Mika Waltarin näytelmät
Toimittaja: Irina Björkman. Sisältää sf-näytelmän Viimeiset ihmiset (kirjoitettu 1950–51). Sidottu.
Sisältö: Panu Rajala: Esipuhe; Jättiläiset ovat kuolleet, Yö yli Euroopan, Kuriton sukupolvi, Paracelsus Baselissa, Gabriel, tule takaisin, Rakas lurjus, Omena putoaa, Noita palaa elämään, Portti pimeään, Kutsumaton (vieras), Huhtikuu tulee, Pimeä komero, Viimeiset ihmiset, Miljoonavaillinki.
Suositun kirjailijan 14 näyttämöteosta
kevyistä komedioista vakaviin aatedraamoihin. Teoksessa on lisäksi kuvia näytelmien esityksistä eri teattereissa.
Mika
Waltari on Suomen tuotteliaimpia ja suosituimpia näytelmäkirjailijoita.
Hänen teatterille kirjoittamansa 26 teosta kattavat lähes kaikki draaman lajit kepeistä farsseista vakaviin aatenäytelmiin. Useimpia niistä ei
ole aiemmin julkaistu painettuna.
Kokoelma
sisältää tekijänsä 14 keskeistä näyttämöteosta. Niiden joukossa ovat
mukana tutut ja rakastetut Gabriel, tule takaisin, Omena putoaa ja Kuriton sukupolvi, idealistinen nuoruudenteos Jättiläiset ovat kuolleet, railakas Noita palaa elämään ja kunnianhimoinen Paracelsus Baselissa.
Muiden joukosta mainittakoon kaksi Panu Rajalan Noita palaa näyttämölle -tutkimuksen yhteydessä huomiota saanutta ennen tuntematonta näytelmää:
uskonnollisaiheinen Pimeä komero ja ydinsotaa kuvaava Viimeiset ihmiset.
Mika Waltari
Mika Waltari (1908–1979) syntyi Helsingissä. Hän opiskeli Helsingin yliopistossa teologiaa, etiikkaa ja estetiikkaa ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1929. Waltari teki läpimurtonsa kirjailijana vain parikymppisenä kirjallisena ihmelapsena. Varhaistuotannossa kuvastui romanttinen elämännälkä ja maailmantuska.
Waltari meni naimisiin Marjatta Luukkosen kanssa vuonna 1931. Perheeseen syntyi myöhemmin kirjailijanakin tunnettu tytär Satu Waltari. Mika Waltari työskenteli 30-luvulla kirja-arvostelijana, toimitussihteerinä ja Yleisradion kirjallisena avustajana. Vuodesta 1938 Waltari oli vapaa kirjailija. Sotien aikana Waltari työskenteli puolustusvoimien tiedotusyksikössä. Waltari valittiin vuonna 1957 Suomen Akatemian jäseneksi.