Benjamín Labatutin Maniac-kirjan nimi viittaa John von Neumannin kehittämään tietokoneeseen (Mathematical Analyzer Numerical Integrator and Automatic Computer Model), mutta myös von Neumannin elämäntyöhön käsittämättömän matemaattisen älyn omaavana ajattelijana ja kehittäjänä, mm. kvanttifysiikan, funktionaali- ja peliteorian aloilla. Kirjassa käydään läpi tämän omalaatuisen henkilön hengästyttävät saavutukset, joihin liittyy myös keskenjäänyt tekoälyn kehittäminen. Von Neumann oli mukana Manhattan-projektissa ja pasifistina tunnettu Albert Einstein kutsui häntä "matemaattiseksi aseeksi".
Go-pelin yhdistävän langan kautta von Neumannin teot kytkeytyy DeepMind-teknologiayrityksen kehittämään AlphaGo-itseoppivaan ohjelmaan, joka päihitti Go-mestarin ihmisälyn. Sen kehittäjä Demis Hassabis loi myöhemmin AlphaFold-nimisen proteiinien rakennetta ennustavan ohjelman. Hassabis ja John Jumper saivat ohjelman ansioista 2024 Nobelin kemianpalkinnon. Tekoälyn kehittäjänä Hassabis on yksi niistä, jotka varoittelevat tekoälyn hallitsemattomasta käytöstä. Hän on sittemmin keskittynyt hyödyntämään tekoälyä biotekniikassa ja lääketieteessä.
Kirja on todella kiehtovasti kirjoitettu. Fiktiivinen teos pohjautuu faktaan. Teos imaisi mukaansa ja pisti välillä tekemään nettihakuja lisätiedon saamiseksi. Kirja johdattaa hyvin tekoälyn syntymiseen johtaviin tekijöihin, erityisesti von Neumannin ja Hassabisin vaikutuksesta. Ehdottomasti suosittelen. Tämän vaikutuksesta otan luettavaksi kirjailijan aiemmankin teoksen Maailman kauhea vihreys.
