Ruusun nimi
Alkuteos ilmestynyt 1980. Suomentanut Aira Buffa. Historiallinen rikosromaani.
1. painos: WSOY, 1983. Sidottu, kansipaperi.
16. painos: Loisto, 2007. Nidottu.
17. painos: WSOY:n klassikot, 2009. Sidottu, kansipaperi.
"Mikä lukuelämys!" (Svenska Dagbladet) Italiassa maan arvostetuin kirjallisuuspalkinto Premio Strega. Ranskassa Prix Medicis -palkinto parhaasta käännösromaanista. Saksassa Vuoden kirja -palkinto. Sensaatiomainen myyntimenestys: 500 000 kappaletta Italiassa. Bestsellerlistan kärjessä kaikkialla missä ilmestynyt.
Marraskuussa 1327 saapuu italialaiseen luostariin englantilainen fransiskaanimunkki William Baskerville. Keisari on antanut hänelle arkaluontoisen tehtävän: hänen on järjestettävä sovintoneuvottelu paavin lähettiläiden ja kerettiläisyydestä syytetyn munkkiveljeskunnan välillä. Mutta ennenkuin neuvottelut pääsevät vauhtiin, luostarissa rupeaa tapahtumaan karmeita asioita. Aina kun aamu valkenee, löytyy munkin ruumis.
William Baskerville, paavin entinen inkvisiittori, heittäytyy täydellä innolla selvittämään murhien sarjaa. Hän kerää johtolankoja, etsii hämäriä merkkejä ja tutkii salaisia käsikirjoituksia. Seitsemäntenä päivänä hänen onnistuu jäljittää murhaaja, mutta kun paljastuksen hetki tulee, on liian myöhäistä. Kuin ilmestyskirjan ennustusta seuraten luostarissa pääsevät irti helvetin voimat.
”...yhtäaikaa virtuoosimaisesti rakennettu, tyylillisesti räiskähtelevä, älyllisesti elinvoimainen, täynnä tietoa, nokkela ja jännittävä...” – Svenska Dagbladet
Käännetty englanniksi The Name of the Rose
Umberto Eco
Umberto Eco (1932–2016) oli italialainen kirjailija. Hän toimi semiotiikan professorina Bolognan yliopistossa. Econ esikoisromaani Ruusun nimi ilmestyi 1980. Teosta on myyty yli 50 miljoonaa kappaletta.
Umberto Eco syntyi Milanon eteläpuolella sijaitsevassa pienessä Alessandrian kaupungissa. Vuoristoisuuden tuoman eristyneisyyden vuoksi paikalliset asukkaat olivat tottuneet tietyntasoiseen itsenäisyyteen. Eco on usein sanonut, että juuri täältä hän ammensi omaleimaisen otteensa kirjoittamiseen. ”Tietyt ainekset pysyvät elämänkäsitykseni pohjana; epäily ja vastenmielisyys korulauseita kohtaan. En koskaan liioittele enkä tee mahtipontisia väitteitä.” Umberto muistaa lämmöllä myös isoäitiään, joka on eräs tärkeä lähde hänen huumorilleen.
Toisen maailmansodan puhjetessa Eco ja hänen äitinsä muuttivat pieneen Piedmontesen kylään vuorille. Sieltä nuori Eco seurasi fasistien ja sissien kahakoita sekalaisin tuntein. Eco väitteli filosofian tohtoriksi 22-vuotiaana Torinon yliopistosta. Eco tutki aluksi keskiajan taidekäsityksiä. Sen jälkeen hänen kiinnostuksensa kohdistui nykytaiteeseen ja populaarikulttuuriin. Hänestä tuli merkkiopin eli semiotiikan merkittävä edelläkävijä. 1960-luvulla Eco työskenteli italialaisen kustantamon neuvonantajana. Hän teki myös kulttuuriohjelmia Italian yleisradiolle ja osallistui myös italialaisen avantgardistisen ryhmän Gruppo 63 toimintaan. Hän opetti Milanon ja Firenzen yliopistoissa, kunnes päätyi Bolognaan.
Kirja-arvioita
Ehkä allegorioita arvostava lukija saa tästä enemmän irti, mutta omasta mielestäni uskonnollis-filosofiset pohdinnat ja keskustelut kirjassa olivat puuduttavan tylsiä. Kaksi tähteä murhamysteerille, joka oli ainoa asia miksi jaksoin lukea teoksen loppuun.
Ruusun nimeä ei voi olla kehumatta. Uskomaton tunnelma ja syvällisyys yhdistyvät jännittävään juoneen. Econ valtava teologinen ja historiallinen tietämys pääsee oikeuksiinsa Ruusun nimessä, joka on raskaudestaan huolimatta niin vetävä teos, että sivuja on pakko kääntää eteenpäin. Samaten se on sellainen kirja, että hyvin harvalla kirjailijalla riittäisi sivistyneisyys vastaavanlaisen kirjoittamiseen.
Kiehtova keskiajan maailmankuvaan sukeltava teos, joka on rakennettu dekkarin muotoon. Samalla kun selvitetään luostarissa tapahtuvia murhia, päädytään myös pohtimaan teologisia kysymyksiä ja muun muassa tekstien olemusta.
Annan teokselle neljä ja puoli tähteä: yhden uskottavasta keskiaikaisesta miljööstä, toisen mielenkiintoisesti filosofisesta annista, kolmannen kiinnostavasta rakenteesta, neljännen murhamysteeristä ja puolikkaan ihan vain siitä, että teos on ollut paras kirjoista kertova romaani, jonka olen lukenut. Lopulta teos ei ollut aivan niin tasapainoinen kokonaisuus kuin täydet viisi tähteä olisi edellyttänyt, mutta kannatti ehdottomasti lukea.
Ruusun nimi on suorastaan täydellinen kirja. Luin kirjan juuri uudelleen n. kymmenen vuoden jälkeen ensimmäisestä kerrasta enkä meinannut malttaa laskea sitä käsistäni. Ruusun nimessä viehättää erityisesti päähenkilöiden Adsonin ja William Baskervillen keskustelut mm. rakkaudesta ja logiikasta. Vaikka Ruusun nimeä markkinoidaan usein historiallisena dekkarina, on tämä puoli minusta kirjassa varsin kevyt ja suurin lukunautinto tulee muualta.
Paras Econ kirjoista. Kiihkeä, kiehtova ja oivallisesti kirjoitettu mysteeriseikkailu sydänkeskiajalta. Pitkä ja ajoittain hankala lukea, mutta antaa paljon!