Ole luonani aina
Alkuteos ilmestynyt 2005. Suomentanut Helene Bützow.
1. painos: Tammi, 2005. Keltainen kirjasto 367. Päällys: Timo Mänttäri. Etukannen henkilökuva: Getty Images. Sidottu, kansipaperi.
2. painos: Keltainen pokkari. Tammi, 2011. Nidottu.
Alex-palkinto 2006. Arthur C. Clarke -palkintoehdokas 2006, Locus-palkintoehdokas 2006, Booker-palkintoehdokas 2006. Vuonna 2019 The Guardianin listalla The 100 best books of the 21st century sijalla 4.
”Kirjailijantaidon mestarinäyte, joka tarjoaa vertaansa vailla olevan tunne-elämyksen.” (Kirkus Reviews)
”Näin liikuttavaa ja kaunista kirjaa en ole lukenut aikoihin.” (Style Magasine)
Tämän kaltaisia kritiikkejä niittää Ishiguron uusi romaani, ja sen yhteydessä toistuu yhä uudelleen sana remarkable, merkittävä. Sillä viitataan sekä mestarillisesti kerrottuun tarinaan että totuuteen, jonka tarina kätkee sisälleen. Sunday Times on ylistänyt Ishiguroa siitä että hän ”avartaa fiktion mahdollisuuksia”.
Kathy, Ruth ja Tommy ovat oppilaita Hailshamin kodikkaassa sisäoppilaitoksessa Englannin maaseudulla. Siellä olevia lapsia varjellaan tarkoin ulkomaailmalta, ja heidät kasvatetaan uskomaan että he ovat erikoisia, että heidän hyvinvointinsa on olennaisen tärkeää. Mutta minkä tähden he oikeastaan ovat siellä?
Vuosia myöhemmin Kathy, nyt 31-vuotias, antautuu muistelemaan mennyttä aikaa. Hänen muistoistaan rakentuu unohtumaton tarina siitä, miten he kolme vähitellen oivaltavat totuuden näennäisen onnellisesta lapsuudestaan ja heitä odottavasta tulevaisuudesta, joka vetää vertoja tieteisromaanien hurjimmille uhkakuville.
Kazuo Ishiguro syntyi 1954 Nagasakissa, mutta on asunut vuodesta 1960 asti Englannissa. Hänen kaikki viisi aiempaa romaaniaan ovat saaneet arvostettuja huomionosoituksia: Silmissä siintävät vuoret sai Winifred Holtbyn palkinnon, Menneen maailman maalari sai Whitbreadin Vuoden kirja -palkinnon ja Premio Scannon, Pitkän päivän ilta Booker-palkinnon, The Unconsoled Cheltenham-palkinnon ja Me orvot oli vuoden 2000 Whitbread- ja Booker-palkintoehdokkaana. Ishiguro on myös palkittu korkealla brittiläisellä ja ranskalaisella kunniamerkillä. Hänen teoksiaan on käännetty 28 kielelle. Erityisesti Pitkän päivän ilta oli kansainvälinen menestys, ja se tunnetaan myös suosiota saaneena elokuvana.
Käyttäjät lukeneet myös
Kazuo Ishiguro
Kazuo Ishiguro syntyi Nagasakissa Japanissa vuonna 1954 ja muutti Britanniaan 1960. Hän opiskeli Kentin yliopistossa Canterburyssa sekä East Anglian yliopistossa. Nykyisin hän asuu Lontoossa.
Ishiguro on saanut teoksistaan lukuisia tunnustuksia, kuten Booker-palkinnon 1989. Ole luonani aina (2000) oli Booker-palkintoehdokas ja Arthur C. Clarke -palkintoehdokas. Vuonna 2008 Times-lehti valitsi Ishiguron 50 parhaan toisen maailmansodan jälkeisen brittikirjailijan listan sijalle 32. Haudattu jättiläinen (2015) sai Tähtifantasia-palkinnon ja Klara ja aurinko (2021) Tähtivaeltaja-palkinnon. Ishiguro sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 2017.
