömäiset palvelijat löydä – kunnes merten jumalan Ulmon käskystä ihmismies Tuor etsii sinne tiensä, tehtävänään välittää Ulmolta viesti Turgonille. Gondolinin satumaisessa kaupungissa Tuor rakastuu kuninkaan tyttäreen Idriliin. Mutta katkerasta mustasukkaisuudesta sikiää petos, ja lopulta kauniin Gondolinin päivät ovat luetut.
Gondolinin tuho sisältää kahdeksan Tolkien-huippukuvittaja Alan Leen nelivärimaalausta ja viisitoista lyijykynäpiirrosta.
J. R. R. Tolkien
John Ronald Reuel Tolkien [-ki:n] (1892–1973) tunnetaan nykyaikaisen fantasiakirjallisuuden isänä. Etelä-Afrikassa brittiläiseen perheeseen syntynyt Tolkien muutti jo kolmevuotiaana Englantiin ja varttui Birminghamin lähistöllä Sareholen myllyn tienoilla. Tämä rauhaisa lapsuudenmaisema näkyy hänen kirjojensa hobittien vehreissä asuinsijoissa. Elämäntyönsä Tolkien teki Oxfordissa anglosaksin sekä englannin kielen ja kirjallisuuden professorina 1925–59. Jo nuorena miehenä hän kuitenkin kiinnostui muinaisista taruista, muun muassa Kalevalasta, ja omien haltiakielten luomisesta. Tolkien halusi ryhtyä kirjoittamaan tarustoa, ja tästä ajatuksesta kehittyi vähitellen suuri tarukokoelma, Silmarillion, jota Tolkien hioi koko aikuisikänsä ajan.
Tolkien kertoi myös paljon satuja neljälle lapselleen ja näistä syntyi hänen esikoisromaaninsa Hobitti (1937), etsintäretki, jossa pienikokoinen hobitti Bilbo Reppuli, 13 kääpiötä ja velho Gandalf lähtevät vaatimaan takaisin lohikäärme Smaugin anastamaa kulta-aarretta. Tolkien kirjoitti kymmenen vuoden ajan seuraavaa romaaniaan, yli tuhatsivuista järkälettä Taru sormusten herrasta (1954–55). Romaani kertoo hyvän ja pahan taistelusta ja siitä kuinka kaikista pienimmätkin voivat kyetä suuriin urotöihin. Tolkien yhdisti eeppiseen seikkailutarinaan aineksia Silmarillion-taruistaan. Tuloksena oli ainutlaatuinen teos, joka on säilyttänyt suosionsa lukijapolvelta toiselle ja poikinut kokonaisen kirjallisuuden lajityypin. Sormusten herraa on myyty arviolta 150 miljoonaa kappaletta ja Hobittia 100 miljoonaa.
Kirja-arvioita
Kirjassa esitellään useampi versio samasta tarinasta - kaksi pitkää ja kaksi lyhyttä tarinaa. Lyhyet tarinat olivat lähinnä selontekoa tapahtumista ja siinä mielessä raskaanpuoleista lukea. Pidemmissä tarinoissa kummassakin oli ansionsa ja kompastuskivensä. Viimeinen versio oli laveampi. Siinä tapahtumia kuvattiin aikaisemmilta vaiheilta ja tarkemmin kuin alkuperäisessä versiossa. Ongelmana on vain se, että tarina jäi täysin kesken. Alkuperäisessä versiossa pidin puolestaan ärsyttävänä, kun tehokeinona käytettyä sanontaa "ja katso" käytetään liian usein.
Vaikka Gondolinin tarusta ei tässä olekaan yhtenäistä kokonaista versiota, on nämä tarinan eri versiot lukemisen arvoiset. Jokaisessa versiossa on hyvät puolensa.
Varsinkin taistelujen ja ympäristön kuvaukset ovat upeita.
Arvosana on annettu osana legendarium-kokonaisuutta.