Umberto Eco (1932–2016) oli italialainen kirjailija. Hän toimi semiotiikan professorina Bolognan yliopistossa. Econ esikoisromaani Ruusun nimi ilmestyi 1980. Teosta on myyty yli 50 miljoonaa kappaletta.
Umberto Eco syntyi Milanon eteläpuolella sijaitsevassa pienessä Alessandrian kaupungissa. Vuoristoisuuden tuoman eristyneisyyden vuoksi paikalliset asukkaat olivat tottuneet tietyntasoiseen itsenäisyyteen. Eco on usein sanonut, että juuri täältä hän ammensi omaleimaisen otteensa kirjoittamiseen. ”Tietyt ainekset pysyvät elämänkäsitykseni pohjana; epäily ja vastenmielisyys korulauseita kohtaan. En koskaan liioittele enkä tee mahtipontisia väitteitä.” Umberto muistaa lämmöllä myös isoäitiään, joka on eräs tärkeä lähde hänen huumorilleen.
Toisen maailmansodan puhjetessa Eco ja hänen äitinsä muuttivat pieneen Piedmontesen kylään vuorille. Sieltä nuori Eco seurasi fasistien ja sissien kahakoita sekalaisin tuntein. Eco väitteli filosofian tohtoriksi 22-vuotiaana Torinon yliopistosta. Eco tutki aluksi keskiajan taidekäsityksiä. Sen jälkeen hänen kiinnostuksensa kohdistui nykytaiteeseen ja populaarikulttuuriin. Hänestä tuli merkkiopin eli semiotiikan merkittävä edelläkävijä. 1960-luvulla Eco työskenteli italialaisen kustantamon neuvonantajana. Hän teki myös kulttuuriohjelmia Italian yleisradiolle ja osallistui myös italialaisen avantgardistisen ryhmän Gruppo 63 toimintaan. Hän opetti Milanon ja Firenzen yliopistoissa, kunnes päätyi Bolognaan.
Umberto Econ ensimmäinen kaunokirjallinen teos, romaani Ruusun nimi nousi maailmanlaajuiseen suosioon. Tässä keskiaikaisessa rikostarinassa Eco tuo kansanomaistettuna esiin näkemyksensä merkeistä ja kielestä. Econ toinen romaani Foucaultin heiluri (1988) sai myös suuren suosion. Eco osoittaa romaanissaan, kuinka lukija on vapaa kirjoittajan omista tulkinnoista. Foucaultin heiluri vie naurettavuuteen saakka mehevät tulkinnat historian taruista tai sellaisiksi osoittautuneista tapahtumista. Econ muita kaunokirjallisia teoksia ovat Edellisen päivän saari (1994), Baudolino (2001) ja Kuningatar Loanan arvoituksellinen liekki (2004). Eco on kertonut James Joycen ja Jorge Luis Borgesin olevan merkittävimpiä vaikutteiden antajia hänen kirjoilleen.
Muut suomennetut teokset
Oppineisuuden osoittaminen eli miten tutkielma tehdään (1977)
Matka arkipäivän epätodellisuuteen (1984)
Miten käy? Pakinoita arkipäivän aiheista (1992)
(toim.) Kauneuden historia (2004)
Kirjallisuutta
Umberto Eco: James Joyce, Teräsmies ja vesinokkaeläin. Toimittaneet Tarja Knuuttila ja Max Ryynänen, Yliopistopaino, 2005.
