Akvaariokala - kirjahylly

Stephen Kingin Carrie nostaa kylmät väreet selkäpiissäni. Siinä on muutaki kuin vain viattoman Carrie-tytön kiusaaminen:Kirja kuvaa tarkasti ihmisestä kunpuavaa pahuutta, mikä on pahempaa kuin mitka tahansa vampyyrit tai ihmissudet. Vaikka kirja ei ole kovinkaan pitkä, se onnistuu silti luomaan tarpeeksi tunnelmaa. Pidin kirjasta paljon. Eniten koko kirjassa minua karmi Carrien äiti. Hän oli lähes epäinhimillinen, ei lainkaan äidillinen ja rakastava.Luin kirjan yhteen putkee, mikä ei ollut ongelma sen pituuden vuoksi. Kauhukirjana Carrie ei yllä ykköseksi, mutta itse asiassa juuri Carrie tutustutti minut kauhukirjojen maailmaan.

En tiedä montaakaan kirjaa, jotka ovat voittaneet minut samalla tavalla puolelleen, mutta Matkijanärhi kohosi listani kärkisijoille. Ensimmäisellä lukukerralla kirja oli jotenkin sekava, mutta kun luin sen uudestaan hetekn kuluttu, sain siitä irti jo niin paljon enemmän. Koko kirja ja sen juoni olivat vauhdikasta ja todella koskettavaa tekstiä. Henkilöihin samaistui. Mielestäni Suzanne Collins on tehnyt ällistyttävän hyvää työtä.

Merkitty on melko omaperäisen kirjasarjan lupaava alku. Sarjan kulku tosin muuttuu huomattavasti tukevissa osissa. Merkitty on lukemisen arvoinen kirja, ja sen jälkeen minun oli pakko lukea myös muut osat.

Ehdottomasti hyvä kirja. Olen iloinen että luin kirjan, vaikka takaiskujakin sattui. Loppusoitossa oli myös jotakin häiritsevää: joskus juoni saattoi toistaa itseään. Vastapainoksi tälle, siinä oli myös paljon omia piirteitä.

Rakastuin tähän kirjaan. Pidin henkilöistä eniten ehdottomasti Jacesta. Hänen huumorintajunsa ja... Vetovoimansa teki minuun suuren vaikutuksen, ja ihmettelen suuresti mitä hän näki Claryssa. Claryssakin oli omat puolensa(ystävän puolesta uhrautuminen), Alecin hahmo yllätti. Juoni eteni sujuvasti. Juonenkääbteet olivat ratkaisevia ja itse sanoisin, että kokonaisuus oli todellakin toimiva. Jäin odottamaan kiihkeästi jatkoa jännittävälle kirjalle.

Niinkuin kaikki Jacksonit, tämä kirja veti mukanaan loppuunnasti. Percy oli yhtä siisti tyyppi kuin ennekin ja tutut kuviot jatkuivat. Yksi ikuisista suosikeistani<3

Tähän kirjaan ei voi muuta kuin rakastua. Se on niin tummasävyinen ja kaunis tarina, jopa synkkä. Mitjan ja väljen kohtalot ovat kytköksissä toisiinsa tavlla, jota ei voi kuin ihmetellä. Kirja herättää minussa voimakasta surua ja myötätuntoa hahmojen, eteenkin äidin puolesta. Karikko vetää puoleensa, eikä salli lukijan herpaantua hetkeksikään. Loppu on kaikesta huolimatta niin onnellinen kuin täklaisessa tapauksessa voi olla. Mukana on haikeutta ja kuolema sävyttää sivuja omalla värillään. Kokonaisuus oli onnistunut ja saumaton. Kuvitustakin oli. Kuvat elävöittivät jo valmiiksi luotua tunnelmaa. En voi muuta kuin onnitella Seita Parkkolaa huikeasta, kauniista ja parhaasta kirjasta jonka olen ikinä lukenut.

