Kauhujen kirja
Toimittanut Douglas E. Winter. Alkuteos ilmestynyt 1988. Suomentanut Kari Salminen. Päällys: Kari T. Leppänen. Nidottu.
Sisältää novellit:
- Stephen King: Setelit (The Reploids, 1988)
- Stephen King: Tennarit (Sneakers, 1988)
- Stephen King: Omistuskirjoitus (Dedication, 1988)
- Dan Simmons: Etäispesäke (Metastasis, 1988)
- Dan Simmons: Vanni Fucci on elossa ja terveenä ja asuu helvetissä (Vanni Fucci is Alive and Well and Living in Hell, 1988)
- Dan Simmons: Iversonin kuopat (Iverson's Pits, 1988)
- George R. R. Martin: Nahan vaihtajat (The Skin Trade, 1988) – World Fantasy -palkinto 1989
Tervetuloa pimeille kujille ja kaduille, ihmismielen syvyyksiin, maailmaan jossa viattominkaan ei ole turvassa.
Matkaoppaina ovat Stephen King, Dan Simmons ja George R. R. Martin, kolme mestaria, jotka ovat kirjoittaneet uusia väristystarinoita vain tätä kokoelmaa varten.
Dan Simmons
Dan Simmons syntyi vuonna 1948 Illinoisissa Yhdysvalloissa. Hän halusi jo nuorena ryhtyä kirjailijaksi ja kirjoitti ensimmäisen tieteisnovellinsa ollessaan neljännellä luokalla. Simmons opiskeli Washingtonin yliopistossa kirjallisuutta ja luovaa kirjoittamista. Hän valmistui vuonna 1971 ja päätyi opettajaksi toimien tässä ammatissa 18 vuotta. Samalla hän kirjoitteli pöytälaatikkoon. Hänen ensinovellinsa julkaistiin vuonna 1982. Simmonsin esikoisromaani Kalin laulu (1985) sai World Fantasy -palkinnon.
Kirja-arvioita
HUOMIO kirjan lukijoille: Lyhyesti sanottuna, tämä on vain niille, jotka haluavat lukea verta hyytävää jännitystä George R. R. Martinilta. Hänen tarinansa, Nahanvaihtajat, on ainoa joka tästä kokoelmasta kannattaa lukea, ja se myös kannattaa. 110 sivuinen pienoisromaani sijoittuu sateiseen kaupunkiin, jossa on tehty juuri epäillyttävä murha. Yksityisetsivä Randin ystävä Willie pyytää tätä selvittämään tapausta, joka on kaukana puhtaasta. Valitettavaa kyllä, Kingin ja Simmonsin novellit ovat täyttä kuraa (tämä King fanilta). Molempien kaksi ensimmäistä, lyhyempää novellia ovat hyvin sekavia ja loppuvat epätyydyttävästi. Herrojen jälkimmäiset novellit ovat taas ainakin puoliksi liian pitkiä, eivätkä sisällä oikeita kauhuelementtejä, tai oikeastaan mitään muutakaan järkevää. Vaikka Simmonsin ja Kingin osioista haluaisi pitää, on se hyvin vaikeaa. Martinin lyhyt romaani on taas taattua laatua, toki suomennos on vanha ja hieman köykäinen, mutta itse tarina tykittää kunnolla vauhtia. Sitä suosittelen ehdottomasti. 2/5 - Simmons ja King 4/5 - Martin