Jäälohikäärme
Alkuteos ilmestynyt antologiassa 1980, erillisenä kirjana 2006. Kuvittanut Luis Royo. Suomentanut Satu Hlinovsky/Loitsu.
1. laitos: Kirjava, 2016. Sidottu, kansipaperi.
2. laitos: Otava, 2024. Sidottu.
Legendojen mystinen jäälohikäärme herätti pelkoa, sillä kukaan ei ollut milloinkaan kesyttänyt sellaista. Yli lentävä jäälohikäärme jätti jälkeensä lohduttoman kylmän ja jäisen maan. Mutta Adaraa ei pelottanut – hän oli talvilapsi, syntynyt ankarimpien kenenkään muistamien pakkasten aikaan.
Adara ei muistanut ensimmäistä kertaa, jolloin oli nähnyt jäälohikäärmeen. Tuntui kuin se olisi aina ollut osa hänen elämäänsä, kuin hän olisi aina nähnyt sen vilaukselta leikkiessään hyisessä lumessa vielä pitkään sen jälkeen, kun muut lapset olivat paenneet kylmyyttä sisätiloihin. Neljäntenä ikävuonnaan hän kosketti sitä, viidentenä hän ratsasti ensimmäistä kertaa sen leveässä, jäisessä selässä. Ja sitten Adaran seitsemäntenä ikävuotena, eräänä tyynenä kesäpäivänä, pohjoisen tuliset lohikäärmeet pyyhälsivät hänen rauhalliselle kotitilalleen...
George R. R. Martinin Jäälohikäärme sopii niin aikuisille kuin nuoremmillekin lukijoille. Ylistetyn taiteilijan Luis Royon runsas kuvitus rikastaa tätä valloittavaa ja sydäntä lämmittävää tarinaa nuoresta tytöstä ja hänen lohikäärmeestään.
"Tarina suorastaan pursuaa Martinin samettisen kerronnan taikuutta ja kauneutta... Tämä kiehtova, ajaton tarina sankareista ja lohikäärmeistä, perheen vahvuudesta ja erään hyvin erityisen tytön varttumisesta hurmaa kaiken ikäisen yleisön. Hieno kirja jaettavaksi." – VOYA
"Hieno johdanto tähän lajityyppiin vetoaa epäilemättä niin tyttöihin kuin poikiinkin." – Library Journal
"Pakollinen ostos kaikille Martin-faneille." – SFRevu
"Kirjan loppu on yhdistelmä iloa ja haikeutta, mikä on aina onnistuneen fantasiakertomuksen merkki. Espanjalaisen Luis Royon realistinen kuvitus tekee Jäälohikäärmeestä kauniin kirjan." – Helsingin Sanomat
George R. R. Martin
George Raymond Richard Martin (alias GRRM, s. 1948) on palkittu yhdysvaltalainen kirjailija. Hänen eeppisen fantasiasarjansa Tulen ja jään laulu kirjoja on myyty yli 90 miljoonaa kappaletta ja niitä on käännetty 47 kielelle. Martin sai World Fantasy -palkinnon elämäntyöstään vuonna 2012.
Martin syntyi Bayonnessa New Jerseyssa. Martin oli ahkera sf-fani ja kirjoitti etenkin sarjakuvista lehtien kirjepalstoille ja fanzineihin. Hän alkoi kirjoittaa omia tarinoita jo nuorena ja ansaitsi rahaa kauppaamalla kauhutarinoittensa lukuhetkiä naapuruston lapsille. Martin opiskeli toimittajaksi valmistuen tiedotusoppi pääaineenaan vuonna 1970 Northwestern Universitysta.
Kirja-arvioita
Kun sain tämän kirjan käsiini olin kuullut siitä pelkkää hyvää. Aluksi en meinannut edes koskea koko kirjaan, mutta vähäisten sivujen takia lopulta luin sen. Upposin mukaan heti ensimmäisillä sivuilla. Joka ainoan sivun ajan vallitsi kauniin haikea tunnelma ja en halunnut kirjan loppuvan koskaan. En kadu yhtään tämän kirjan lukemista, ja olenkin nyt lukenut sen useaan kertaan. Tarina on lyhyt, mutta ytimekäs.
Ystäväni tietää miten kova Game of Thrones-fani olen joten sain tämän kirjan syntymäpäivälahjaksi häneltä. Martinin teos on lyhyt ja ytimekäs "satu". Tai niin satu kuin Martinilta voi odottaa koska hän ei tunnetusti säästele hahmojaan. Kirja on upeilla kuvilla kuorrutettu teos, joka saa fiilistelemään useammassakin kohtaa sivuilla hienosti toteutettujen piirrosten ansiosta. Hiukan odotin sellaista jonkunlaista yhteyttä GoT:in maailmaan... ja ehkä sitä hiukan olikin. Alkuteos on ilmestynyt jo kauan ennen Valtaistuinpelin alkua joten tämän voisi helpostikin liittää omalla tavallaan kirjasarjaan koska Valtaistuinpelissäkin puhutaan lohikäärmeiden elämisestä kauan sitten. Jäälohikäärmeestä ei kuitenkaan ole teoksissa mitään puhetta käsittääkseni. Tämä on kuitenkin erittäin helppolukuinen ja hienoilla kuvilla varustettu tarina, joka on minusta kyllä melko surullinenkin. Hieno lisä omiin kokoelmiin ehdottomasti. Voisin melkein nähdä sieluni silmin Arian lukevan tätä huoneessaan Talvivaarassa ja haaveilevan isoista lohikäärmeistä.
Lyhyt ja ihastuttava satu. Suurin osa lukuajasta meni kirjan kuvitusten katselemiseen ja fiilistelyyn, ne toimivat hyvin tunnelman luojana. Lyhyeksi tarinaksi tässä oli jopa jossain määrin yllättävän vahva juoni, hyvin suoraviivainen, mutta toimiva. En osaa oikein päättää tuliko tästä sadusta hyvälle vai haikealle mielelle, mutta kaiken kaikkiaan onnistunut tarina.
Kun ensimmäisen kerran luin novellin englanniksi, sen aikaansaama tunne oli pakahduttava. Samaan tunteeseen en päässyt suomeksi luettuna, mutta tarina on silti ihastuttava. Novelli on kirjoitettu jo vuonna 1980, paljon ennen Martinin läpimurtoa suurelle yleisölle. Tulen ja jään laulu saagaa lukeneena ei voi olla huomaamatta joitain yhteisiä piirteitä tarinan Adara tytön ja Talvivaaran Aryan kanssa.
Tämä pieni kirja on kuin koru, kaunis esine. Kirja sisältää taidokkaan ja runsaan kuvituksen sekä hienon kansipaperin lisäksi kirjan sinisessä kannessa komeilee pieni hopeanhohtoinen lohikäärmeen pää.
Hyvä ja melko koskettava tarina Adara-nimisestä pikkutytöstä, joka rakasti talvea ja kylmää toisin kuin muut.
Tarinan alku ja keskiosa on hyvä, mutta loppu on kiirehdityn oloinen. En myöskään ymmärrä miksi Adaran erilaisuutta ei hyödynnetty lopussa kun siihen oltiin kaiken aikaa viitattu että niin kävisi. Joo, olihan siellä lohikäärme joka auttoi Adaraa mutta en kyllä ainakaan käsitä sitä miksi hänen koko persoonansakin muuttui ja miten siitä tehtiin positiivinen asia että on kuin muutkin, eikö voi olla sankari ja silti olla erilainen?