KIrja oli tosi mielenkiintoinen ja mukavaa vaihtelua! odotan innoissani seuraavan osan käsiini päätymistä. Karou on yksi harvoista päähenkilöistä, joista todella pidän. Hänessä on voimaa, päättäväisyyttä ja tarpeeksi oikeamielisyyttä. Kirja eteni vauhdikkaasti ja rakkaustarinanakin se oli mukiinmenevä. Loppu ei yllättänyt, mutta oli koskettava ja mieleenpainuva. Lisää tämänkaltaista nuortenkirjallisuutta kiitos!

KIrja oli jotenkin ärsyttävä.

Pakko myöntää, että parempiakin kirjoja on - ja rutkasti! Teksti oli tylsää, eikä sitå jaksanut lukea. Puskin silti koko kirjan läpi. Juonivolisi voinut olla selkeä, mutta siihen on mielestäni ujutettu liian paljon merkityksettömiä sivuseikkoja, jotka tekivät kirjasta sekavan ja epäjohdonmukaisen. Tietysti oli myös mukava seurata kirjan henkilöitä, vaikka odotinkin tältä osalta enemmän

Kirjaa kuvaavat sanat: erilainen, tyhjänpäiväinen ja lattea. Kyn ja Cassian rakkaustarina ei ollut uskottava ja yhteiskunnassa oli aukkokohtia. Tällä kitjalla ei ollut mitään annettavaa, mieleenkin jäi kaihertamaan kirjan jälkeen muutama epäselvyys. Aina ei vaan tärppää.

Aivan mahtava kirja! Jo alusta jäin koukkuun kuin kala ja halusin lukea koko kirjan samantien. Juoni oli hyvin suunniteltu ja kaikki tapahtuin nopeasti. Vaikka mukana olikin fantasiaa, pidin Piiristä kovasti. Jokaisesta kerrottiin jotakin, mutta sopivasti jäi myös peiton alle piiloon. Henkilöiden kauhuun oli helppo samaistua -mielestäni tämä on hyvän kirjan tunnusmerkki- ja kerronta oli myös erinomainen. Odotan innoissani seuraavaa osaa!

HYvä kirja, vaikka puutteitakin oli. KEkseliäs ajatus toisesta maailmasta piti mielenkiinnon vireillä loppuun saakka, samoin Kartik. Välillä tuli tylsempikin kohta, mutta kokonaisuus oli melko hyvä. Ainakin lukemisen arvoinen!

Pidin tästä kirjasta. Oli mielenkiintoista lukemista, vaikka alussa olinki ennakkoluuloinen kirjan suhteen. Monesti sai pidätellä naurua tai tuntea myötähäpeää päähenkilön puolesta!

Uskomatonta, että joillakin ihmisillä riittää mielikuvitus tuollaisen juonen keksimiseen. Yksi mieleenpainuvimmista kirjoista joita olen lukenut. Se tarjosi paljon mielenkiintoa ja upeita, sävähdyttäviä lukukokemuksia. Mielestäni kirjailija saa olla ylpeä kirjastaan...

Loppujen lopuksi aika turha kirja, mutta juoni oli kelvollinen. HEnkilökohtaisesti pidin myös Hopesta aika paljon.

Todellakin lukemisenarvoinen ja upea kirja. Kyllä tosin välillä ärsytti Raisan sekoilu, mutta olen tyytyväinen loppuratkaisuun ja odotan seuraavaa osaa jännityksellä.

Luin kirjan etäisellä mielenkiinnolla. Vaikka se ei ylläkkään aivan huippujen joukkoon, siinä oli silti oma viehätyksensä. Mukavaa oli myös, että verestä voitiin kertoa ilman vampyyreja sun muuta...

Vähän kyllä tylsä ja outo kirja. Juoni ja jännitys sen mukana hukkuivat sitämukaan kun kirja eteni. Alun perusteella kuitenkin luin koko kirjan. Täytyy vain sanoa, että oli tämäkin kokemus sinänsä.

Ehkä hiukan liian imelä mun makuun... Mutta pidin silti kirjan kokonaisuudesta, siinä oli paljon kivoja kohtia!