Saavutuksia
Suosikkejani
Hyllyni tapahtumia
Tämä on ollut minulla vuosia lukulistalla. Viime syksynä uskaltauduin viimein kirjakaupassa lukemaan ensimmäistä lukua ja pidin siitä joten päätin ostaa sen. (Viime vuosi oli minulle todella harvinainen, ostin ainakin kolme kirjaa! En siis normaalisti osta niitä ollenkaan.) Helmikuussa pääsin vihdoin aloittamaan tämän ja pidin edelleenkin aloituksesta. Mutta sitten alkoi tökkiä. En millään tahtonut jaksaa lukea päähahmon tylsiä, harmaita ja ankeita päiviä töissä. Voin kuvitella mitä kirjoittaja haki tällä tyylillä takaa, mutta se ei napannut minua yhtään mukaansa. Kun sitten vihdoin viimein päästiin sinne orpokoti-saarelle, olin että vihdoinkin! Kirjoittajalla oli muutenkin tahdituksen kanssa ongelmia enkä suoraan sanoen ymmärrä miten tämä voi olla best seller, koska kirjoitus ei ole järin sulavaa. Mutta mitä pidemmälle pääsin, ymmärsin paremmin miksi tästä pidetään. Vaikka kirjoittajalla onkin kirjoittaminen vielä hakusessa, niin tarina ja hahmot ovat hyviä, minkä lisäksi (ja tämä on tärkeintä) tällä on sydäntä ja ymmärrystä kaikkia niitä kohtaan, jotka ovat kohdanneet syrjintää tavalla tai toisella. Ja vaikka tässä on hyvinkin synkkiä teemoja kuplimassa pinnan alla, on tämä silti melko kevyttä luettavaa, mikä on ihan hyvä päätös kun ajattelee kohdeyleisöä (teinit ja nuoret aikuiset).
Lue lisää ...
Jos rehellisiä ollaan, niin en oikein pitänyt päähenkilöstä. Jotenkin se, miten häntä kuvailtiin, oli niin erilainen sen kanssa miten hän puhui. Se tuntui omituiselta. Arthurin puhe myös. Ja sen levykaupan tyypin puhe oli muuten vaan ärsyttävää minusta. Mutta kaikki muut hahmot olivat hyviä ja heidän puheensa tuntui oikealta. Eniten pidin Lucystä ja Chaunceystä (miten ihana nimi!). Hahmoista olisi voinut kertoa myös jotain muutakin kuin toistaa samoja asioita sivusta toiseen. Tämä oli samaan aikaan sekä turhauttava että ilahduttava lukukokemus. 2,75/5
Kirjan ensimmäiset kaksi lausetta löivät luun kurkkuun. Voiko lasten/nuortenkirjan aloittaa näinkin rajusti? Ihastuin alkuun, ja kirja olikin hyvä kunnes päästiin sinne salaiseen maailmaan, sen jälkeen alkoi tympimään. Ei se nyt puinen ollut, hyviä ideoita riitti vaikka millä mitalla, mutta ne olivat vain sytykkeitä, jotka eivät onnistuneet sytyttämään kunnon roihua. Se oli harmi, koska tässä oli niin hyviä tärkeitä teemoja, luonnonsuojelu ja ympäristöekologia etunenässä tietenkin, politikointi sivujuonteena. Ensimmäisenä ihastuin kuitenkin kanteen, sen vuoksi tämän poimin hyllystä alunperin.
En tiedä mitä tapahtui, mutta tässä tuntui olevan jopa jotain järkeä. Sarjan ainut osa jossa näin käy :D Tähdet taiteesta.
Tähdet taiteesta, tarinasta ei niinkään.