Hui hai eli jäähyväiset yksinäisyydelle
Alkuteos ilmestynyt 1976. Suomentanut Jukka Kemppinen.
1. painos: Tammi, 1978. Keltainen kirjasto 140. Sidottu, kansipaperi.
3. painos: Tammi, 1983. Kurki-kirja. Nidottu.
Tekijä on omistanut kirjansa ”Ohukaiselle ja Paksukaiselle, minun aikani enkeleille”. Se kertoo kuusivarpaisten, nelinännisten ja kaksimetristen neandertalidikaksosten tarinan, jotka yhdessä olivat nero, yksinään ei mitään. Viisitoistavuotiaina heidät erotetaan toisistaan; Eliza päätyy Marsiin, Wilbur lopulta Yhdysvaltain presidentiksi. Siinä ominaisuudessa hän antaa lain, jonka mukaan jokainen saa uuden nimen, ja ryhtyy tietokoneiden avulla jakamaan kansakuntaa uudelleen suurperheisiin kampanjatunnuksella Hui hai – jäähyväiset yksinäisyydelle. Seurauksia on monenkarvaisia; kohta on meneillään samanlaista klikkiytymistä kuin ennenkin.
Jälleen kerran Vonnegut murtaa rajat ja näyttää kuinka todellisuus voi olla mielettömyyttä, mielettömyys todellisuutta. Kohtalokkaat maailmanlaajuiset ongelmat, ihmisen omat pienet probleemat ja kaikki mahdollinen siltä väliltä vyöryy esiin noin päin ja päinvastoin. Vonnegut itse luonnehtii kirjaansa muistelmiksi: ”En tule koskaan kirjoittamaan mitään mikä olisi näin lähellä omaelämäkertaa.”
Kurt Vonnegut
Kurt Vonnegut syntyi 1922 Indiapolisissa Yhdysvalloissa ja kuoli 2007 New Yorkissa. Vonnegut koki 23-vuotiaana Dresdenin tuhopommituksen helmikuussa 1945. Palattuaan sodasta hän opiskeli antropologiaa ja oli sitten kolme vuotta tiedotussihteerinä General Electricissä. Hän alkoi kirjoittaa, aluksi tieteisromaaneja, myöhemmin mustan huumorin läpitunkemia ajankuvauksia, joiden ansiosta hän 60-luvulla nousi samanlaiseksi nuorison esikuvaksi kuin J. D. Salinger 50-luvulla. Vonnegutin läpimurtoromaanin Teurastamo 5 (1969) perusaiheena on Dresdenin pommitus, joukkotuho, jonka todistajana kirjailija siis itse sotavankina oli. Romaani on myös satiiri ja tieteiskirja.
Keltainen kirjasto
”Keltainen kirjasto syntyi vuonna 1954 Suomeen, jossa oli pulaa kaikesta – myös hyvästä käännöskirjallisuudesta. Niukkuuden ja epävarmuuden keskellä Keltainen kirjasto oli raikas tuuli, joka lennätti pölyä niin kirjahyllyistä kuin ajatuksista ja avasi ikkunoita ympäröivään maailmaan. Keltainen kirjasto on kasvanut yhdessä Suomen kanssa ja täyttänyt maailmankirjallisuuden ystävien hyllyt ja yöpöydät. Se on taistellut hyvän proosan, sanomisen vapauden ja ihmisyyden puolesta, naurattanut, itkettänyt, hämmentänyt, sivistänyt ja kansainvälistänyt ikäluokan toisensa jälkeen. Keltaisen kirjaston täyttäessä vuonna 2004 viisikymmentä vuotta, on se jo pitkään ollut Suomen kaikkien aikojen pitkäikäisin kirjasarja ja kansainvälisestikin ainutlaatuinen ilmiö. Maailma sarjan ympärillä on nyt tietenkin täysin toinen kuin sen syntyessä. Suomi on vauras ja kansainvälinen, vaikutteet ja viettelykset virtaavat vapaasti. Mutta Keltaisen kirjaston lupaus on se mikä ennenkin: tarjota suomalaisille valikoima parasta ajankohtaista maailmankirjallisuutta. Runsauden keskellä raikkaalta tuntuu, että parhaan tunnistaa helposti ja siihen on helppo tarttua.” (Tammi)
Sarja sisältää 364 pääteosta ja yhteensä teoksia 81 kpl.
