Kirja oli mielestäni tylsä ja pitkästyttävä. Luin n. puoleen väliin väkisin, kunnes tajusin, että on maailmassa parempiakin kirjoja ja että turhaan kulutin aikaani tähän. Kaikki oli niin synkkää, ihmiset niin lapsellisia ja henkilöhahmot jotenkin niin ohuita. Ainoa jolla oli edes jotain pohjaa oli tohtori Faraday.
Alkuteos ilmestynyt 2009. Suomentanut Helene Bützow. Kansi: Tuija Kuusela. Sidottu, kansipaperi.
Waters kirjoittaa uusiksi goottilaisen kummitusjutun, yhdistää siihen tarkkanäköisen analyysin yhteiskunnasta taitekohdassa ja kruunaa kaiken hiljaisella ironialla.
Vieras kartanossa kertoo päällisin puolin englantilaisen herrassuvun ja sen omistaman kartanon rappiosta, silminnäkijänä ja kertojana entisen palvelijan poika, joka on kouluttautunut lääkäriksi ja siten kohonnut sosiaalisella asteikolla. Sattuman kautta tohtori Faraday ryhtyy ihailemansa kartanon omistajaperheen lääkäriksi ja vähitellen ystäväksi. Hänestä tulee sodassa haavoittuneen Rod-pojan uskottu, vanhapiikatyttären ihailija ja näiden leskiäidin tukija.
Rod kertoo Faradaylle, että talossa on jokin joka haluaa sille ja sen asukkaille pahaa. Palvelijatkin kertovat ihmeellisistä puhelinsoitoista, huonekalujen siirtymisestä, jopa itsestään syttyvistä tulipaloista. Vähitellen ajaudutaan kohti tuhoa, ja romaanista kasvaa allegoria brittiläisen luokkayhteiskunnan murroksesta sekä mieleen hiipivästi vaikuttava psykologinen jännityskertomus.
“Sarah Watersin mestarillinen romaani on rappion, luokkayhteiskunnan kaunan sekä sodan aiheuttamien vaurioiden kieroutunut ylistys.” – The Guardian
"Lue tätä, kun haluat irtaantua älypuhelin- ja iPad-arjesta aikaan, jossa illalliskutsuille oli aikaa tuntikausia, kaikissa paremmissa perheissä oli palvelija ja ihmisiä puhuteltiin arvonimillä. Sopii myös keskisuureen romantiikannälkään." – Annaleena Jalava, Trendi 2011/6
"Taitavasti laadittu teos on oivallinen – ja vähän kaihomielinen – ajankuva mennesetä maailmasta." – Marja-Liisa Lappalainen, Ilta-Sanomat 21.5.2011
"Vieras kartanossa on ihanaa luettavaa. – – Kirjan viehätys perustuu osaltaan taidokkaaseen, vanhahtavaan kieleen ja Helene Bützowin eleganttiin käännökseen." – Miina Supinen, Image 2011/4
Lukijoiden keskustelut
Mitä ajatuksia tämä kirja herätti? Aloita ensimmäinen keskustelu.
Voit osallistua ilman käyttäjätiliä.
Aloita keskusteluKirjasarja
Mitä sinä ajattelit kirjasta?
Jaa oma kokemuksesi muiden Risingshadow-lukijoiden kanssa.
Lukijoiden arviot
3 arviotaMitä Risingshadow'n lukijat ajattelevat tästä kirjasta
Jännää löytää tämä kirja Risingshadowilta, sillä en ensisijaisesti mieltänyt tätä spefiksi. Mutta olen huomannut, että Risingshadow lisää tietokantaansa myös kirjoja, jotka ovat hyvin rajatapuksia. No, Vieras kartanossa on kyllä sellainen kirja, joka taitavasti tasapainottelee mainstreamin ja spefin välillä. Siinä on kauhuelementteja, ja halutessaan lukija voi uskoa, että tietyt tapahtuvat ovat yliluonnollisten lähteiden aiheuttamia.
Kaiken kaikkiaan pidin tästä kirjasta hyvin paljon. Ainoa miinus kirjalle on lähes junamainen eteneminen. Missään vaiheessa ei oikein kunnolla pysähdytä pohtimaan aiempaa, vaan aina tulee joku uusi tapahtuma, josta taas siirrytään seuraavaan. Kirja pysyy jatkuvasti mielenkiintoisena, mutta jäin kaipaamaan lopetusta, joka olisi vetänyt lankoja selkeämmin yhteen.
En ole mikään Sarah Watersin suurin fani, mutta tämä kirja oli ihan hyvin onnistunut. Vaikka kirjassa oli muutamia jännittäviä kohtia, mikään niistä ei ollut pelottava. Odotin takakannen perusteella kirjalta enemmän.