Linkkejä
Keltainen kirjasto
”Keltainen kirjasto syntyi vuonna 1954 Suomeen, jossa oli pulaa kaikesta – myös hyvästä käännöskirjallisuudesta. Niukkuuden ja epävarmuuden keskellä Keltainen kirjasto oli raikas tuuli, joka lennätti pölyä niin kirjahyllyistä kuin ajatuksista ja avasi ikkunoita ympäröivään maailmaan. Keltainen kirjasto on kasvanut yhdessä Suomen kanssa ja täyttänyt maailmankirjallisuuden ystävien hyllyt ja yöpöydät. Se on taistellut hyvän proosan, sanomisen vapauden ja ihmisyyden puolesta, naurattanut, itkettänyt, hämmentänyt, sivistänyt ja kansainvälistänyt ikäluokan toisensa jälkeen. Keltaisen kirjaston täyttäessä vuonna 2004 viisikymmentä vuotta, on se jo pitkään ollut Suomen kaikkien aikojen pitkäikäisin kirjasarja ja kansainvälisestikin ainutlaatuinen ilmiö. Maailma sarjan ympärillä on nyt tietenkin täysin toinen kuin sen syntyessä. Suomi on vauras ja kansainvälinen, vaikutteet ja viettelykset virtaavat vapaasti. Mutta Keltaisen kirjaston lupaus on se mikä ennenkin: tarjota suomalaisille valikoima parasta ajankohtaista maailmankirjallisuutta. Runsauden keskellä raikkaalta tuntuu, että parhaan tunnistaa helposti ja siihen on helppo tarttua.” (Tammi)
Keltainen kirjasto sisältää tällä hetkellä 285 kirjaa, sekä 55 sarjaa täydentävää teosta.
Kirja-arviot ja kommentit
Tuskin olisin koskaan tarttunut tähän kirjaan, ellen olisi ennakkoon saanut vihiä sen sisältämistä spefielementeistä. Aavistus jostakin tosimaailmasta poikkeavasta kohtuullisen arkisten tapahtumien taustalla myös auttoi minua selviytymään vähemmän kiinnostavien kohtien yli. Jokainen viittaus siihen, etteivät Hailshamin sisäoppilaitoksen asukit ole aivan ketä tahansa lapsia, oli kuin sokeriliuosta olisi pistetty suoraan suoneen.
Vähän säännöllisempiä glukoosiannoksia olisin kyllä kaivannut, etenkin siinä vaiheessa, kun päähenkilöt varttuivat teini-ikään ja alkoivat kikatellen seksiseikkailla keskenään, siitä olisin mieluummin lukenut vähemmän. Mutta loppujen lopuksi mieleeni eivät päällimmäisenä jääneet mitkään teinihöpöilyt, sillä viimeiset kymmenet sivut, kun päähenkilöt olivat jo aikuistuneet, osoittautuivat kirjan parhaaksi anniksi selittäessään asioita mutta eivät loppuun asti. Jälleen yksi teos, joka palkitsee kärsivällisen lukijan, ajattelin suljettuani takakannen.
Tämä ilmeisesti luokitellaan scifiksi? Avaruusseikkailua tältä kirjalta ei kannata odottaa. Tämä on pikemminkin erittäin hienovarainen dystopia, joka kertoo kaiken erittäin hienovaraisesti, niin että lukijan täytyy todella selvittää rivien välistä mistä on kyse. Minulle sanottiin, että kirja kannattaa lukea tietämättä siitä juuri mitään, joten niin tein. En edes lukenut takakantta. Olin tyytyväinen siitä, sillä takakansi olisi saanut minut odottamaan aivan erilaisia asioita. Neljä tähteä siksi, koska vaikka kerronta oli sujuvaa ja kirjassa oli aineksia nousta lempikirjakseni, olisin kaivannut ehkä vähemmän hienovaraista kerrontaa ja hieman enemmän päähenkilön omia mielipiteitä.