Kirjalla oli hyvät lähtökohdat. Se oli monisyinen ja dekkarimainen, mutta teksti ei ollut tasalaatuista. Hurmaavinta siinä olikin maailma, minne tapahtumat sidottiin. Kirjaa suosittelen välipalaksi tai luettavaksi silloin kun haluaa nielaista hyvän tarinan ilman syvää jälkimakua, tai on kiinnostunut teemasta.
Alkuteos ilmestynyt 2008. Suomentanut Pirkko Talvio-Jaatinen. Kansi: Markko Taina. Sidottu, kansipaperi.
Kauhu väreilee Nikolaj Frobeniuksen romaanissa, jonka päähenkilö on kauhuromantiikan suuri nimi Edgar Allan Poe.
Kirjailija Edgar Allan Poe (1809–1849) ja toimittaja Rufus Griswold (1812–1857) tutustuvat toisiinsa 1841, jolloin Poe ei ole vielä tehnyt suurta läpimurtoaan Yhdysvaltain kirjallisella kentällä. Arvostetussa asemassa oleva Griswold toisaalta ihailee Poen kirjallista tuotantoa, toisaalta pappiskoulutuksen saaneena paheksuu sitä ja pitää itseään Jumalan lähettiläänä, jonka tehtävänä on tuhota Poen maine ja ura. Mustasukkaisuus, pakkomielteisyys ja kateus leimaavat Poen ja Griswoldin mutkikasta suhdetta.
Samaan aikaan alkaa tapahtua kammottavia rikoksia, jotka muistuttavat Poen teosten veritekoja. Mies, joka on kalpea kuin kuolema, seuraa heidän kannoillaan ja haluaa näyttää, mitä pelko on.
Pelon kasvot on omaperäinen elämäkerrallinen romaani, syväsukellus erääseen ristiriitaiseen ihmiskohtaloon. Se on myös historiallinen romaani, joka herättää eloon 1800-luvun hengen ja kirjallisen ilmapiirin. Kaiken tämän lisäksi se on myös Poen omien kirjojen hengessä kirjoitettu jännittävä kauhukertomus.
Lukijoiden keskustelut
Mitä ajatuksia tämä kirja herätti? Aloita ensimmäinen keskustelu.
Voit osallistua ilman käyttäjätiliä.
Aloita keskusteluKirjasarja
Mitä sinä ajattelit kirjasta?
Jaa oma kokemuksesi muiden Risingshadow-lukijoiden kanssa.
Lukijoiden arviot
2 arviotaMitä Risingshadow'n lukijat ajattelevat tästä kirjasta
Kirja on osittain elämänkerrallinen ja osittain fiktiivinen tarina Edgar Allan Poen ja kirjallisuustoimittaja Rufus Griswoldin elämästä ja heidän välisestä suhteestaan. Jännitystä tarinaan saadaan aikaiseksi murhista, joiden tekotavat ovat Poen kertomuksista kopioituja. Kohdallani kirja oli hankala ja koin häiritsevänä oikeiden ihmisten esiintymisen fiktiivisessä kertomuksessa. Elämänkerrallisissa osuuksissa ei ollut aina varma mikä oli fiktiota ja mikä faktaa ja se häiritsi. En ole lukenut aiemmin mitään Poen tarkempaa elämänkertaa. Ihan OK kirja, mutta mieluummin luen tietoteokset ja kaunokirjalliset teokset erikseen.
