Sinuhe egyptiläinen
Sinuhe egyptiläinen: Viisitoista kirjaa lääkäri Sinuhen elämästä n. 1390–1335 eKr. Kannen kuva: Björn Landström. Sidottu.
Sinuhe egyptiläinen on kansainvälisesti kuuluisin suomalainen romaani, 25 kielelle käännetty ja Hollywoodissa filmattu. Kotimaassa siitä on tullut käsite, tekijänsä elämänkatsomuksen symboli. Tämä teos aloitti Waltarin suurten historiallisten romaanien sarjan.
Sinuhe tuli vastasyntyneenä pietyssä kaislaveneessä alas Niiliä, sillä Theban maailmankaupungissa oli muinoin tapana, ettei faaraon naistentalossa saanut syntyä poikalapsia muille kuin faaraon puolisolle. Kaupungin köyhäinlääkärin vaimo löysi lapsen ja otti sen omakseen. Poika kasvoi ja hänestä tuli lääkäri kuten isästään. Mutta kohtalo oli varannut Sinuhen osaksi maailman matkaamisen. Kaunis kurtisaani Nefernefernefer viekoitteli Sinuhen omaisuuden ja kunnian ja ajoi hänet maanpakolaisena Syyriaan.
Sinuhe menestyi lääkärinä ja ystävystyi faaraon kunnianhimoisen sotapäällikön Horemhebin kanssa. Horemhebin vakoilijana ja oman levottoman sydämensä pakotuksesta hän lähti pitkälle matkalle silloisen maailman suurmaihin. Hän tutustui Babylonin ja Syyrian hallitsijoihin ja rakastui kauniiseen tanssijattareen Mineaan. Minea koki julman kohtalon Meren Jumalan uhrina ja Sinuhe palasi sydän tyhjänä Thebaan.
Horemhebin ansiosta Sinuhe nimitettiin faarao Ekhnatonin kuninkaalliseksi aivokirurgiksi. Sinuhe joutui mukaan kiihkoilevan faaraon uskonnollisiin ja yhteiskunnallisiin uudistuspyrkimyksiin, jotka Waltari on valinnut koko romaaninsa taustaksi. Suurten sisä- ja ulkopuolisten mullistusten jälkeen faarao Ekhnaton sai surmansa, Horemheb nousi valtaistuimelle ja lopetti sodat. Sinuhe menetti suosikkiasemansa ja Horemheb karkotti hänet Egyptistä. Karkotuspaikassaan Sinuhe kirjoitti muistiin elämänsä vaiheet suuresti kyllästyneenä ihmisten turhiin tekoihin.
"Minun on nöyrästi myönnettävä, että Sinuhe on ilmeisesti paras kirjani, jota en ole pystynyt sen jälkeen enää ylittämään. Se on todella eräänlainen siihenastisen elämänkatsomukseni summa. Kun nyt tämän kirjan pysähdyttämänä ajattelen itseäni ja omaa kirjailijan kehitystäni, on onnellinen ajatukseni se, että olen saanut elää sen mukana mielikuvitukseni rikkaassa maailmassa täydellisesti ja pohjattomasti. Minun ei ole tarvinnut enkä ole halunnutkaan hahmotella opinkappaleiksi omia ajatuksiani. Lukijan on löydettävä ne kirjastani." – Mika Waltari
Mika Waltari
Mika Waltari (1908–1979) syntyi Helsingissä. Hän opiskeli Helsingin yliopistossa teologiaa, etiikkaa ja estetiikkaa ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1929. Waltari teki läpimurtonsa kirjailijana vain parikymppisenä kirjallisena ihmelapsena. Varhaistuotannossa kuvastui romanttinen elämännälkä ja maailmantuska.
Waltari meni naimisiin Marjatta Luukkosen kanssa vuonna 1931. Perheeseen syntyi myöhemmin kirjailijanakin tunnettu tytär Satu Waltari. Mika Waltari työskenteli 30-luvulla kirja-arvostelijana, toimitussihteerinä ja Yleisradion kirjallisena avustajana. Vuodesta 1938 Waltari oli vapaa kirjailija. Sotien aikana Waltari työskenteli puolustusvoimien tiedotusyksikössä. Waltari valittiin vuonna 1957 Suomen Akatemian jäseneksi.
Kirja-arvioita
Tulipa viimein tartuttua tähän klassikkoon.
Oli yllättävän mielenkiintoista luettavaa. Toki vähän oli välillä jaksoja, joissa olisi ehkä ollut varaa tiivistää. Etenkin osiot, joissa Sinuhe itse ei ollut aktiivinen tekijä vaan kertoili lähinnä vain muiden tekemisistä, olivat usein vähän pitkäveteisiä.
Olen pitänyt näitä "klassikoita" monesti vähän tylsinä ja kuivakoina, mutta Sinuhe on kyllä asemansa klassikkona ansainnut. Pitänee lukea joskus muitakin Waltarin teoksia.