Maniac
Alkuteos ilmestynyt 2023. Suomentanut Antero Tiittula. Kansi: Tuomo Parikka.
Terävinkin äly voi taipua vaarallisten ideoiden edessä.
Taidokas Maniac kertoo synkän kaoottisista perustuksista, joiden varaan tietokoneisiin ja tekoälyyn lujasti luottava nykymaailma on rakennettu. Tositapahtumiin pohjautuva teos on kuin piinaava trilleri.
John von Neumann oli 1900-luvun älykkäin ihminen, häikäisevä monilahjakkuus, jolla oli salattu pimeä puoli. Fiktiota ja faktaa sekoittavassa teoksessaan Labatut kuvittelee lähipiirin silmin, miten Neumannia ja muita 1900-luvun tiedemiehiä alkoivat kiehtoa briljantit joskin vaaralliset ideat, jotka johtivat muun muassa ensimmäisen toimivan ydinaseen käyttämiseen. Taiturimainen Labatut on kehittänyt täysin oman genrensä, jossa tieteentekijöiden lähes maanisen luja usko järkeen ja tieteeseen muuttuu hyytäviksi tosielämän esimerkeiksi siitä, mitä ihmiskunnan merkittävimpien keksintöjen kulisseissa on tapahtunut – tai on voinut tapahtua.
"Benjamín Labatutin kiehtovan romaanin luettuaan tuntee ymmärtävänsä paremmin tekoälyn pioneerien unelmia ja ajatuksia. Tällainen ymmärrys on nykymaailmassa erittäin tervetullutta." Mathieu Denis, International Science Council
Benjamín Labatut syntyi 1980 Rotterdamissa, varttui Haagissa, Buenos Airesissa ja Limassa ja asuu nykyään Santiagossa Chilessä. 25-vuotiaana hän ei ollut kirjoittanut vielä sanaakaan proosaa ja arveli olevansa jo liian vanha kirjailijaksi, kunnes tapasi vanhan chileläisen runoilijan. Sen jälkeen hän on kirjoittanut useita kiitettyjä teoksia, joista Maailman kauhea vihreys oli ehdolla esimerkiksi vuoden 2021 kansainvälisen Booker-palkinnon saajaksi. Maniac on ensimmäinen Labatutin englanniksi kirjoittama kirja ja toinen häneltä suomennettu teos.
Käyttäjät lukeneet myös
Benjamín Labatut
Benjamín Labatut syntyi 1980 Rotterdamissa, varttui Haagissa, Buenos Airesissa ja Limassa ja asuu nykyään Santiagossa Chilessä. 25-vuotiaana hän ei ollut kirjoittanut vielä sanaakaan proosaa ja arveli olevansa jo liian vanha kirjailijaksi, kunnes tapasi vanhan chileläisen runoilijan. Sen jälkeen hän on kirjoittanut useita kiitettyjä teoksia, joista Maailman kauhea vihreys on hänen kolmas romaaninsa. Se oli ehdolla esimerkiksi vuoden 2021 kansainvälisen Booker-palkinnon saajaksi.
Keltainen kirjasto
”Keltainen kirjasto syntyi vuonna 1954 Suomeen, jossa oli pulaa kaikesta – myös hyvästä käännöskirjallisuudesta. Niukkuuden ja epävarmuuden keskellä Keltainen kirjasto oli raikas tuuli, joka lennätti pölyä niin kirjahyllyistä kuin ajatuksista ja avasi ikkunoita ympäröivään maailmaan. Keltainen kirjasto on kasvanut yhdessä Suomen kanssa ja täyttänyt maailmankirjallisuuden ystävien hyllyt ja yöpöydät. Se on taistellut hyvän proosan, sanomisen vapauden ja ihmisyyden puolesta, naurattanut, itkettänyt, hämmentänyt, sivistänyt ja kansainvälistänyt ikäluokan toisensa jälkeen. Keltaisen kirjaston täyttäessä vuonna 2004 viisikymmentä vuotta, on se jo pitkään ollut Suomen kaikkien aikojen pitkäikäisin kirjasarja ja kansainvälisestikin ainutlaatuinen ilmiö. Maailma sarjan ympärillä on nyt tietenkin täysin toinen kuin sen syntyessä. Suomi on vauras ja kansainvälinen, vaikutteet ja viettelykset virtaavat vapaasti. Mutta Keltaisen kirjaston lupaus on se mikä ennenkin: tarjota suomalaisille valikoima parasta ajankohtaista maailmankirjallisuutta. Runsauden keskellä raikkaalta tuntuu, että parhaan tunnistaa helposti ja siihen on helppo tarttua.” (Tammi)
Keltainen kirjasto sisältää tällä hetkellä 285 kirjaa, sekä 58 sarjaa täydentävää teosta.
Kirja-arviot ja kommentit
Benjamín Labatutin Maniac-kirjan nimi viittaa John von Neumannin kehittämään tietokoneeseen (Mathematical Analyzer Numerical Integrator and Automatic Computer Model), mutta myös von Neumannin elämäntyöhön käsittämättömän matemaattisen älyn omaavana ajattelijana ja kehittäjänä, mm. kvanttifysiikan, funktionaali- ja peliteorian aloilla. Kirjassa käydään läpi tämän omalaatuisen henkilön hengästyttävät saavutukset, joihin liittyy myös keskenjäänyt tekoälyn kehittäminen. Von Neumann oli mukana Manhattan-projektissa ja pasifistina tunnettu Albert Einstein kutsui häntä "matemaattiseksi aseeksi".