Minun kansani, minun rakkaani
Alkuteos ilmestynyt 1987. Suomentanut Kaarina Sonck. Sidottu, kansipaperi.
Pulitzer-palkinto 1988.
Yhdysvaltain sisällissodan jälkeisessä Ohiossa Sethe, karannut orja, elää tyttärensä ja anoppinsa ja raskaiden muistojen kanssa. Hän on todistanut miehensä väkivaltaisen kuoleman ja uhrannut toisen tyttärensä, koska ei ole halunnut tämän elää orjuudessa.
Torjuttu menneisyys elää vahvasti talon asukkaissa. Kun taloon ilmestyy mies Sethen menneisyydestä, käy orjuuteen ja kärsimyksiin liittyvien muistojen tukahduttaminen mahdottomaksi.
Lopullisesti tilanne muuttuu, kun taloon ilmaantuu merkillinen nuori nainen, joka kutsuu itseään nimellä Rakkain. Hän takertuu taloon ja sen väkeen aivan kuin ne olisivat yhtäkkiä kaikki mitä hänellä on jäljellä. Mutta onko hänelle sijaa elämässä, jonka on jatkuttava?
Pulitzer-palkittu Minun kansani, minun rakkaani käsittelee Yhdysvaltain mustien historiaa ja kulttuuriperintöä monikerroksisesti ja aistivoimaisen runollisesti.
Toni Morrison
Toni Morrison (1931–2019) oli oikealta nimeltään Chloe Anthony Wofford. Morrisonin esikoisromaani Sinisimmät silmät ilmestyi 1970. Romaanista Minun kansani, minun rakkaani (1987) hänet palkittiin Pulitzer-palkinnolla. Vuonna 1993 hän sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon ensimmäisenä mustana naisena ja ensimmäisenä mustana amerikkalaisena. Morrison toimi professorina Princetonin yliopistossa.
Keltainen kirjasto
”Keltainen kirjasto syntyi vuonna 1954 Suomeen, jossa oli pulaa kaikesta – myös hyvästä käännöskirjallisuudesta. Niukkuuden ja epävarmuuden keskellä Keltainen kirjasto oli raikas tuuli, joka lennätti pölyä niin kirjahyllyistä kuin ajatuksista ja avasi ikkunoita ympäröivään maailmaan. Keltainen kirjasto on kasvanut yhdessä Suomen kanssa ja täyttänyt maailmankirjallisuuden ystävien hyllyt ja yöpöydät. Se on taistellut hyvän proosan, sanomisen vapauden ja ihmisyyden puolesta, naurattanut, itkettänyt, hämmentänyt, sivistänyt ja kansainvälistänyt ikäluokan toisensa jälkeen. Keltaisen kirjaston täyttäessä vuonna 2004 viisikymmentä vuotta, on se jo pitkään ollut Suomen kaikkien aikojen pitkäikäisin kirjasarja ja kansainvälisestikin ainutlaatuinen ilmiö. Maailma sarjan ympärillä on nyt tietenkin täysin toinen kuin sen syntyessä. Suomi on vauras ja kansainvälinen, vaikutteet ja viettelykset virtaavat vapaasti. Mutta Keltaisen kirjaston lupaus on se mikä ennenkin: tarjota suomalaisille valikoima parasta ajankohtaista maailmankirjallisuutta. Runsauden keskellä raikkaalta tuntuu, että parhaan tunnistaa helposti ja siihen on helppo tarttua.” (Tammi)
Keltainen kirjasto sisältää tällä hetkellä 340 kirjaa, sekä 54 sarjaa täydentävää teosta.
Kirja-arviot ja kommentit
Hieno tarina, mutta jotenkin vaan liian raskaasti kerrottu minun makuuni. Olisi mieli tehnyt jättää kesken, mutta olen ihan tyytyväinen, että tuli luettua loppuun. Vaatisi kyllä varmaan uuden lukemisen ja keskittymisen, että tajuaisi kaikki kirjan hienoudet.
Tällä hetkellä lukupiirissä aiheena orjuus niin tullut monta tätä aihetta käsittelevää kirjaa nyt luettua ja toki voin jatkossakin lukea siitä aiheesta lisää, kun on alkanut kiinnostaa tämä enemmän.
Kirja kertoo Amerikan sisällissodan aikaisesta orjuudesta ja etenkin laki, missä orjanomistajilla oli oikeus hakea vapaisiin valtioihin paenneet orjat takaisin omistukseensa on tarinan perusta. Kirjailija on saanut kimmokkeen tarinaansa todellisen henkilön, karanneen orjan Margaret Garnerin teosta. Tarinaa kerrotaan kahdessa aikajanassa: nykyhetki sijoittuu vuodesta 1873 eteenpäin, takaumat parikymmentä vuotta aikaisempaan aikaan. Kertomus kuvataan pääosin entisen orjanaisen Sethen ja tämän tyttären Denverin näkökulmasta. Perheen elämänkokemukset ovat rankkoja ja menetykset raastavia. En viitsi spoilata, joten juonesta ja muustakaan sisällöstä ei sen enempää. Alkuteoksen nimi Beloved on tarinaan osuva. Mielestäni suomennettuun nimeen ei olisi tarvinnut tehdä omaa tulkintaa.