Satiiri
Satiiri on kirjallisuuden avainsana, joka viittaa teoksiin, jotka käyttävät huumoria, ironiaa ja liioittelua kritisoidakseen yhteiskunnan, politiikan, kulttuurin tai yksilöiden vikoja ja epäkohtia. Satiiri pyrkii usein paljastamaan yhteiskunnallisia epäkohtia, kuten korruptiota, naurettavuutta ja epäoikeudenmukaisuutta, naurattamalla samalla lukijaa ja saamaan hänet pohtimaan käsiteltäviä teemoja. Satiiri voi olla kevyttä ja huvittavaa tai terävää ja kriittistä, mutta sen ydin on aina kritiikin esittäminen piilottamalla se huumorin ja liioittelun taakse.
Satiiria käytetään monissa eri genreissä, kuten romaanissa, näytelmissä, sarjakuvissa ja runoudessa. Se voi olla joko suoraa yhteiskuntakritiikkiä tai käyttää allegorioita ja vertauskuvia käsiteltävien ongelmien esittämiseen. Esimerkiksi Jonathan Swiftin Gulliverin matkat on klassinen satiiriteos, joka kritisoi 1700-luvun yhteiskunnallisia ja poliittisia epäkohtia liioittelemalla niitä kuvitteellisissa maailmoissa. George Orwellin Eläinten vallankumous on poliittinen satiiri, joka käyttää eläimiä vertauskuvina ihmisten yhteiskunnallisten rakenteiden ja vallankäytön kritiikkiin.
Satiirin keinoin voidaan myös naurattaa ja samanaikaisesti herättää vakavaa pohdintaa käsiteltävistä aiheista, kuten Romain Garyn Kaupunginvaltaaja tai Terry Pratchettin Kiekkomaailma-sarjat, jotka nauravat sekä fantastisille että todellisille yhteiskunnan ongelmille.
Satiiri on voimakas kirjallinen väline, joka yhdistää huumorin ja kritiikin tavalla, joka voi sekä viihdyttää että haastaa lukijaa pohtimaan syvällisesti maailman epäkohdat.